18.4.2008 Sakari Tuunainen

Kommentit Jehovan todistajien julkaisuun ”Mitä raamattu todella opettaa”.



Pyrin tässä selvityksessä tuomaan esille ne raamatunkohdat, joista Jehovan todistajat vaikenevat yrittäessään todistaa omaa näkemystään oikeaksi. Sivunumeroinnilla viitataan Jehovan todistajien julkaisuun. Sivunumeron perässä sulkeissa on se Jehovan todistajien opin kohta, kirjasessa oleva maininta, jota käsittelen. Selkeyden vuoksi käytän Jehovan todistajista aina ao. nimitystä ja kristillisen kirkon oppiin sitoutuneista nimitystä ”kristityt”.



Sivu 3. (Tämäkö oli Jumalan tarkoitus?)


Sivulla esitetyt kysymykset liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämä on psykologisesti hyvä tapa lähestyä ihmisiä ja saada kontakti heihin syntymään. Kirjanen on osaavasti laadittu. Aluksi tuodaan esille niitä asioita, joista ollaan yleisesti yhtä mieltä. Kun luottamus saadaan syntymään, voidaan ottaa esille muita asioita.

Kirjasesta käy sen loppupuolella esille Jehovan todistajien tarjoama pelastusoppi. Se poikkeaa oleellisesti ja ratkaisevasti kristittyjen pelastusopista.

Raamattu antaa kyllä vastauksia Jehovan todistajien kirjasessa esitettyihin kysymyksiin, mutta kristittyjen mielestä raamatun kokonaisnäkemys ja myös yksittäiset raamatunkohdat poikkeavat näkemykseltään Jehovan todistajien kirjasessaan esittämiin seikkoihin nähden.



Sivu 5. (Kaikki muistohaudoissa olevat – tulevat esiin.)


Kuoleman jälkeinen olotila on Jehovan todistajilla eri kuin kristityillä. Muistohauta -käsite selitetään kirjasessa myöhemmin tarkemmin. Jehovan todistajat tarkoittavat sillä ruumiillisen kuoleman jälkeistä olotilaa, jossa ei olla tietoisessa tilassa.

Esim. Ilm 6:9-11 kohdassa kerrotaan raamatussa kuitenkin kristittyjen mielestä aivan päinvastaista. ”Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?" Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.”



Sivu 5. (Maassa tulee olemaan yltäkylläisesti viljaa.)


Jehovan todistajien mielestä Jumala tulee toteuttamaan yo. asian maan päällä. Viljaa on kuitenkin riittävästi jo nyt. Sitä ei vain jaeta tarvitseville. Se mieluummin poltetaan ja käytetään lämmönlähteeksi. Ihmisen ahneus, omavoitonpyynti ja laiskuus estävät sen.

Tässä kohtaa jo huomion voisi kiinnittää siihen, että synti -kysymystä ei varsinaisesti käsitellä kirjasessa ollenkaan. Jehovan todistajilla on kristityistä poikkeava näkemys ihmisen syntisyydestä mm. perisynnin osalta ja se heijastuu siinä opissa, miten pelastutaan.



Sivu 7. (Miljoonat ihmiset ovat keskustelleet raamatusta Jehovan todistajien kanssa käyttämällä tätä kysymysvastausmenetelmää.)


Kirjasen kysymykset ja vastaukset niihin on taitavasti laadittu huomioiden Jehovan todistajien tarkoitusperät saada käännynnäisiä itselleen. Kirjasessa ei kysytä esim.; Miksi Jeesus myönsi olevansa Jumala; Miksi Jumala on raamatun alkutekstissä monikkomuodossa, Miksi Jeesukseen uskova kristitty saa sydämeensä Pyhän Hengen; Miksi Pyhästä Hengestä puhutaan raamatussa persoonana; Mitä tarkoittaa että ihmisen on uudestisynnyttävä ennen kuin hän pelastuu, jne.



Sivu 9. (Kuuluisa opettaja Jeesus Kristus sanoi.)


Tässä käy ilmi Jehovan todistajien suhtautuminen Jeesukseen. Hän on heille kuuluisa opettaja. Myöhemmin kirjasesta käy ilmi, että Jehovan todistajille enkeli Mikael ja Jeesus ovat yksi ja sama olento.

Kristityille Jeesus on Jumalan Poika ja Jumala. Kristityille Jeesus on samaan aikaan 100 %:sti Jumala ja 100 %:sti ihminen. Se, ettei sitä täysin ihmisjärjellä käsitä, kuuluu Jumalan olemukseen.



Sivu 10. (Mikä pahempaa, uskonnolliset opettajat saavat ihmiset joskus uskomaan, että Jumala on tunteeton.)


Jehovan todistajat eivät tässä kerro, keitä nämä uskonnolliset opettajat ovat. Mikäli tässä viitataan kristittyihin, on viittaus harhaanjohtava.



Sivu 11. (Lisäksi Jumala on pyhä … Samaa ei voi sanoa ihmisistä, jotka saattavat turmeltua.)


Kirjasen alaviitteessä on Jehovan todistajilla myös kysymys 12 a, jonka mukaan ihmisessä on hyviä ominaisuuksia, kuten kyky rakastaa. Tässä mielestäni jo ilmenee se Jehovan todistajien näkemys, että ”ihminen voi itse pelastaa itsensä, kunhan hänet vain saatetaan alkuun”. Pelastustie Jehovan todistajilla on käytännössä sitä, että tekee tietyt välttämättömät asiat ja jättää tekemättä karkeat synnit. Tähän asiaan palaan myöhemmässä yhteydessä.

Jehovan todistajat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että jo raamatun alkutekstin sanamuodosta ilmenee, ettei luonnollisella ihmisellä ole kykyä rakastaa Jumalaa. Ihmisellä on kyky rakastaa ”jumalallisella agapee -rakkaudella” vain pimeyttä ja ensimmäisiä paikkoja. Vasta sitten, kun Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa saanut rakastaa meitä ensin (ja olemme saaneet Pyhän Hengen sydämeemme ja uudestisyntyneet Jumalan lapsiksi), me kykenemme vastarakkauteen (1 Joh 4:19).



Sivu 13. (Se kertoo myös, että hänen erisnimensä on Jehova.)


Tässä Jehovan todistajien omassa kirjasessa sivulla 195 sanotaan, että: ”kukaan ei voi nykyään tietää varmasti, miten Raamatun ajan ihmiset lausuivat kirjainyhdistelmän JHWH tai JHVH? Mutta pitäisikö sen estää meitä käyttämästä Jumalan nimeä?”

Miksi Jehovan todistajat vaativat Jehova –nimen käyttämistä, jopa pelastumisen edellytyksenä, vaikka itsekin toteavat, ettei se ole ollenkaan varma. Voidaan todeta, että tämä on Jehovan todistajienkin kanta, koska he eivät missään kohdassa selkeästi tätä kiellä. He ovat tässä vaatimuksessaan ristiriitaisia.

Tutkimus on päinvastoin jopa osoittanut, ettei JHVH -kirjainyhdistelmää ole voitu lausua sanalla Jehova. Juutalaisille oli kiellettyä lausua ääneen Jumalan nimi. Sen vuoksi juutalaiset eivät koskaan esim. käyttäneet sanontaa ”minä olen”, koska se on yksi Jumalan nimistä. Jeesus sen sijaan käytti sitä usein. Alun perin juutalaisten kirjoitukset (vanha testamentti) oli kirjoitettu ilman konsonantteja. Ne lisättiin sinne myöhemmin. Konsonanttien lisäyksessä JHVH kirjainyhdistelmään myös lisättiin konsonantit siten, miten Jumalan nimi tuli tekstistä synagogassa ääneen lukea. Tämän vuoksi (ko. selityksen mukaan) Jehova -muoto ei voi olla oikea, koska silloin Jumalan nimi olisi lausuttu ääneen ja sehän oli kiellettyä. Esim. kun Jeesukselta kysyttiin onko hän Jumalan poika, häneltä kysyttiinkin ” "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?" (Mar 14:61 edellinen käännös). Jeesus vastasi tähän, että ”olen”. Jeesus itse asiassa tuomittiin ristille oman todistuksensa perusteella.

Jehovan todistajien ”erehdys” on ymmärrettävä, koska aikoinaan joku on löytänyt Jehova –nimen tekstistä ja todennut ”tässä se on”, ymmärtämättä asiayhteyttä. Jehovan todistajat eivät myöhemminkään ole luopuneet Jehova-nimen palvomisesta. Ehkä siksi, että he ovat rakentaneet liian paljon Jehova-nimen ympärille. Heidän oppinsa romuttuu Jehova-nimen poistumisen myötä.



Sivu 16. (Raamattu opettaa, että tiedon hankkiminen Jehovasta ja Jeesuksesta johtaa ”ikuiseen elämään”.)


Jehovan todistajat väittävät, että tiedon hankkiminen johtaisi ”ikuiseen elämään”. Tieto kuitenkin katoaa raamatun mukaan (1 Kor 13:8-9). Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Tieto ei ketään myöskään pelasta. Usko Jeesukseen Kristukseen ja siihen että Hän armahtaa syntisen ilman mitään omaa yrittämistä (= evankeliumi), pelastaa.

Miksi ”ikuiseen elämään” on Jehovan todistajilla tässä kohdassa sulkumerkeissä? Ehkä siksi, koska Jehovan todistajien ikuinen elämä poikkeaa oleellisesti siitä ikuisesta elämästä, joka kristityillä on Jumalan luona.



Sivu 17. (Paras keino oppia tuntemaan Jehova, on tutkia raamattua.)


Jehovan todistajat jättävät tässä mainitsematta, että heidän ”Raamattunsa” on heidän oma käännöksensä, joka joiltakin (oleellisilta) osin poikkeaa kristittyjen raamatusta.

Jumala opitaan kyllä tuntemaan raamatusta, mutta ei omin neuvoin. Omin neuvoin tutkimalla päädytään liian usein korostamaan pieniä yksityiskohtia, jotka omalla järjellä ymmärretään jollain tasolla, mutta ei nähdä kokonaisuutta. Kukaan ei löydä Jeesuksen luo, ellei Isä Jumala häntä vedä (Jumalan luo ei ole muuta tietä kuin Jeesus). Eikä kukaan ymmärrä Jumalan tahtoa raamatusta, ellei Pyhä Henki hänelle raamattua selitä. 2 Piet 1:20-21 mukaan; Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta. Edelleen sanoma Kristuksesta on luonnolliselle ihmiselle joko pahennus tai hullutus.(1 Kor 1:23) … me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, Voisikohan tässä olla yksi syy siihen, miksi Jehovan todistajat ovat poistaneet ristin omasta opistaan ja raamatustaan.



Sivu 22. (…, miten voi löytää tosi onnellisuuden, …)


Alkukielen sana voidaan kääntää sekä ”onnellinen” että ”autuas”. Sana ”onnellinen” rajoittaa sen käsittämään maallisia asioita. ”Autuas” -sana sen sijaan tuo mukaan taivaallisen ulottuvuuden. Jehovan todistajat käyttävät ”onnellinen” -käännöstä. Ehkäpä siksi, että heillä taivaaseen menevien joukko tuli jo täyteen vuonna 1935 ja siihen kuuluu 144000 (asiaan palataan myöhemmin).



Sivu 31. (Herää tärkeä kysymys: opettaako raamattu todella, että Saatana hallitsee tätä maailmaa.)


Myöhemmin kirjasesta käy ilmi se Jehovan todistajien uskomus, että Jeesus otti hallintavallan Saatanalta vuonna 1914 (laskelman perusteisiin ja virheisiin palaan myöhemmin).

Kristillisen opin mukaan Saatana ei kuitenkaan ole koskaan hallinnut tätä maailmaa. Hänen hallintansa on ollut aina alistettuna Jumalan ratkaisuvallan alle. Jobin kirjasta ilmenee, miten Saatana ei voinut mitään Jobille, koska Jumala oli suojannut Jobin. Saatana voi tehdä vain sen, mihin hänellä oli lupa. (Job 1:9-11.) Saatana vastasi Herralle: "Miksi ei Job olisi jumalaapelkäävä? Sinähän olet sulkenut hänet suojelukseesi, hänet ja hänen perheensä ja omaisuutensa. Olet siunannut kaiken mihin hän ryhtyy, ja hänen karjansa leviää yli maan. Mutta ojennapa kätesi ja tartu siihen mitä hänellä on. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja!" Herra sanoi Saatanalle: "Hyvä on. Saat tehdä mitä haluat kaikelle mitä hänellä on. Mutta häneen itseensä et saa koskea." Sitten Saatana lähti pois Herran edestä.

Jeesuksen ei tarvinnut ottaa ”hallintavaltaa” edes ristillä, koska se oli jo hänellä. Raamattu sanoo, että (1 Piet 5:8) Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Jos Saatanalla olisi ollut hallintavalta edes hetken, ei hänen tarvitsisi etsiä, hän voisi toteuttaa aikeensa. Jumalan ”hallintavalta” tulee käytännössä todeksi siinä, että Hän antaa omilleen Pyhän Hengen sinetiksi (= varma vakuus siitä, että on Jumalan oma). Raamatun mukaan nämä Jumalan lapseuteen adoptoidut eivät myöskään kuole. Kuolemalla ei raamatussa niinkään tarkoiteta ihmisen ruumiin kuolemista. Ihminen kuoli (suhteessa Jumalaan) jo tehtyään syntiä paratiisissa. Kaikki sen jälkeen syntyneet ihmiset ovat kuolleita suhteessaan Jumalaan, ellei Jumala itse saa vaikuttaa heissä uudestisyntymistä Pyhän Henkensä kautta. Vasta Jeesuksen Kristuksen sydämeensä ”ottanut” henkilö alkaa elää. Ja tällainen henkilö, Jumalan lapsi, pysyy Jumalan yhteydessä vaikka kuolisikin ruumiillisesti. Joka taas ei ota vastaan evankeliumia, pysyy kuolleessa tilassa (Jumalaan nähden) ja ruumiillinen kuolema sekä raamatun ilmoittama toinen kuolema (”tulijärvi”) sinetöivät sitten sen lopullisesti.

Raamatun mukaan pyhät pyhittyvät ja saastaiset saastuvat kuitenkin edelleenkin. (Ilm 22:11) Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen. Tämä raamatun ilmoitus vahvistaa Jumalan hallintavallan, mutta siten, ettei Hän pakota pelastukseen ketään väkisin. Ihminen voi olla pyhä vain, jos Jumala itse ”asuu” hänen sydämessään. Silloin ihmisen pyhyys on hänessä ”asuvan” Jumalan pyhyyttä, ei vähimmässäkään määrin ihmisen omaa pyhyyttä. Ihminen ei voi pyhittää itseään (tehdä itsestään Jumalalle kelvollista) millään teoilla. Vain uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovintokuoleman itseäänkin koskevaksi, sillä uskolla jonka Jumala lahjoittaa, ihminen tulee Jumalalle kelvolliseksi.



Sivu 33. (Uusi maailma on lähellä) ja siihen liittyen kirjasen sivu 36. (Kuolleet omaiset ja ystävät herätetään eloon, eikä heidän tarvitse enää kuolla. Kaikki kuolleet, jotka ovat Jumalan muistissa, herätetään eloon.)


Uuteen maailmaan (= Jehovan todistajien 1000 vuotinen kausi, vaikka tässä kohdassa sitä ei sanota) pääsevät Jehovan todistajien mielestä vain ne, jotka päättävät hankkia tietoa Jehovasta ja päättävät palvella häntä (asia on kerrottu kirjasen sivulla 36). Eli Jehova herättää heidät sinne samaan olotilaan ruumiillisesti, kuin mitä he ovat nytkin. Siellä myös Jehovan todistajina ”epäonnistuneille” annetaan toinen mahdollisuus. Taivaaseenhan ”Jehovan todistajista” pääsevät vain tietyt nimetyt 144000 henkilöä. (Asiaan palataan myöhemmin.)

Kristityt eivät nouse ylösnousemusruumissa 1000 -vuotiseen aikakauteen, vaan taivaaseen Jumalan luo, jossa kuolemaan nukkuneet ovat jo nyt tietoisessa tilassa. Kristityilläkin on 1000 -vuotinen ajanjakso, jolloin saatana on sidottuna. Ko. ajanjakso seuraa nykyistä maailmanaikaa, mutta ensin kuitenkin tapahtuvat ilmestyskirjassa kerrotut tapahtumat, joista jää maailmaan vain vähän ihmisiä jäljelle. Nämä ihmiset lisääntyvät 1000 vuoden aikana ja näistä koostuvat sen tuhatvuotisen aikakauden asukkaat. Jumalalla on siellä hallintavalta ja Hän käyttää siellä apunaan ylösnousemusruumiin saaneita Jeesuksen pelastusyöhön omakohtaisesti uskoneita ihmisiä. Saatana päästetään irti vasta aikakauden lopussa jotta myös nämä 1000 -vuotisen aikakauden aikana syntyneet ihmiset koeteltaisiin. Raamatun tekstin mukaan siellä nuorin kuolee 100 vuotiaana (vaikka Jehovan todistajat eivät sitä kerrokaan). Jes 65:20-25 mukaan; Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen. He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niin kuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn. He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä. Ennen kuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niin kuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.



Sivu 40. (Mistä Jeesus tuli) ja siihen liittyen kirjasen sivulta 41. (Hänellä oli taivaassa henkiolentona ainutlaatuinen suhde Jehovaan. Jeesus oli Jehovan rakkain poika ja syystäkin.)


Yllä olevasta käy ilmi, että Jehovan todistajien mielestä Jeesuksen vertaisia (enkeli)henkiolentoja on taivaassa ollut useita. He kieltävät Jeesuksen Jumaluuden.

Tapaamisella Jehovan todistajien luona, vuoden 2008 alussa, Jehovan todistaja otti esille, ettei heidän anneta pitää radiossa hartauksia, koska heillä on eri näkemys Jumalan kolminaisuudesta. Hän puhui totta, mutta jätti sanomatta, ettei se ole kuin yksi monista perustavanlaatuisista näkemyseroista. Myöhemmin heidän kirjasestaan käy ilmi, että Jeesus ja enkeli Mikael ovat heidän mielestään yksi ja sama olento. Jehovan todistajat käyttävät sanoja ”loi” ja ”ainosyntyinen”, mutta eivät tarkoita niillä samaa mitä kristityt tarkoittavat. Jehovan todistajat eivät myöskään käsittele niitä raamatun kohtia, joissa Jeesus mainitaan Jumalana tai Hän otti vastaan jumalalle kohdistettua palvontaa. Raamatun tekstin mukaan Jeesus joko oli Jumala tai sitten hän oli mielenvikainen. Väliin ei jää Jehovan todistajienkaan tarjoamaa vaihtoehtoa.



Sivu 41. (Onko esikoispoika yhdenvertainen Jumalan kanssa, kuten jotkut uskovat? Raamattu ei opeta näin.)


Raamattu kyllä opettaa näin vaikka Jehovan todistajat muuta väittävät. Näin ovat kristityt myös aina uskoneet ja opettaneet ja edelleenkin opettavat. Tästä poikkeavat vain ei-kristilliset opit, joita on mm. islamilaisuus joka tuli 600 luvulla ja Jehovan todistajien oppi, joka tuli 1800 luvulla. Jehovan todistajat eivät ymmärrä eivätkä hyväksy sitä, että Jumala syntyi ihmiseksi. Heille näyttää olevan tärkeää se, että pelastua voisi muullakin tavalla kuin yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jumalan tekona. Tämän vuoksi Jeesus ei heille voikaan olla Jumala. Sillä kun Jeesus on vain esikuva, luotu olento, silloin kenellä tahansa voisi olla mahdollista oikein yrittämällä pelastaa itsensä. Mutta jos pelastamisen aikaansaamiseen tarvitaan itse Jumala, se ei voi olla muille silloin edes teoriassa mahdollista. Ja ihmiset voivat tällöin pelastua vain turvaamalla Jumalan armollisuuteen. Jos tässä jälkimmäisessä tapauksessa joku vielä yrittäisi vedota omaan yrittämiseensä, hän tekisi Jumalasta valehtelijan.



Sivu 46. (Paaluun naulittuna hän veti viimeisen henkäyksensä ja huudahti: Se on täytetty”. Mutta kolmantena päivänä Jeesuksen kuoleman jälkeen hänen taivaallinen Isänsä herätti hänet takaisin eloon henkielämään.)


Jehovan todistajat eivät hyväksy ristiä Jeesuksen teloitusvälineeksi. Tässä he ottavat kannan vastoin kristittyjen käsitystä, vastoin raamatun todistusta (vaikka he muuta väittävätkin) ja vastoin kristillistä perimätietoa. (Asiasta myöhemmin lisää.)

Jeesus sanoi (Joh 10:17-18) Sen tähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni." Tästä raamatun kohdasta käy ilmi, että Jeesus itse antoi henkensä ja itse otti sen jälleen takaisin. Tästä raamatun kohdasta myös ilmenee, miten Jeesus on todellakin luopunut jumalallisesta olomuodostaan ihmisenä olonsa ajaksi, juuri niin kuin raamattu sen muualla sanoo. Tästä raamatunkohdasta myös ilmenee, että Jeesus eli ihmiselämäänsä Jumalan käskyille täysin kuuliaisena. Jeesus suostui elämään 100 %:sti ihmisenä ja siihen kuului, että hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, niin kuin Fil 2:5-8 kohdassa sanotaan.

Jeesusta ei herätetty pelkästään henkielämään vaikka Jehovan todistajat niin väittävät vaan hänellä oli ylösnousemusruumis. 1 Kor 15:48-49. Millainen tuo maallinen ihminen (Adam) oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen (Jeesus) on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi. Jeesuksen maallinen ihmisruumis muuttui Hänen ylösnousemuksessaan ylösnousemusruumiiksi. Samasta asiasta Paavali kertoo, että me jotka olemme elossa Jeesuksen tullessa hakemaan omansa pois, muutumme (saamme ylösnousemusruumiin).



Sivu 46. (Muutaman viikon kuluttua hän palasi taivaaseen. Siellä hän ”istui Jumalan oikealle puolelle” ja alkoi odottaa aikaa, jolloin hän saisi kuninkaallisen vallan.)


Se, mitä Jehovan todistajat tarkoittavat pistäessään lauseen ”istui Jumalan oikealle puolelle” lainausmerkkeihin, ei ilmene mistään.

Jeesuksella on kuninkaallinen valta ollut aina. Mat 28:16-20 kohdassa Jeesus itse sanoo, että hänellä on kaikki valta. Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Jehovan todistajat väittävät, että Jeesukselle annettiin valta(kunta) vasta 1914? (Kirjasen sivu 215.)



Sivu 51 ja kuva sivulla 52. (… hänet naulittiin julmasti paaluun …)


Jehovan todistajat perustelevat paalu -sanaa kirjasensa sivulla 204. Palaan asiaan perusteellisemmin ko. kohdassa.

Kristillinen perimätieto sekä muu historiallinen tieto kertoo rististä, jossa on poikkipuu. Historiallinenkaan tieto ei tunne roomalaisilla olleen paalua ilman poikkipuuta teloitusvälineenä. Itse asiassa kreikkalaiskatolinen risti on lähinnä oikeaa. Siinä on pieni poikkipuu, joka toimii istuimena ja siinä on leveä poikkipuu, johon kädet naulattiin. Lisäksi yläpuolelle laitettiin taulu (poikkipuun näköinen) johon tuomitun rikos kirjoitettiin.

Raamatun mukaan Jeesus kulki teloituspaikalle ristiään kantaen. Roomalaisen teloitustavan mukaan tuomittu otti mukaansa hirren poikkipuun, jonka hän itse kantoi.

Jos risti olisi huuhaata, niin kuin Jehovan todistajat väittävät, miksi siitä tuli kristittyjen symboli jo varhaisessa vaiheessa. Sehän ei ollut kristityille ”kunniaksi” vaan häpeäksi.



Sivu 53. (Jeesuksen lunastusuhrin välityksellä voimme saada ”syntiemme anteeksiannon”.)


Miksi Jehovan todistajilla on tässä lainausmerkit? Syntien anteeksiannolla on Jehovan todistajilla muu merkitys kuin mitä tässä halutaan lukijalle välittää.



Sivu 54. (”Mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän herramme, välityksellä.)


Tämä lause kertoo selkeästi sen, miten Jehovan todistajat ovat muuttaneet raamatun tekstin mieleisekseen.

Rom 6:23 mukaan: Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. On täysin eri asia, onko Jeesus vain välittäjä, vai onko iankaikkinen elämä Hänessä / Hänen yhteydessään. Lisäksi alkutekstissä on selkeästi sana ”kharisma” eli armolahja, jonka Jehovan todistajat ovat jättäneet pois.



Sivu 56. (Voimme osoittaa arvostavamme lunnaita olemalla läsnä Jeesuksen kuoleman vuotuisessa muistonvietossa.)


Jehovan todistajat viettävät ”ehtoollista” kerran vuodessa.

Kristityt viettävät ehtoollista usein. Alkuseurakunnalta periytynyt tapa ja muistiinmerkitty tietous eivät tue Jehovan todistajien menettelytapaa.



Sivu 57. (Missä ovat kuolleet) ja siihen liittyen sivu 58. (Siinä opetetaan selvästi, että kun ihminen kuolee, hän lakkaa olemasta. … Meillä ei ole kuolematonta sielua tai henkeä.)


Vaikka Jehovan todistajat muuta väittävät, niin seuraavat raamatunkohdat osoittavat, että sielu on tietoisessa tilassa ruumiillisen kuoleman jälkeen.



Sivu 63. (Kun siis Jehova sanoi, että Aadam palaisi tomuun, hän tarkoitti, että Aadam palaisi olemattomuuteen.)


Jehovan todistajat olettavat paljon. Seuraavana mainitut raamatunkohdat nimenomaan sanovat vastoin Jehovan todistajien opetusta, että henki, joka tekee ihmisestä elävän sielun, palaa Jumalan luo.

Saarn 12:7 mukaan: Ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin. Joten, kun raamattu sanoo että Aadam palasi tomuun, ei hän palannut olemattomuuteen. 1 Moos 2:7 kohdassa sanotaan, että: Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.



Sivu 64. (Ovatko sinun uskontosi opetukset sopusoinnussa sen kanssa, mitä raamattu opettaa kuolleiden tilasta. … Tämä johtuu siitä, että niihin on vaikuttanut Saatana.)


Jehovan todistajat ovat siinä oikeassa, että Saatana pyrkii vaikuttamaan oppiin kuolleiden tilasta. Saatanan ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole vääristää tietoutta kuolleiden tilasta, vaikka oppi siitä, ettei kuoleman jälkeen ole tietoisuutta onkin Saatanalle mieleinen (jos kuoleman jälkeen ei olisi tietoisuutta eikä kaikille edes olisi ylösnousemusta, miksi nähdä vaivaa pelastuakseen?). Saatanan ensisijainen tarkoitus on vesittää Jeesuksen pelastusteko ja mitätöidä Pyhän Hengen toiminta maailmassa. Jos joku nostaa enkelin Jumalan Pojan paikalle, on hänellä joku muu Kristus, kuin mitä evankeliumi ilmoittaa. Paavalihan nimenomaan kieltää enkelien palvonnan. Kol 2:18-23 Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: "Älä tartu, älä maista, älä koske!" - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sen tähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.



Sivu 64. (Joissakin uskonnoissa opetetaan, että pahat ihmiset joutuvat kuoltuaan tulisen piinan paikkaan kärsimään ikuisesti.)


Mitä uskontoja Jehovan todistajat tässä tarkoittavat? Kukaan ei voi tietää, millaista helvetissä on. Helvetistä tiedetään, että se on olotila, jossa ollaan erossa Jumalasta ja Hänen hyvyydestään. Jeesus kertoi helvetistä sen verran, että tiedetään se paikaksi, johon ei kannata pyrkiä. Eräässä vertauksessa puhutaan pimeästä paikasta, jossa itketään ja kiristellään hampaita (Mat 25:30).



Sivu 67. (Siitä huolimatta kuolema herätti hänessä (Jeesuksessa) surua ja tuskaa.)


Tässä tarkoitetaan Lasaruksen herättämistä Joh 11:1-46 kohdassa. Jehovan todistajien johtopäätös on kummallinen. Jakeissa 33-35 sanotaan: Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi; ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso." Ja Jeesus itki.

Ei Jeesus itkenyt Lasaruksen kuolemaa, koska tiesi että tulisi herättämään tämän. Ko. kohdassa nimenomaan sanotaan, että Jeesus liikuttui muiden surusta. Jakeessa 25 Jeesus sanoo, että: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.” Mitä syytä Jeesuksella olisi ollutkaan itkeä kuolemaa, koska Hän on kuolemankin Herra.



Sivu 68. (Jeesus ei väittänyt tehneensä tätä hämmästyttävää ihmettä omalla voimallaan. … tarvittavan voiman lähde oli Jehova.)


Kertomuksessa, johon Jehovan todistajat tässä viittaavat, Jeesus nimenomaan itse sanoi: (Joh 11:25-26) Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?"

Se, että Jeesus ei kehuskellut omilla voimillaan, johtui Hänen luonteestaan ja tehtävästään. Jeesus kärsi synnittömänä sijaiskärsijänä, jotta minulla ja sinulla olisi syntien anteeksiantamus. Jos Jeesus olisi kehuskellut, Hän olisi syyllistynyt ylpeyden syntiin, eikä Hän olisi enää ollut virheetön ”uhrikaritsa”. Joh 8:31-47 kohdasta tämä käy hyvin ilmi.

Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. 32. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." 33. He vastasivat hänelle: "Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?" 34. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. 35. Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. 36. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita. 37. Minä tiedän kyllä, että te olette Abrahamin jälkeläisiä. Silti te haluatte tappaa minut, koska sanani ei saa teissä sijaa. 38. Minä puhun, mitä olen Isäni luona nähnyt - ja te teette, mitä olette omalta isältänne oppineet." 39. He vastasivat Jeesukselle: "Meidän isämme on Abraham." Jeesus sanoi: "Jos olisitte Abrahamin lapsia, te myös tekisitte Abrahamin tekoja. 40. Mutta nyt te haluatte tappaa minut - miehen, joka on sanonut teille totuuden, sen, minkä on Jumalalta kuullut. Niin ei Abraham tehnyt. 41. Te teette aivan samoin kuin isänne." He sanoivat: "Me emme ole porton poikia. Meillä on yksi isä, Jumala." 42. Tähän Jeesus sanoi: "Jos Jumala olisi teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut. 43. Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon. 44. Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä. 45. Mutta minua te ette usko, koska minä sanon teille totuuden. 46. Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua? 47. Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta."



Sivu 70. (Raamattu opettaa, että ”kuolleet eivät tiedä yhtään mitään”. He eivät ole elossa eikä heillä ole tietoista olemassaoloa missään. Kertomus Lasaruksesta vahvistaa tämän. … Kertoiko hän kauhukertomuksia palavasta Helvetistä? Raamattu ei sano Lasaruksen puhuneen mitään sellaista.)


Aikaisemmissa kommenteissani olen käynyt läpi niitä raamatunkohtia (en kaikkia), jotka nimenomaan osoittavat, että ruumiin kuoleman jälkeen ollaan tietoisessa tilassa. Kertomus Lasaruksesta ei vahvista Jehovan todistajien väitettä.

Miksi Lasarus ei kertonut mitään kuoleman jälkeisestä olotilasta? Ei raamattu sano sitä ettei hän olisi kertonut. Raamattu vaikenee asiasta. Ei se, ettei jotain kerrota raamatussa tarkoita sitä, ettei ko. asiaa ole. Ei raamatussa mainita myöskään sanaa ”kissa” ja silti kissoja on olemassa. Pikemminkin Jeesuksen sana Lasaruksesta ihmisille (Joh 11:44) "Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.", osoittaa, että Lasaruksesta oli vaikeaa tulla takaisin maalliseen elämään kuolemanjälkeisestä tietoisuudesta. Lasarus tarvitsi aikaa sopeutuakseen taas ”kylmään maailmaan”, mitä aikaa hän ei olisi tarvinnut, jos hän ei olisikaan ollut neljää päivää tietoisessa tilassa ”muualla”.



Sivu 71. (Ei pitäisi olla vaikea uskoa, että hän voi luoda elämää uudelleen.)


Jehovan todistajat uskovat näin, mutta miksi sitten Jehovan todistajat eivät voi uskoa, että ruumiillisen kuoleman jälkeen ollaankin tietoisessa tilassa? Siksi koska Jehovan todistajat opettavat, etteivät kaikki nousekaan kuolleista.

Jehovan todistajien oppi on tältäkin osin Jumalan evankeliumin vastainen, koska jos katumattomat rikolliset, tai muut ihmiset, vain häviäisivät olemattomuuteen, mitä tarvetta olisi kääntyä Jumalan puoleen. Monen ihmisen suuri tarve on vain luovuttaa ja häipyä. Tätä myös Saatana haluaa, koska silloin tulevan tuomion pelkokaan ei toisi ketään Jeesuksen luo.



Sivu 72. (Tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden. Mitä tällä tarkoitetaan?)


Myöhemmin käy ilmi, että Jehovan todistajilla on kristityistä poikkeava käsitys asiasta. Kirjasen mukaan Jehovan todistajat jakavat ihmiset ylösnousemuksen suhteen seuraaviin ryhmiin:

Seuraavana raamatunkohtia, jotka kertovat ylösnousemuksesta.



Sivu 72. (”Vanhurskaisiin” sisältyvät monet niistä, joissa kerrotaan raamatussa, ja jotka elivät ennen kuin Jeesus tuli maan päälle. … ”Vanhurskaisiin” kuuluu myös meidän aikanamme kuolevia Jehovan palvelijoita.)


Jehovan todistajien mukaan ”vanhurskaisiin” kuuluvat nyt elävistä ihmisistä ne ”jotka ovat hankkineet tietoa Jehovasta ja opetelleet palvelemaan häntä”. He ovat tuhat vuotta kestävän kauden aikana niitä uskollisia, jotka palvelevat Jehovaa.

”Vanhurskaat” –sana on lainausmerkeissä, joten se ei tarkoita saamaa, kuin mitä se tarkoittaa kristityillä. Seuraavana joitakin raamatunkohtia.



Sivu 72. (Näitä miljardeja ”epävanhurskaita” ei unohdeta. Hekin saavat ylösnousemuksen, ja heille annetaan aikaa hankkia tietoa tosi Jumalasta ja opetella palvelemaan häntä. Tuhat vuotta kestävän kauden aikana kuolleet herätetään ja he saavat tilaisuuden liittyä niiden maan päällä elävien uskollisten ihmisten joukkoon, jotka palvelevat Jehovaa. … Tätä ajanjaksoa sanotaan raamatussa tuomiopäiväksi.)


Sana ”epävanhurskaita” on Jehovan todistajilla tässä lainausmerkeissä, joten se ei tarkoita saamaa, kuin mitä se tarkoittaa kristityillä.

Ilm 20:3-5 mukaan; Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt.

Näillä muilla kuolleilla tarkoitetaan kristittyjen raamatussa kaikkia muita kuin vanhurskaita. Epävanhurskaat herätetään kristittyjen raamatun mukaan vasta tuhat vuotta kestävän kauden jälkeen, ei tuhatvuotiseen kauteen, niin kuin Jehovan todistajat olettavat. Epävanhurskaat eivät saa toista mahdollisuutta elää ihmiselämäänsä maan päällä, vaikka Jehovan todistajat niin väittävät.

Tuomiopäivällä tarkoitetaan kristittyjen raamatussa aivan muuta, kuin mitä Jehovan todistajat tässä esittävät.



Sivu 73. (Merkitseekö tämä sitä, että kuolleista herätetään jokainen maan päällä elänyt ihminen? Ei. … Jehova on lopullinen tuomari. Hän ei herätä kuolleista niitä, joiden hän toteaa olevan jumalattomia ja haluttomia muuttumaan.)


Tämä Jehovan todistajien väite on kummallinen.

Ilm 20:11-15; Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

Jos kerran kuolemakin antaa kaikki kuolleensa tuomittaviksi, miten joku voi väittää, ettei kaikkia kuolleita herätetä? Kyseisen raamatunkohdan pääsanoma on kuitenkin se, että jos nimeä ei löydy elämän kirjasta (ei ole uudestisyntynyt Jumalan lapseksi ja saanut Jumalan Pyhää Henkeä sinetiksi), joutuu kohtaamaan toisen kuoleman. Tämä kohta jakaa kaikki ihmiset, syntien suuruudesta riippumatta, kahteen joukkoon. Niihin, joiden nimi löytyy elämän kirjasta, ja kaikkiin muihin.



Sivu 73 (Taivaallinen ylösnousemus. – Raamatussa puhutaan myös toisenlaisesta ylösnousemuksesta, jonka välityksellä ihminen saa elämän taivaassa henkiolentona. Tästä mainitaan raamatussa vain yksi esimerkki, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus.)


Jehovan todistajat erottavat Jeesuksen ylösnousemuksen erilleen vanhurskasten ylösnousemuksesta mutta näin ei tule tehdä. Jeesus on jo noussut taivaaseen ylösnousemusruumiissa mutta vanhurskaat saavat samanlaisen ylösnousemusruumiin aikanaan. Esim. 1 Joh 3:2: Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

Kristittyjen raamatussa puhutaan ensimmäisestä (eli vanhurskaiden) ja toisesta ylösnousemuksesta (eli kaikkien muiden). Ensimmäiseen ylösnousemukseen kuuluvat sekä ”temmatut” että marttyyreinä kuolleet.

1 Tes 4:13-18 Tahdomme, veljet, teidän olevan selvillä siitä, mitä tapahtuu kuoleman uneen nukkuville, jotta ette surisi niin kuin nuo toiset, joilla ei ole toivoa. Jos kerran Jeesus on kuollut ja noussut kuolleista, niin kuin me uskomme, silloin Jumala myös on Jeesuksen tullessa tuova poisnukkuneet elämään yhdessä hänen kanssaan. Ilmoitamme teille, mitä Herra on sanonut: Me elossa olevat, jotka saamme jäädä tänne siihen asti kun Herra tulee, emme ehdi poisnukkuneiden edelle. Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa. Rohkaiskaa siis toisianne näillä sanoilla.

Ilm 20:1-6 Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa. Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.



Sivu 74. (Hän puhui taivaaseen menevästä joukosta ”pienenä laumana” (Luukas 12:32). Kuinka monta tähän suhteellisen pieneen uskollisten kristittyjen ryhmään kuuluisi? Ilmestyksen 14:1:n mukaan apostoli Johannes sanoo: ”Minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siioninvuorella ja hänen kanssaan sataneljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Nämä 144000 kristittyä, joiden joukossa ovat Jeesuksen uskolliset apostolit, herätetään kuolleista taivaaseen. Milloin tämä tapahtuu? Apostoli Paavali kirjoitti, että heidän ylösnousemuksensa koittaisi Jeesuksen läsnäolon aikana. Elämme tuota aikaa nykyään, kuten 9. luvussa osoitetaan. Kun siis ne harvat, jotka 144000 ovat jäljellä, kuolevat meidän aikanamme, heidät herätetään saman tien elämään taivaaseen. Ihmisten valtaenemmistö saa kuitenkin tulevaisuudessa ylösnousemuksen maanpäälliseen paratiisiin.)


Edellä on monta sellaista väitettä, joihin joko ei löydy raamatusta perusteita, tai perusteet on haettu yksittäisestä lauseesta unohtamalla se asiayhteys, jossa lause on sanottu. Erittelen seuraavassa yllä olevan Jehovan todistajien tekstin.


1) (Hän puhui taivaaseen menevästä joukosta ”pienenä laumana”. (Luukas 12:23.))

Kysymys ei ole taivaaseen menevien joukosta vaan siitä, että Jeesuksen luona oleva opetuslasten joukko oli pieni. Luvun 12 jakeista 1 ja 22 käy ilmi, että Jeesus puhui opetuslapsilleen ko. sanat.

Luukas 12:1-23. Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta. … 22. Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. … 29. Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko. 30. Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan. 31. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa. 32. Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan. 33. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele. 34. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne. 35. Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; 36. ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

Ilmestyskirjan 7: luvussa on kerrottu taivaassa olevien lukumäärästä seuraavasti:

9. Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, 10. ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta." 11. Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, 12. sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!" 13. Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?" 14. Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen." Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. 15. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.

Totta on kuitenkin se, että taivaaseen menevien joukko on pieni verrattuna kaikkina aikoina eläneiden ja elävien ihmisten kokonaismäärään.


2) (Kuinka monta tähän suhteellisen pieneen uskollisten kristittyjen ryhmään kuuluisi? Ilmestyksen 14:1:n mukaan apostoli Johannes sanoo: ”Minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siioninvuorella ja hänen kanssaan sataneljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Nämä 144000 kristittyä, joiden joukossa ovat Jeesuksen uskolliset apostolit, herätetään kuolleista taivaaseen.)

Kysymyksessä ei voi olla Jehovan todistajien tarkoittama taivaaseen menevä ryhmä mm. seuraavista syistä:


3) (Milloin tämä tapahtuu? Apostoli Paavali kirjoitti, että heidän ylösnousemuksensa koittaisi Jeesuksen läsnäolon aikana. Elämme tuota aikaa nykyään, kuten 9. luvussa osoitetaan.)

Jehovan todistajat viittaavat kirjasensa 9 luvussa Matteuksen 24 lukuun, jossa on käytetty alkutekstissä ”paruusia” -sanaa. Sana voidaan kääntää joko läsnäoloksi tai tulemiseksi. Jehovan todistajien mukaan Jeesuksen läsnäolo alkoi, eli Jeesus otti hallintavallan, vuonna 1914. Laskelmaan (ja sen virheisiin), joilla ko. vuosilukuun on päädytty, palaan myöhemmin.

Seuraavassa Matteuksen teksti:

Mat 24:1. Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. 2. Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta." 3. Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" 4. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. 5. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta. 6. Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. 7. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. 8. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. 9. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. 10. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. 11. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. 12. Ja sen tähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. 13. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. 14. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. 15. Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa - joka tämän lukee, se tarkatkoon - 16. silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; 17. joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on, 18. ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. 19. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! 20. Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina. 21. Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. 22. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. 23. Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko. 24. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. 25. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. 26. Sen tähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko. 27. Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. 28. Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat. 29. Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. 30. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. 31. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. 32. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. 33. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. 34. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat. 35. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. 36. Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.

Ko. sana ei voi tarkoittaa läsnäoloa seuraavista syistä:

Jeesuksen läsnäolo seurakunnan keskellä tuli konkreettiseksi helluntaina, kun Pyhä Henki annettiin uskovien sydämeen. Ei vasta vuonna 1914. Jeesus on ollut maailmassa aina läsnä, myös vanhan testamentin aikana.


4) (Kun siis ne harvat, jotka 144000 ovat jäljellä, kuolevat meidän aikanamme, heidät herätetään saman tien elämään taivaaseen.)

Kirjasessa ei tarkemmin määritellä, keitä nämä ”harvat” ovat, mutta asiayhteydestä ilmenee, että he ovat pääasiassa Jehovan todistajia. Perusteluja heidän herättämiselleen taivaaseen ennen muita, ei ole raamatusta löydettävissä.


5) (Ihmisten valtaenemmistö saa kuitenkin tulevaisuudessa ylösnousemuksen maanpäälliseen paratiisiin.)

Tämäkin Jehovan todistajien väite on kummallinen. 1 Tess 4:15-17 mukaan . Ilmoitamme teille, mitä Herra on sanonut: Me elossa olevat, jotka saamme jäädä tänne siihen asti kun Herra tulee, emme ehdi poisnukkuneiden edelle. Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa.

Ja 1 Kor 15:50-53 mukaan. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

Ylösnousemuksessa ei mennä maanpäälliseen paratiisiin ihmisruumiissa, niin kuin Jehovan todistajat väittävät, vaan taivaaseen ylösnousemusruumiissa.



Sivu 78. (Jumala on apostolien päivistä lähtien valinnut uskollisia kristittyjä kootakseen tuon 144000 ryhmän.)


Kysymyksessä ei voi olla Jehovan todistajien tarkoittama ryhmä, koska; nämä 144000 merkitään vasta ilmestyskirjan ilmoittamien tapahtumien aikana. Ei siis apostolien päivistä lähtien. Wikipedian mukaan Jehovan todistajat saivat kerättyä tämän 144000 hengen ryhmän täyteen jo 1935, jonka jälkeen siihen ei ole ollut mahdollisuutta kuulua. Merkityt ovat Israelin heimoista, ei muista kansallisuuksista.

Ilm 7:1-4 Tämän jälkeen näin neljä enkeliä, jotka seisoivat maan neljällä kulmalla ja pidättelivät maan neljää tuulta, ettei mikään niistä puhaltaisi yli maan ja meren eikä vasten ainoatakaan puuta. 2. Ja vielä näin yhden enkelin, joka nousi idästä kantaen elävän Jumalan sinettiä. Hän huusi kovalla äänellä noille neljälle enkelille, joille oli annettu valta hävittää maata ja merta: 3. "Älkää hävittäkö maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin meidän Jumalamme palvelijoiden otsaan." 4. Minä kuulin myös sinetillä merkittävien määrän. Sinetin sai sataneljäkymmentäneljätuhatta, ja heitä oli kaikista Israelin heimoista:



Sivu 84. (Milloin Jumalan valtakunta ryhtyy toimiin? – Kuinka pitkä tuo odotusaika olisi? Vilpittömät raamatun tutkijat laskivat 1800-luvulla, että se päättyisi vuonna 1914.)


Kirjasessa käsitellään aihetta tarkemmin sivuilla 215-218, jossa yhteydessä palaan tarkemmin asiaan. Tässä yhteydessä voisin kuitenkin todeta, ettei ko. päivämäärä ole ensimmäinen Jehovan todistajien nimeämä päivämäärä, jolloin Jeesuksen tulemuksen olisi pitänyt tapahtua. Kun Jeesuksen tulemuksen merkit eivät toteutuneet myöskään vuonna 1914, Jehovan todistajat muuttivat ko. päivämäärän nyt tässä kirjasessa esitetyksi Jeesuksen läsnäolon / hallintavallan saamisen päiväksi.

Tässä Jehovan todistajien kirjasessa ei käsitellä sanallakaan Jehovan todistajien opin perustamista eikä Jehovan todistajien historiaa.



Sivu 85. Valtakunta alkoi hallita vuonna 1914, ja silloin Saatana karkotettiin taivaasta maan läheisyyteen. (Ilmestys 12:9.))


Kyseinen ilmestyskirjan kohta ei mainitse vuosilukuja eikä sellaisia aikoja, joista vuosilukuja voitaisiin laskea. Jehovan todistajien laskelman yleisesti tunnustettuihin virheisiin palaan ko. sivujen 215-218 yhteydessä.



Sivu 85. (Tuosta vuodesta alkaneet maailmantapahtumat vahvistivat, että heidän laskelmansa piti paikkansa.)


Keskiajalla musta surma vei hautaan kolmasosan Euroopan kansalaisista. Silloinkin ihmiset luulivat lopun aikojen tulleen. Keskiajalla kansainvaellukset ja mongolit hävittivät Eurooppaa. Vaikka ensimmäinen ja toinen maailmansota olivat verisiä, eivät ne kuitenkaan olleet poikkeuksellisia verrattuna muihin aikaisempiin tapahtumiin. Tämän vuoksi niitä ei voida pitää todisteena Jeesuksen hallintavallan alkamisesta.



Sivu 86. (Elämmekö ”viimeisiä päiviä”?)


Jehovan todistajien mukaan viimeiset päivät alkoivat 1914, jolloin Jeesuksesta tuli taivaassa kuningas. Asia on kerrottu kirjasen sivulla 87.

Kristittyjen raamatun mukaan viimeiset päivät alkoivat Jeesuksen ihmiseksi syntymisen jälkeen.

Hebr 1:1-2 Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.



Sivu 87. (Mikael [yksi Jeesuksen nimistä])


Jehovan todistajien mukaan Jeesus ja enkeli Mikael ovat yksi ja sama olento. Asiasta on tarkempi selvitys kirjasen sivuilla 218-219. Palaan asiaan tarkemmin silloin.

Mutta jos Jeesus olisi enkeli, usea raamatun kirjoitus muuttuisi mahdottomaksi. Tällainen on mm. Gal 1:8. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme - vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli - hän olkoon kirottu.



Sivu 92. (Valtakunnan hyvää uutista … saarnataan kautta maapallon yli 230 maassa ja yli 400 kielellä.)


Jehovan todistajat mainitsevat yllä mainitun asian seuraavan raamatun ennustuksen yhteydessä: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa.”

Kristillinen raamattu tai sen merkittävä osa, joihin ei lueta mukaan Jehovan todistajien kirjoituksia tai käännöksiä, on vuoteen 2007 mennessä käännetty 2545 kielelle.



Sivu 95. (… ja seisoa [hyväksyttyinä] ihmisen pojan edessä.)


Jehovan todistajat eivät sanalla ”hyväksyttyinä” tarkoita samaa kuin kristityt. Heillä hyväksyttyjä ovat ne, jotka tunnustavat Jehovan nimen ja pyrkivät tekemään Jehovan tahdon. Itse asiassa he eivät tee Jehovan tahtoa, vaan he tekevät niitä tekoja, joita heidän johtajansa ”määräävät”. Hyväksyntä heillä perustuu tiettyjen nimettyjen tekojen tekemiseen ja tiettyjen nimettyjen tekemisien välttämiseen.

Kristityillä Jumalan hyväksyntä perustuu siihen, että Jeesus Kristus on Jumalan poikana, Jumalana ja sijaisuhrina kärsinyt sen rangaistuksen ja eron Jumalasta, joka olisi kuulunut minulle. Tämän Jumala on tehnyt minulle, joka olin kuollut synteihini, enkä voinut erossa Jumalasta mitään tehdä itseni pelastamiseksi. Kun nyt uskon tämän pelastuksen omalle kohdalleni, olen Jumalan hyväksymä ja Hänen oma lapsensa. Jumala vaikuttaa minussa myös sen uskon, jolla uskon Hänen Poikaansa.



Sivu 129. (Ette saa syödä minkäänlaisen lihan verta. … Kristittyjä sitoo samanlainen käsky.)


Jehovan todistajat vetoavat apostolien kokoontumiseen, jossa ko. ”käsky” annettiin. Jehovan todistajien tulkinta on kummallinen.

Apt 15:27-29. Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."

”Käskyn” sisältö on kuitenkin vapautus juutalaisen lain noudattamisen alta sisältäen myös veren syömisen. Sitä tuli karttaa koska juutalaisperäisille kristityille se oli edelleen kauhistus.

Mar 7:18-20 mukaan kaikki ruoka on puhdasta. Hän sanoi heille: "Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö käsitä, ettei mikään ulkoapäin ihmiseen tuleva voi saastuttaa häntä? Eihän se mene hänen sydämeensä - vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta. Ja hän jatkoi: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen.



Sivu 135. (Raamattu sanoo, että miesten tulee kohdella vaimoaan samalla tavoin kuin Jeesus kohteli opetuslapsiaan. Siinä käsketään: Miehet rakastakaa jatkuvasti vaimoanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja luovutti itsensä sen puolesta.)


Itse asia, jonka Jehovan todistajat tässä esittävät, on OK. Opetuslapset ja seurakunta ovat kuitenkin eri asioita. Opetuslapset olivat Jeesuksen yhteydessä hänen kanssaan kulkemassa. Seurakunnalla tarkoitettiin laajempaa ihmisryhmää. Raamatun käyttämää seurakunta-sanaa ei saa typistää koskemaan pelkästään jotain tiettyä ryhmää.



Sivu 145. (Jehova antaa jokaiselle ihmiselle maan päällä mahdollisuuden saada ikuinen elämä. Mutta saadaksemme elää ikuisesti paratiisissa meidän on palvottava Jumalaa oikein ja elettävä jo nyt hänen hyväksymällään tavalla.)


Tästä käy ilmi Jehovan todistajien pelastusoppi kiteytettynä. Jehovan todistajat määrittelevät itse, mitä on oikea palvonta ja millainen elämä on Jehovan hyväksymä. Jehovan todistajien oppi erottaa heidät kristittyjen joukosta. Heillä ei ole kristittyjen kanssa ehtoollisyhteyttä eikä rukousyhteyttä. Heidän lapsensa eivät saa kuunnella kristittyjen aamuhartauksia kouluissa eikä päiväkodeissa. He eivät osallistu Jumalan palvontaan kristittyjen kanssa. Apostolien ja joidenkin muiden raamatussa mainittujen lisäksi vain he voivat toimia opettajina 1000 -vuotisessa kaudessa tai päästä suoraan taivaaseen. Heille Jehovan nimen tunnustaminen, vaikka itse sanovat ettei sitä voi tietää aidoksi, on oikeaa oppia.



Sivu 145. (Tosi uskonto vie ikuiseen elämään.) Ja tähän liittyen sivulla 146. (Toisin sanoen ne, jotka harjoittavat tosi uskontoa, voitaisiin tunnistaa heidän uskonkäsitystensä ja käytöksensä perusteella.) ja edelleen sivulta 146 (Tosi uskonnon harjoittajat palvovat ainoastaan Jehovaa ja tekevät tunnetuksi hänen nimeään.) ja edelleen sivulta 148 (Tähän palvontaan sisältyy se, että ihmisille kerrotaan, mikä on tosi Jumalan nimi …).


Jehovan todistajat eivät mitenkään käsittele sitä valtavaa määrää kristittyjä marttyyrejä, jotka surmattiin Rooman vainojen aikana areenalla, sen vuoksi etteivät he suostuneet luopumaan siitä tunnustuksesta, että Jeesus Kristus on Herra. Jehovan nimen oikea lausuminen nykyaikana on heille merkityksellisempää.

Jeesuksen ajan fariseukset olivat käytökseltään todellisesti mallikelpoisia. Fariseukset pyrkivät noudattamaan Jumalan (= ”Jehovan”) määräyksiä pilkuntarkasti. Heidän kirjoituksistaan ovat Jehovan todistajat ilmeisesti saaneet selville sen, miten Jumalan nimi (Jehovan todistajien mielestä) oikein lausutaan. Kuitenkin Jeesus sanoi fariseuksille, että he ovat käärmeen sikiöitä (Mat 23:33).

Oikea kristitty tunnustaa, ettei uskonto ja sen harjoittaminen, ei edes oikeaoppisen kristinuskon, vie ketään ikuiseen elämään. Ikuiseen elämään pääsevät vain ne, jotka uskovat evankeliumin ja joiden sydämeen Jumala antaa sinetiksi Pyhän Henkensä merkiksi siitä, että kyseinen henkilö on ”adoptoitu” Jumalan omaksi lapseksi Jeesuksen ristillä vuotaneen sovintoveren kautta. Oikeat teot ovat vasta seurausta Jumalan lapseudesta.



Sivu 150. (Jeesuksen tosi seuraajat saarnaavat Jumalan valtakuntaa ihmiskunnan ainoana toivona.)


Jehovan todistajat tuovat tässä (1000 –vuotisen) valtakunnan ainoaksi toivoksi ja mitätöivät näin kristittyjen raamatun ilmoituksen Jeesuksesta ainoana toivona. Jeesuksen tosi seuraajat eivät saarnaa Jumalan valtakuntaa, niin kuin Jehovan todistajat väittävät, vaan tietä sinne. Jeesus on ainoa tie Jumalan valtakuntaan. Joka uskoo evankeliumin ja sitä kautta syntyy Jumalan lapseksi, on jo Jumalan valtakunnan kansalainen.



Sivu 151. (Kysy itseltäsi edellä käsiteltyjen näkökohtien pohjalta: Mikä uskonnollinen ryhmä perustaa kaikki opetuksensa raamattuun ja tekee tunnetuksi Jehovan nimeä?)


Ainoa ryhmä, joka tekee tunnetuksi Jehovan nimeä, on todellakin Jehovan todistajat. Jehovan nimen asiallisuutta on käsitelty muualla tarkemmin.

Jehovan todistajien oppi perustuu tarkoitushakuisesti tiettyihin kohtiin raamatussa, ei sen kokonaisnäkemykseen. Olen tässä vastineessa pyrkinyt tuomaan esille niitä raamatun kohtia, jotka kertovat toista, kuin mitä Jehovan todistajien esille ottamat kohdat.

Jehovan todistajat ovat löytäneet oppinsa vasta parin sadan vuoden aikana ja siten, että se on muuttunut useaan kertaan yksityiskohdiltaan erilaiseksi kuin mitä se on ollut aikaisemmin. Seuraava odotettavissa oleva (ennustettava) muutos Jehovan todistajien opetuksessa liittyy ilmeisesti verensyöntikieltoon. Mahdollisesti myös vuosiluvun 1914 merkitystä tulevat Jehovan todistajat joskus tulevaisuudessa arvioimaan uudelleen.



Sivu 151 ja 152. (Saadaksemme Jumalan hyväksynnän, meidän on … katkaistava kaikki siteet väärään uskontoon ja omaksuttava tosi palvonta.)


Jehovan todistajat ovatkin katkaisseet yhteyden kristittyihin ja erottaneet kannattajansa kaikista muista. Näin onkin heidän kannaltaan järkevää, koska näin ”lauma” on helpommin hallittavissa. Tämä on johtanut myös siihen, että jos joku heistä luopuu omasta opistaan, ei hänen kanssaan olla missään tekemisissä. Näin varjellaan myös jäljelle jääviä siltä, etteivät muut opit sotke ”oikeaa” oppia. Jehovan todistajien opista luopuneen ei kuitenkaan tarvitse joutua tyhjän päälle, sillä on jo olemassa suuri joukko entisiä Jehovan todistajia, jotka saavat tukea toisiltaan.



Sivu 156. (Varhaiskristityt eivät viettäneet joulua)


Joulun viettoon, samoin kuin muiden juhlapäivien viettoon ei tässä vaiheessa ole tarvetta ottaa muuta kantaa kuin mitä kristittyjen raamatun kanta on. Rom 14:5 mukaan. Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, …

Palaan asiaan myöhemmin tarkemmin.



Sivu 159. (Suositut juhlatkin … ovat peräisin epäpuhtaasta ympäristöstä.) ja tähän liittyen sivulla 160 (Älkää koskeko mihinkään epäpuhtaaseen.)


Kristittyjen raamatusta saa aivan toisen käsityksen kuin mitä Jehovan todistajilla on.

Apt 10:9. Silloin ääni taas puhui taivaasta: 'Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.'

Ja 1 Tim 4:4-6. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut.



Sivu 164. (Meidän on kuitenkin rukoiltava Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla, jos haluamme hänen kuuntelevan rukouksiamme.)


Jehovan todistajien kirjasessa on rukouksen osalta paljon hyvää ja oikeaa. Jehovan todistajat kuitenkin vaikenevat tärkeimmistä rukousaiheista kuten armolahjoista ja Jumalan voiman tuntemisesta.

1 Kor 12:31. Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja!

Ef 1:17-23. Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se on sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa, ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa. Jumala on alistanut kaiken hänen valtaansa ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle seurakuntansa pääksi. Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää.



Sivu 174. (Kaste)


Jehovan todistajien käyttämä kaste eroaa kristillisestä kasteesta.

Kasteen oikeaoppisuuteen en ota muuta kantaa kuin viittaan alkuajoilta säilyneeseen kirjallisuuteen, jonka nimi on ”Kahdentoista apostolin opetus” (Didakhe). Opetuksessa käsketään kastamaan sanomalla lause ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Ko. lausetta ei voi korvata sanalla Jehova (Jehova-nimi ei sisällä Poikaa eikä Pyhää Henkeä.). Opetuksen (Didakhe) kohta 7 kasteeseen liittyen kuuluu näin:

Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmää vettä käyttäen, kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen kastetta paastotkoon kastaja ja kastettava sekä jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista. Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen toimitusta.



Sivu 195. (LIITE Jumalan nimen käyttö ja merkitys) ja siihen liittyen (Muinaishepreaa kirjoitettiin ilman vokaaleja, ja siksi kukaan ei voi nykyään varmasti tietää, miten raamatun ajan ihmiset lausuivat kirjainyhdistelmän JHWH tai JHVH. Mutta pitäisikö sen estää meitä käyttämästä Jumalan nimeä?)


Jehovan todistajat eivät itse kerro, miten he ovat päätyneet käyttämään Jumalasta Jehova nimeä. He vain toteavat (kirjasen sivu 197), että Jehova tulee miksi tahansa, mitä tarvitaan. Tämän tarkemmin he eivät nimen käyttöä perustele.

Jeesus nimenomaan sanoi opetuslapsilleen, että rukoilkaa te siis näin: ”Isä meidän …” Jeesus käytti Abba-sanaa, joka merkitsee ”iskä” tai ”isukki”. Eli se on lapsen isästään käyttämä hellyttelynimi. Näinhän Jumalan lapsen (uudestisyntyneen kristityn) tuleekin rukoilla. Tuntuisi aika kummalliselta rukoilla omaa isäänsä käyttäen hänen erisnimeään.



Sivu 197. (LIITE Ennustus messiaan tulosta Danielin profetiassa) ja siihen liittyen sivulta 199 (… tulemme vuoteen 29 ya. Juuri tuonna vuonna Jeesus kastettiin ja hänestä tuli messias.)


Daniel kyllä ennusti messiaan syntymän, mutta Jeesus oli messias jo syntymästään asti, ei vasta (Johanneksen) kasteesta, niin kuin Jehovan todistajat väittävät.

Jes 9:5. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.

Mat 2:1-5 Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean* Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:



Sivu 201. (LIITE Totuus Isästä, Pojasta ja pyhästä Hengestä)


1) Sivulla 202 Jehovan todistajat vetoavat sellaisiin käännöksiin, jossa Joh 1:1 lause ”Sana oli Jumala”, onkin käännetty muotoon ”Sana oli jumala” tai ”Sana oli Jumalan luona ja olemukseltaan samanlainen kuin hän”. Sen vuoksi ”jumala” ei merkitsisikään siinä Jehovan todistajien mukaan Jumalaa, vaan väkevää. Perustelu on kummallinen eikä riitä varsinkaan kun muita raamatun kohtia, joiden mukaan Jeesus on Jumala, eivät Jehovan todistajat käsittele ollenkaan.


2) (Miten joku voi olla jonkun luona ja samalla olla tuo persoona?) Kysymällä näin Jehovan todistajat osoittavat, että he eivät ole ymmärtäneet kristinuskon perusteita. Tällainen kysymys voisi olla oikea, jos se koskisi ihmistä. Mutta nyt onkin kysymys Jumalasta, joka jo raamatun ensimmäisessä lauseessa ilmoittaa itsensä monikkomuodossa. Kristillinen uskontunnustus tunnustaa sen, että Jumala on jotain sellaista, jota ihmisjärjellä ei voidakaan ymmärtää. Parhaiten Jumalan voi ”ymmärtää” sellaisena, jona Jumala itse on raamatussa itsensä ilmoittanut. Seuraavana muutamia kohtia:

- 1 Moos 1:1, Jossa Jumala-sana on alkutekstissä monikkomuodossa.
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

- Jes 9:5, jossa Jeesusta sanotaan Väkeväksi Jumalaksi ja Iankaikkiseksi Isäksi.
Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.

- Joh 14:7-10 käy ilmi, että Isä ja Poika ovat yhtä.
Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä." Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'? Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.

- Luk 22:67-71, jossa Jeesus tuomitaan sen vuoksi että hän käytti itsestään Jumalan nimeä (sanoi olevansa Jumala).
ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille." Hän vastasi heille: "Jos minä teille sanon, niin te ette usko; ja jos kysyn, ette vastaa. Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella." Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että minä olen." Niin he sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me itse olemme kuulleet sen hänen omasta suustansa."

- Joh 20:26-29, jossa Jeesus otti vastaan Jumalalle kuuluvan palvonnan.
Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

- Pyhä Henki on persoona, joka puhuu ja tuntee surua,.
Hebr 3:7 Sen tähden, niin kuin Pyhä Henki sanoo:
1 Tim 4:1. Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
Ef 4:30. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle,

- 2 Kor 13:13, josta käy ilmi kolminaisuus.
Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys!

- Raamatussa Henki on välillä oma persoonansa, välillä Kristuksen Henki ja välillä Jumalan Henki. Jumalan toiminta on välillä Hengen toimintaa, välillä Pojan toimintaa ja välillä Isän Jumalan toimintaa. Esim. Rakkauden voi antaa Jumala (2 Kor 13:13) tai Pyhä Henki (Rom 15:30)
Rom 15:30. Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhän Hengen antamaan rakkauteen vedoten pyydän teitä, veljet,



Sivu 204. (LIITE Tosi kristityt eivät käytä palvonnassa ristiä.)


Jehovan todistajat perustelevat näkemystään sillä, että ristiksi yleensä käännetty kreikan sana on stau-ros`, jonka perusmerkitys on pystysuora paalu tai pylväs. Riippumatta siitä, mitä sanaa raamatussa on käytetty tai mikä on ko. sanan tarkka merkitys, Jeesus naulittiin ristille. Siitä ei ole historiallistakaan epäselvyyttä.

Raamatun tietosanasto (Heikki Palva) kertoo rististä seuraavasti:

Kuolemaantuomitun teloittaminen naulaamalla tai sitomalla hänet ristiin oli julmimpia roomalaisten käyttämiä rangaistuksia. Se oli samalla häpeärangaistus, johon Rooman kansalaista ei voinut tuomita. Orjille ja vieraiden kansojen jäsenille rangaistus voitiin määrätä murhasta, ryöstöstä, merirosvouksesta, valtiopetoksesta tai kapinasta.

Roomalaiset omaksuivat tämän teloitustavan foinikialaisilta, Ciceron kertoman mukaan 6. vuosisadan lopulla eKr. Tarquinius Superbuksen aikana, Liviuksen mukaan jo pari vuosisataa aikaisemmin. Foinikialaiset puolestaan olivat ehkä saaneet vaikutteita idästä, luultavasti Persiasta, missä Herodotos kertoo rangaistusta käytetyn ainakin 6. vuosisadalla eKr. Tapa tunnetaan myös Egyptistä, Intiasta, Karthagosta, Skyytiasta, jopa Germaniastakin. Vanhassa testamentissa sitä ei mainita, ellei Esra 6:11:ssa tarkoiteta ristiinnaulitsemista (näin Josefus, Ant. XI 1, 3-6);

Josefus kertoo Antiokos Epifaneen 167/6 eKr. ristiinnaulinneen sellaisia juutalaisia, jotka kieltäytyivät noudattamasta hänen jyrkkiä juutalaisuuden vastaisia lakejaan. Aleksanteri Jannaios taas surmautti tällä tavoin 800 fariseusta 88 eKr. (Josefus, Ant. XII 5, 4 ja XIII 14, 2). Vuonna 4 eKr. ristiinnaulitutti roomalainen sotapäällikkö Varus 2 000 juutalaista kapinoitsijaa, 66 jKr. Florus 3 600. Jerusalemin piirityksen aikana Josefus väittää olleen puutetta sekä ristinpuista että paikoista, joihin niitä voi pystyttää (Ant. XVII 10, 10 ja Bell. II 14, 9). Ristiinnaulitsemisen kielsi Rooman valtakunnassa ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus vuonna 315.

Tavallisimmat ristinpuut olivat T:n muotoinen crux commissa eli Antoniuksen risti ja crux immissa (crux capitata) eli latinalainen risti, jonka poikkipuu ei ollut aivan pystyhirren yläpäässä. X:n muotoinen crux decussata eli Andreaan risti ei ollut vielä vanhalla ajalla käytössä.

Koska Jeesuksen ristiinnaulitsivat Rooman armeijan sotilaat, tuomion täytäntöönpanossa ilmeisesti noudatettiin roomalaista tapaa. Kun tuomitulle oli annettu raippoja, hänet vietiin teloituspaikalle kaupungin muurin ulkopuolelle. Hänen oli itse kannettava ristin poikkihirsi (patibulum). Taulua, johon tuomion syy oli kirjoitettu, kantoi joko tuomittu itse kaulassaan tai edellä kulkeva airut. Pystyhirsi (crux simplex) seisoi useimmiten valmiiksi pystytettynä teloituspaikalla, jonne saavuttua tuomittu riisuttiin alasti. Sitten hänen kätensä sidottiin tai naulattiin ranteista poikkihirteen, joka tämän jälkeen nostettiin ylös ja kiinnitettiin pystyhirteen. Tuomitun ruumiinpainoa kannattamassa oli pystyhirteen kiinnitetty tappi (sedile), jonka päälle hänet nostettiin "istumaan" hajareisin. Lopuksi sidottiin tai naulattiin jalat pystyhirteen; myös keskiruumis voitiin sitoa. Jalat jäivät tavallisesti vajaan metrin korkeudelle maasta. Tuomion syystä kertova kirjoitus jätettiin yleisön näkyville, latinalaisessa ristissä usein pään yläpuolelle.

Tuomittu kitui ristillä pitkään, joskus jopa useita vuorokausia. Kuolemaa voitiin jouduttaa, mutta kun tällaista olisi voitu pitää rangaistuksen lieventämisenä, se tehtiin julmalla tavalla: sääriluut nuijittiin rikki (crurifragium). Huumaavan juoman antaminen ei ollut roomalainen, vaan juutalainen tapa. Kuoleman toteaminen ja samalla varmistaminen tapahtui pistämällä keihäällä kylkeen (percussio sub alas).



Sivu 206. (LIITE Herran illallinen – juhla Jumalan kunniaksi)


Jehovan todistajien mukaan tätä ateriaa tulee viettää vain kerran vuodessa. Jehovan todistajat myös lisäävät raamatun tekstiin sanan ”tarkoittaa”, vaikka alkutekstissä sitä sanaa ei ole käytetty. Tämä tarkoittaa minun ruumistani, tämä tarkoittaa minun vertani. Kääntämällä ko. kohdat kyseisellä tavalla, Jehovan todistajat lisäävät tekstiin omia tulkintojaan. Kirjasen sivun 208 tekstin mukaan vain muutama tuhat Jehovan todistajaa osallistuu tälle aterialle, muut seuraavat sitä sivusta. Aterialle voivat osallistua vain ne, joilla on taivaallinen toivo. Tämä tarkoittanee sitä, että aterialle osallistuvat kuuluvat siihen 144000 hengen ryhmään.

Jehovan todistajien tulkinta ehtoollisesta on väärä, koska alkuseurakunta perimätiedon mukaan nautti Herran ehtoollista kokoontuessaan. Se, että sitä nautittaisiin vain kerran vuodessa, on kummallinen tulkinta, eikä sille ole raamatullisia eikä historiallisia perusteita. Jeesuksen omien sanojen mukaan ehtoollinen kuuluu kaikille.

Joh 6:52-57. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

1 Kor 11:23-29. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion.



Sivu 208. (LIITE Mitä merkitsevät sanat ”sielu” ja ”henki”?)


Jehovan todistajien mukaan ihmisessä ei ole sellaista osaa (sielua tai henkeä), joka jatkaisi olemassaoloaan ruumiillisen kuoleman jälkeen. Jehovan todistajat tarkoittavat ihmisen hengellä ihmisessä olevaa elämänvoimaa. Elämänvoiman he selittävät olevan ikään kuin matkaradion paristot, jotka antavat radiolle virtaa. Hengellä ei Jehovan todistajien mielestä ole tunteita eikä se pysty ajattelemaan. Ilman henkeä eli elämänvoimaa ruumis Jehovan todistajien mielestä ”kuolee ja palaa tomuun”. Elämänvoima kyllä Jehovan todistajien mielestä palaa Jumalan luo, mutta tämä ei heidän mielestään tarkoita sitä, että se kuitenkaan kirjaimellisesti siirtyisi taivaaseen, vaan kaikki toivo tulevasta elämästä on ikään kuin Jumalan käsissä. (Kirjasen sivuilta 210-211.)

Yllä olevan kaltaiseen ristiriitaan joudutaan, kun hylätään osa raamatun ilmoituksesta. Jehovan todistajat ovat hylänneet sen raamatun ilmoituksen, jossa kerrotaan, että sielut ovat ruumiillisen kuoleman jälkeen tietoisessa tilassa. Siitä kertovia raamatunkohtia olen käsitellyt kirjasen sivun 57 käsittelyn yhteydessä. Tässä ko. raamatunkohdat lyhennettyinä.

Koska ihminen iankaikkisuusolentona ja Henki liittyvät keskeisesti raamatun ilmoittamaan pelastusoppiin (miten ihminen uudestisyntyy), käsittelen kristittyjen pelastusoppia seuraavassa lyhyesti sellaisena kuin kristityt ovat sen alusta alkaen käsittäneet ja millaisena myös minä olen sen raamatusta löytänyt.


1) Lähtökohtaisesti (paratiisissa) ihminen ja Jumala olivat sopusoinnussa keskenään. Ihmisellä oli Jumalan Henki asumassa sydämessään. Ihmisellä oli myös koko ajan mahdollisuus syödä elämänpuusta. Ihmistä vain kiellettiin syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta, koska siitä seuraisi kuolema. Varoitus annettiin vielä vahvistetussa muodossa, ”kuolemalla kuoleman”.

- Ihminen oli ja on edelleenkin elävä olento. Eläimien ja kasvikunnan luomisesta poiketen raamattu kertoo, että Jumala teki ihmiselle jotain poikkeuksellista. Hän puhalsi ihmiseen elämän hengen. Raamatun kielenkäytössä Hengestä ja tuulesta käytetään samaa sanaa. Jumalan (Hengen)puhallus, jota ei tehty eläimille, kuvaa sitä erityisasemaa, joka ihmisellä jumalasuhteessaan oli.

- Vaikka elämänpuuta ei selitettäisikään muulla tavalla, riittänee selitykseksi se, että kun ihmisen Jumalayhteys on kunnossa, on elämäkin täydellisesti Jumalan käsissä. Elämänpuulla on kuitenkin jokin konkreettisempi salaisuudeksi jäävä merkitys, koska ilmestyskirja kertoo elämänpuun olevan taivaassa (Ilm 22:2).

- Paratiisissa ollessaan ihminen ei ollut vielä ”kuolemalla kuollut”, vaan hän jutteli ja käveli Jumalan kanssa. Hän tunsi Jumalan sellaisena kuin Jumala halusi itsensä hänelle ilmoittaa.

- Hyvän – ja pahantiedon puulla oli ilmeisesti kahdenlainen tarkoitus. Koetella ihmisen kuuliaisuutta ja lopulta, kun ihminen olisi ollut siihen valmis, Jumala olisi antanut syödä siitä. Koetellessaan ihmistä, Jumala oli jo ottanut huomioon lankeamisen ”mahdollisuuden” (itse asiassa Hän tiesi, mitä tulisi tapahtumaan).

- Adam ja Eeva jättivät tästä tapahtumasta tietoutta jälkipolville ja siitä on luettavissa 1:ssä Mooseksen kirjassa.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- 1 Ms. 1:7. Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

- 1 Ms. 2:15-17. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman."

- 1 Ms. 3:22. Ja Herra Jumala sanoi: (syntiinlankeemuksen jälkeen) "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!


2) Jumala oli antanut kiellon syödä hyvän- ja pahantiedonpuusta Adamille ennen Eevan luomista (1 Ms 2:16-18). Tämä selittänee osaltaan sen, miksi Eeva oli niin helppo pettää. Onhan meidänkin vaikeaa uskoa sitä, mikä kerrotaan toisen ihmisen välityksellä. Eeva kuitenkin otti ja söi hyvän- ja pahantiedonpuusta ja antoi Adamillekin joka myös söi. Seuraukset olivat juuri sitä, mitä Jumala oli sanonutkin, kuolemalla kuoleminen. Adamin lankeemuksen voisi selittää sillä, että hän halusi miellyttää Eevaa enemmän kuin Jumalaa.

- Eivät Adam ja Eeva heti kuolleet ruumiillista kuolemaa. Ruumiillinen kuolema on itse asiassa sivuseikka ihmisen pelastumisen kannalta. Eikä ikuinen elämäkään ole yhtään sidoksissa ruumiin hengissä pysymiseen. Ajatellaan asiaa seuraavasti; Jos kerran Jumala on elämän lähde ja sen ylläpitäjä, niin eikö Jumalan yhteydestä poistuminen ole myös elämän yhteydestä poistumista.

- Adam ja Eeva kuolivat heti, kun he kadottivat ”elämää ylläpitävän” suhteensa Jumalaan. He tekivät vastoin Jumalan ehdotonta selväsanaista kieltoa ja näin ottivat ”pesäeron” Jumalasta.

- Ihminen kyllä tiesi nyt hyvän ja pahan, mutta hänellä ei ollut itsessään enää voimaa toteuttaa tietämäänsä hyvää. Lisäksi ”käärme” osasi edelleenkin vääristää kaiken hyvän sen vastakohdaksi. Ihminen oli menettänyt jumalayhteyden ja sitä kautta osallisuuden Jumalan Pyhään Henkeen. Ja nyt ollessaan erossa Jumalasta, ihminen oli kuollut. Hän pelkäsi Jumalaa.

- Raamatussa puhutaan (ensimmäisestä) kuolemasta ja toisesta kuolemasta mm. Ef 2:1-5 ja Ilm 20:6. Tämä Adamin ja Eevan kokema ero Jumalasta on se ensimmäinen kuolema, jonka he siirsivät myös jälkipolville. Toisella kuolemalla ei tarkoiteta ruumiin kuolemaa, vaan Jumalan tuomiota aikojen lopulla.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- 1 Ms. 3:4-10. Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan." Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sen tähden minä lymysin."

- Ef 2:1-5. Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin; mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut

- Ilm 20:6. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

- Ilm 21:8. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."


3) Adamin ja Eevan perillisinä ihmiset, myös me, olemme perineet sydämeemme myös sen ”tyhjän paikan”, jonka vain Jumalan Pyhä Henki voi täyttää. Tämä ilmenee myös hengellisenä kaipauksena. Ilman Jumalan antamaa Pyhää Henkeä mekin olemme kuolleet synteihimme (Ef 2:1-5) ja olemme (ensimmäisen) kuoleman tilassa.

- Ihmistä voisi verrata kopioon, josta otetaan aina uusi kopion kopio. Samoin kuin kopio kerta kerralta huononee, huononee myös ihmisen perimä geenivirheiden kasautumisen vuoksi.

- Saatana yrittää edelleenkin estää ihmisen pääsyn Jumalan yhteyteen ja nyt hänellä on siinä liittolainen, ihminen itse.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Rom 7:18-21. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.


4) Ihmisen lankeaminen ei tullut Jumalalle yllätyksenä. Jumala tiesi sen. Jumalalla oli menettelytapa valmiina, jolla Jumala itse korjaisi Adamin ja Eevan rikkomuksen, synnin, seuraukset. Sen Jumala kertoi evankeliumina ihmisille paratiisissa heidän sieltä karkottamisen yhteydessä. Jumala ei siis heittänyt ihmistä tyhjän päälle, vaan toivon varaan. Tämä heille kerrottu toivo oli tieto ”vaimon siemenen” eli Kristuksen tulevasta syntymästä ja että Kristus kerran ”hoitaisi homman kotiin” eli polkisi rikki käärmeen pään.

- Vaimon siemen on ko. tekstissä yksikkömuodossa ja tarkoittaa yhtä tiettyä yksittäistä Eevan jälkeläistä. Huomionarvoinen seikka on, ettei siemen (jälkeläinen) tullut miehen puolelta. Vaikka raamattu ei olekaan biologian oppikirja, kannattaa huomata, ettei raamatun teksti ole ristiriidassa nykytietämyksen kanssa. Se on ristiriidassa ainoastaan tarkoitushakuisen nykytietämyksen kanssa, joka on sitä, että otetaan vain se näennäinen tieto, jolla voidaan todistaa, ettei Jumalaa tarvita.

- Vanhan testamentin ajan ihmiset pelastuivat uskomalla Kristukseen samoin kuin mekin pelastumme uskomalla Kristukseen. He uskoivat Häneen, joka oli luvattu mutta ei vielä ollut tullut. Me uskomme Häneen, joka oli luvattu ja joka on jo tullut. (Katso ”Kristillinen dogmatiikka / Franz Pieper”, sivu 472 Vanhan liiton armovälineet.)

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- 1 Ms. 3:13-15. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin." Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."

- 1 Kor 10:1-4 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus.


5) Jeesus syntyi niin kuin raamatun vanhan testamentin kirjoituksissa oli luvattu. Hän syntyi neitsyestä vaimon siemenenä. Mutta tapa, jolla Jeesus murskasi käärmeen pään, ei ollut se jota suurin osa juutalaisista odotti. Jeesus ei tullut hallitsemaan maallisena kuninkaana vaan Hän tuli kärsivänä messiaana sovittamaan ihmiskunnan Jumalan kanssa. Jeesus sai aikaan myös sen, että yhteys Jumalan kanssa palautuisi ja sitä kautta myös (ikuinen) elämä. Jeesuksen puheet kansanjoukolle ja varsinkin opetuslapsille itselleen ovat opetuslapset kirjanneet muistiin.

- Jeesuksen syntymä on ajoitettu vuosien 7-2 välille ennen ajanlaskun alkua.

- Jeesuksen puheet olivat niin rankkoja ja radikaaleja, että Häneen voi suhtautua vain kahdella tavalla. Joko Hän oli se, joka sanoi olevansa, eli samanaikaisesti ihminen sekä Jumalan valtuuksilla oleva Jumala, joka täyttäisi ne kirjoitukset, jotka Hänestä oli vanhassa testamentissa kirjoitettu. Toinen vaihtoehto on täydellinen mielipuoli, joka tekeytyy jumalaksi. Muita vaihtoehtoja Jeesus ei itsekään jättänyt opetuslapsilleen.

- Jeesus voitiin tuomita ristille vain ja ainoastaan siksi, että Hän tunnusti ylipapeille olevansa Jumala. Koska he eivät uskoneet Jeesusta, he tuomitsivat hänet herjauksesta.

- Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa on iankaikkinen elämä. (Tarkemmin seuraavassa kohdassa 6.)

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Luk 1:34-35. Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

- Joh 17:1-5. Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut. Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennen kuin maailma olikaan.

- Joh 10:30-33. Minä ja Isä olemme yhtä." Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

- Joh 5:37-40. Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

- Luk 7:48-50. Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut." Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?" Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan."

- Mat 9:2-7. Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa." Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne? Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'? Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvatulle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.

- Mat 8:10-12. Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita."

- Mat 16:15-17. "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika." Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.


6) Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa on iankaikkinen elämä (Joh 17:1-5). Joka uskoo evankeliumin Kristuksesta, on siirtynyt kuolemasta elämään, eikä hän enää kuole. Jumalasuhteessaan kuollut alkaa elää koska Jumala synnyttää hänet uudesti. Ihminen ns. uudestisyntyy Jumalan lapseksi ja Jumala antaa varmistukseksi Pyhän Henkensä ihmisen sydämeen asumaan.. Ja tätä Jumalan yhteydessä alkanutta elämää ei ruumiillinen kuolema katkaise, vaan se ainoastaan sinetöi sen.

- Vain Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omallekin kohdalleen uskoneen (= evankeliumi) Jumala itse (uudesti)synnyttää omaksi lapsekseen ja Pyhä Henki tulee ihmissydämeen asumaan. Pyhä Henki ei kuitenkaan määräile, vaan suostuttelee ja suosittaa Jeesusta. Jumalan lapseus on juridinen (adoptioon perustuva). Jeesus on Jumalan ainosyntyinen poika ja samaa olemusta Isän Jumalan kanssa.

- Ihminen ei voi millään teoilla tai tekemättä jättämisillä hankkia (ostaa) itselleen tätä Jumalan lapseutta. Ei edes siten osittain, että ihminen tekisi jotain ja Jumala antaisi sitten loput.

- Vain Jumalan lapsi voi päästä ikuiseen elämään, taivaaseen, Jumalan yhteyteen, yms. koska vain hän on alkanut elää. Muut ovat edelleenkin sen ensimmäisen kuoleman vallassa.

- Pyhä Henki on meille annettu sinetiksi ja vakuudeksi siitä että olemme Jumalan lapsia ja taivaan kansalaisia. Me olemme kuitenkin samaan aikaan vielä täällä maailmassa ja lihallisessa olomuodossa. Paavali puhuu tästä kahteen suuntaan repimisestä Roomalaiskirjeen 7 luvussa. Tämän vuoksi me joudumme elämässämme kilvoittelemaan (ristiriitatilanteessa kääntymään Kristuksen puoleen).

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Joh 3:5-7. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

- Tiit 3:4-7. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.

- Mar 10:26-27. Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: "Kuka sitten voi pelastua?" Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista."

- Luk 20:35-36. Mutta tulevassa maailmassa ne, jotka on katsottu ylösnousemuksen arvoisiksi, eivät enää mene naimisiin. He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia.

- Joh 1:12-13 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

- Apt 2:38-39. Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

- Rom 8:15-17. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!" Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

- Rom 8:23-24. … myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo.

- Gal 3:26-29. Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu.

- Gal 4:4-7. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

- Fil 2:13. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.

- 1 Joh 3:1-3. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä.

- 2 Kor 5:17-21. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.


7) Joka ei ole uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, kokee toisenlaisen kohtalon, josta raamattu käyttää mm. sanaa kadotus. Jeesus oli tässä ehdoton. Hän jakoi ihmiset kahteen ryhmään. Lampaisiin ja vuohiin, niihin jotka Hänen kanssaan kokoavat ja niihin, jotka hajottavat.

- On myös ihmisryhmä, joka ei ole koskaan saanut kuulla sanomaa Jeesuksesta. Raamattu antaa viitteitä myös heidän kohtalostaan (Room 2:14-16). Heidän kohtalonsa pohtiminen ei ole kuitenkaan meille ajankohtaista. Meille / minulle ajankohtaista on, miten minä suhtaudun Jeesukseen, kun kuulen Hänestä?

- Ihminen uudestisyntyy Jumalan lapseksi, kun hän omakohtaisesti uskoo että Jeesus on kuollut hänenkin syntiensä puolesta. Tällöin ihminen turvautuu Jumalan armoon, joka on kohdattavissa (saatavissa) vain ja ainoastaan Jeesuksessa.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Mat 7:22-23. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'

- 2 Kor 6:1. Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!

- Jaak 4:12. Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?

- Fil 3:18-19. Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita.

- 2 Kor 4:2-4. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä. Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva.

- Luk 11:23. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.


8) Ylösnousemuksen, jota sanotaan myös tempaukseksi, tapahtuessa maan päällä on eläviä ihmisiä. Jeesuksen omina ruumiillisen kuoleman kokeneet, uudestisyntyneet Jumalan lapset, saavat ylösnousemusruumiin. Samanaikaisesti heidän kanssaan maan päällä elossa olevat uudestisyntyneet Jumalan lapset muuttuvat ja saavat myös ylösnousemusruumiin.

- Tähän yhteyteen liitetään myös Jeesuksen kertomus kymmenestä neitsyestä, jotka odottivat ylkää (Mat 25:1-13.).

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- 1 Kor 15:42-44. Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen.

- 1 Kor 15:51-53. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen.

- Joh 5:28-29. Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.

- Mat 24:38-42. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään. "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.


9) Tempauksen jälkeen (tai mahdollisesti jo ennen sitä) alkavat ilmestyskirjassa kerrotut tapahtumat, jotka johtavat 1000-vuotiseen aikakauteen, jossa sielunvihollinen ei ole harhauttamassa ihmisiä, kunnes vasta ko. aikakauden lopussa. 1000-vuotinen aikakausi on nyt elävien ihmisten pelastuskysymykseen nähden merkityksetön asia.

- Jesajan 24 luvussa on yhtymäkohtia niihin ilmestyskirjassa kerrottuihin tapahtumiin, jotka alkavat tempauksen jälkeen.

- Ilmestyskirja 20 luvussa on viitteitä siitä, että myös tempauksen jälkeen olisi mahdollista pelastua, mutta marttyyrikuoleman kautta.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Ilm 20:1-6. Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa. Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

- Jes 24:1-23. Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat. 2. Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin. 3. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. 4. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. 5. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. 6. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle. 7. Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu, kaikki ilomieliset huokaavat. 8. Loppunut on vaskirumpujen riemu, lakannut remuavaisten melu, loppunut kanteleitten riemu. 9. Ei laulaen viiniä juoda, väkijuoma käy karvaaksi juojillensa. 10. Kukistettu on autio kaupunki, joka talo teljetty, sisään pääsemätön. 11. Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut. 12. Jäljellä on kaupungissa hävitys, portti on pirstaleiksi lyöty. 13. Sillä niin on käyvä maan päällä, kansojen keskuudessa, kuin öljypuuta karistettaessa, kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä. 14. Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat, ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta: 15. "Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla, ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä." 16. Maan äärestä kuulemme ylistysvirret: "Ihana on vanhurskaan osa!" Mutta minä sanon: "Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua: ryöstäjät ryöstävät, raastaen ryöstäjät ryöstävät!" 17. Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas. 18. Joka pakenee kauhun ääntä, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan. Sillä korkeuden akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät. 19. Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu. 20. Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse. 21. Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä. 22. Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen; pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään. 23. Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.


10) Valkea valtaistuin, kansojen tuomio ja toinen kuolema.

- Ratkaisevaa on, onko nimi kirjoitettu elämän kirjaan. Jeesus sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. Vain uskomalla evankeliumi, uskomalla että Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemalla hankittu sovitus Jumalan kanssa koskee myös minua ja syntymällä siten Jumalan lapseksi, aikaansaa sen, että Jumala kirjoittaa ihmisen, joka nyt on Hänen oma oman lapsensa, nimen elämän kirjaan.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Ilm 20:11-15. Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

- Ilm 21:8. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."


11) Kaikki alkoi siitä, kun ihminen luotiin paratiisiin Jumalan yhteyteen. Hän seurusteli Jumalan kanssa luonnollisella tavalla ilman pelkoa. Nyt on Jumala itse saattanut olotilan – ei entiselleen, vaan paremmaksi.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

- Ilm 20:3-4. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."



Sivu 212. (LIITE Mitä ovat Seol ja Haades?)


Jehovan todistajat erottavat Seolin/Haadeksen Gehennasta. Kaikkia niitä käytetään raamatun alkutekstissä kuvaamaan hautaa, helvettiä tai tuonelaa. Tällaiseen väkinäiseen erittelyyn joudutaan, kun halutaan perusteluja omalle raamatun kokonaisilmoituksesta poikkeavalle näkemykselle.

Jehovan todistajat mainitsevat (kirjasensa sivulla 213), että ”Sitä vastoin kuolleet, jotka eivät saa ylösnousemusta, ovat raamatun mukaan Gehennassa.” Todisteeksi tälle he mainitsevat raamatunkohdat Matteus 5:30, 10:28 ja 23:33. Päätelmä on kummallinen sillä esim. Matteuksen 5 luvun 30 jae on keskellä Jeesuksen selitystä siitä, mitä on huoruuden synti. Mikäli Jehovan todistajien opetus pitäisi paikkansa, ei yksikään, joka edes vahingossa on katsahtanut naista himoiten, saisi ylösnousemusta.

Mat 10:28 ei kerro sitä, ettei ylösnousemusta olisi, Joten on kummallista miksi Jehovan todistajat vetoavat tähän kohtaan.

Mikäli taas Mat 23:33 tulkittaisiin siten, etteivät ko. henkilöt saisi ylösnousemusta, olisi se sekä raamatun vastainen että järjenvastainen tulkinta. Mikäli ko. henkilöt ”raukeaisivat tyhjiin”, niin kuin Jehovan todistajat sanovat, pääsisivät he silloin tuomiota pakoon. Raamattu taas sanoo, etteivät he pääse tuomiota pakoon.

Matteus 5:27-32. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin.' 28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. 29. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. 30. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin. 31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.' 32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

Mat 10:28. Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

Mat 23:33. Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?



Sivu 213 (LIITE Mikä on tuomiopäivä?)

Kirjasen sivulla 214 Jehovan todistajat sanovat, tulkitessaan Johanneksen ilmestyksessä mainittua kirjakääröä, näin: ”Onko noihin kirjakääröihin pantu muistiin ihmisten menneet teot? Ei ole, sillä tuomio ei perustu siihen, mitä ihmiset ovat tehneet ennen kuolemaansa. Raamattu nimittäin sanoo: Se joka on kuollut, on vapautunut synnistään (Roomalaisille 6:7). Ylösnousseet heräävät eloon ikään kuin puhtain paperein. … Yksilöt siis tuomitaan sen perusteella, mitä he tekevät tuomiopäivän (= Jehovan todistajilla 1000 vuoden kausi) aikana.”


Jehovan todistajien tulkinta perustuu Rom 6:7 kohdan täydelliseen väärinymmärrykseen. Jehovan todistajat ovat ottaneet Roomalaiskirjeen kuudennesta luvusta vain yhden lauseen erilleen muusta yhteydestä ja saavat sen näin omasta mielestään puoltamaan kantaansa. Paavali ei ko. kohdassa tarkoita ruumiillista kuolemaa vaan mielentilaa, jossa ollaan kuolleita synnille. Jehovan todistajien harhaa lisää se, että he jättävät huomioimatta samassa yhteydessä roomalaiskirjeessä olevan armolahjan, joka liittyy kiinteästi synnille kuolemiseen.

Rom 6:1. Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? 2. Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? 3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? 4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. 5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, 6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; 7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. 8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, 9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. 10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle. 11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. 12. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, 13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. 14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. 15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! 16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? 17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, 18. ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi! 19. Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. 20. Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. 21. Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. 22. Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. 23. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.



Sivu 215 (LIITE 1914 – merkittävä vuosi raamatun profetiassa.)

Sivulta 215. (Raamatuntutkijat julistivat jo muutamien vuosikymmenien ajan etukäteen, että vuonna 1914 tapahtuisi jotain merkittävää.)


Tässä tarkoitetaan Jehovan todistajien opin hyväksyneitä tutkijoita. Kristillisistä raamatuntutkijoista ei tiettävästi yksikään ole samalla kannalla. Nämä samat Jehovan todistajien opin hyväksyneet tutkijat olivat tiettävästi päätyneet aikaisempaan vuosilukuun ennen vuotta 1914. Kun sitten Jeesus ei tullutkaan, he löysivät ”virheen” laskelmistaan ja päätyivät vuoteen 1914. Kun Jeesus ei tullut vielä silloinkaan, he muuttivat oppiaan ja opetustaan siten, että Jeesus tulikin näkymättömänä ja otti silloin hallituksen ja taivaallisen hallintavallan.

Jehovan todistajat, niiden laskentavirheiden lisäksi joita seuraavassa nettikatkelmassa käsitellään, eivät laskelmissaan ota huomioon sitä lyhyehköä aikaa ennen roomalaisaikaa, jolloin juutalaiset hallitsivat itse itseään, vaan ottavat senkin ajan mukaan ”pakanoiden ajaksi”.

Jehovan todistajat käyttävät yhtenä perusteenaan sitä raamatun kertomusta, jossa Saatana kiusasi Jeesusta sanomalla: Tämän kaiken annan sinulle, jos kumarrat minua, sillä minun haltuuni tämä (maailma) on uskottu. Tässä Jehovan todistajat ovat uskoneet Saatanan valheen, että muka Saatanalla olisi maailmassa ylin valta. Jobin kirja kumoaa tämän luulon. Jumalalla on aina ollut maailman ylin hallintavalta, ei Saatanalla. Tämän vuoksi ei Jeesuksella ole ollut vähäisintäkään tarvetta ottaa hallitusta, koska se on aina ollut Hänellä.


Jehovan todistajien käsitystä vuodesta 1914 on käsitelty myös Jehovan todistajien kirjasen sivuilla 84, 85 ja 86. Katso myös niistä tekemäni kommentit.


Seuraavassa kopioitu katkelma netistä:

Lainaisin kuitenkin mielelläni erästä Herätkää!-lehden artikkelia vuodelta 1975, joka sallii toisten uskontojen opillisten kysymysten ristiriitojen paljastamisen.
"On totta, että arvostelu, joka paljastaa jonkun uskonnon opetusten tai menettelyjen viat, saattaa ensin vaikuttaa ankaralta. Miten hänen tulisi kuitenkin suhtautua siihen? Ei niiden tavoin, jotka raivostuivat ja tulivat väkivaltaisiksi Stefanuksen arvostelun tähden. Pane sen sijaan merkille joidenkuiden ateenalaisten erinomainen suhtautuminen heidän kuultuaan Paavalin lausunnot. He hyväksyivät Raamatun totuuden ja tulivat uskoviksi omaksi ikuiseksi hyödykseen. " (g75 8/5 s. 22)

Veljesseura.org

Jehovan todistajien vuosiluvut: 1914 - Lyhyt kertaus

Vuosi 1914 on kriittinen vuosi Jehovan todistajille. Se tarkoittaa vuotta, jolloin kansakuntien määräaika loppui ja Jeesus kruunattiin Jumalan taivaallisen valtakunnan kuninkaaksi. (Viite: Watchtower 1.5.1993, Watchtower 1.11.1993 [Engl])


Jehovan todistajat käyttävät Danielin neljättä lukua apuna vuoden määrittämiseen. He lisäävät 360 päivää vuodessa jokaiseen seitsemään "aikaan" josta tulee yhteensä 2520 vuotta. He lisäävät tämän vuoteen 607 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin heidän mielestään Jerusalem kaatui ja joutui Babylonian vallan alle. Tämä kuullostaa todella sekavalta, ja sitä sen on tarkoitus ollakin, mutta selvennetäänpä alle.
Puhu perustellen käyttämällä Raamattua-kirja kertoo ajanlaskusta ja sen perusteita sivuilla 29-34.

"Seitsemän ajan" laskeminen

"Seitsemän aikaa" = 7x360 = 2520 vuotta
(Raamatun vuosi 12x30pv = 360pv)
"Seitsemän ajan" täyttymyksessä kukin päivä vastaa yhtä vuotta
Lokakuun alku 607 eaa. - 31.joulukuuta 607 eaa. = 1/4v
1.1.606 eaa. 31.12. 1 eaa. = 606v
1.1. 1 ya. - 31.joulukuuta 1914 = 1913
1.1 1914 - lokakuun alku 1914 = 1/4v

Yhteensä: 2520 vuotta

Täsmälleen sama laskelma, jolla Jehovan todistajat aikoinaan ennustelivat maailmanloppua.

Laskelma vaikuttaa vakuuttavalta, mutta mikä on sen ongelma?

Laskutavan epätarkkuudet

Ongelma löytyy vuodesta 607, johon laskelma nojaa. Laskentatapa on vanhaa perua ja sen juuret johtavat vanhoihin adventistien aikalaskelmiin. Historioitsijat pitävät Jerusalemin autioituksen ajankohtana vuotta 586 eaa. (jotkut 587 eaa.). Tämä tarkoittaa sitä, että Jehovan todistajien laskelmat ovat 20 vuotta pielessä.
Todisteeksi tälle voi esimerkiksi tutkia http://www.thebritishmuseum.ac.uk

Hakusana 587 antaa tietoa Nebukadnessarin hallinnosta. Lainaan sieltä pienen otoksen:

Jerusalem was captured (597 BC). Problems in this region persisted when Zedekiah, the Babylonian-appointed king of Judah, rebelled. As a result, in 587-6 BC Jerusalem was taken again and a large section of the population deported.
Vapaa käännös: Jerusalem valloitettiin 597 eaa. Ongelmat alueella eivät hellittäneet ja Zedekiah kapinoi. Tuloksena tästä vuonna 587/586 eaa. Jerusalem vallattiin uudelleen ja suuri osa ihmisistä joutui pakkosiirtolaisuuteen.

Vuodesta 607 eaa. ei ole minkäänlaisia merkkejä.

Miksi Jehovan todistajat eivät muuta tätä opetusta, kuten he ovat tehneet niin monille muille opetuksille? Se johtuu puhtaasti siitä, että tämä vuosi on heidän opetustensa perusta. Sen muuttaminen johtaisi sisäisiin ongelmiin ja aiheuttaisi jäsenissä luottamuspulaa. Heidät on pakotettu pitämään kiinni vuodesta 607 vaikka he tietävätkin sen olevan väärässä. He pitäytyvät mieluummin uskomaan järjestöönsä, kuin historialliseen totuuteen.

Millä Jehovan todistajat perustelevat, että vuosi 1914 olisi oikea vuosi "viimeisten päivien alkamiseksi"?

Lyhyt vastaus: Valheella, koska koko laskelma on historiallisesti katsottuna väärä.

Pidempi vastaus:

He uskovat, että vuosi 1914 täyttää Raamatun ennustukset niistä seikoista, jotka tulevat tapahtumaan lopunaikoina. Tunnusmerkkien piirteet ovat kirjoitettu Matteuksen 24. ja 25. lukuun ja joitakin yksityiskohtia mainitsevat 2. Timoteuksen kirjeen 3:1-5, 2. Pietarin kirjeen 3:3,4 ja Ilmestyksen 6:1-8. Voit katsoa ne tarkemmin omasta Raamatustasi, mutta kertailen lyhyesti mitä Puhu perustellen-kirja kertoo:

Minkälaisia muita ongelmia tähän laskukaavaan sisältyy, sen lisäksi, että se nojaa historiallisesti epäpätevään vuoteen?

Yksi ongelma on se, että laskelmassa profeetallinen vuosi oli 360 päivää. Jos tämä lasku muutettaisiin oikeaan joka on n. 365.25 päivää vuodessa (tällöin karkausvuosia ei tarvita, koska 0.25 x 4 = 1 päivä) 2520 profeetallisesta vuodesta tulisi 2556,75 vuotta oikeaa aikaa. Mihin vuoteen tämä silloin johtaisi? Vuoteen 1951.

Jälleen yksi niistä kohdista, joissa Vartiotorniseura on ottanut itselleen oikeuksia olettaa asioita ja muuttaa oletuksiaan.

Aiheeseen tullaan palaamaan myöhemmin, mutta tässä pieni kertaus niille jotka eivät vielä olleet perehtyneet vuoden 1914 taustoihin.

Linkkejä:
http://www.reexamine.org/quotes/607bce.htm - Lainauksia VT seuran julkaisuista
http://www.thebritishmuseum.ac.uk - Historiallisia faktoja



Sivu 218. (LIITE Kuka on ylienkeli Mikael?)

Jehovan todistajien kirjasen sivulla 219 on lause: ”joten tästä jakeesta voidaan päätellä, että Jeesus itse on ylienkeli Mikael.” Ja myöhemmin samalla sivulla: ”on johdonmukaista päätellä, että Mikael on itse Jeesus Kristus taivaallisessa asemassaan.”


Jehovan todistajilla ei samaa Kristusta, joka kristityillä on. Heillä on eri Kristus, joka heillä on ylienkeli Mikael taivaallisessa asemassaan. Jehovan todistajien perustelut asialle ovat kestämättömät. Seuraavassa muutama heidän perustelunsa ja osoitus, miksi se on väärä.

  1. Perustelu: Ylienkeleitä on vain yksi.
    Miksi perustelu on väärä:
    Mikael on vain yksi suurimmista enkeliruhtinaista (Dan 10:12-13).

  2. Perustelu: Mikael on enkeliarmeijan johtaja.
    Miksi perustelu on väärä:
    Koska Jehovan todistajat kieltävät Jeesuksen Jumaluuden, heille tulee vaikeuksia sijoittaa Jeesus mihinkään asemaan taivaassa. Siksi he joutuvat hakemaan keinotekoisia perusteluita. Vaikka Mikael on enkeliarmeijan johtaja, ei se ole vähäisinkään perustelu sille, että Jeesus ja Mikael olisivat sama persoona. Raamattu puhuu Jeesuksesta Jumalana ja siitä asiasta ei päästä ohitse muutoin kuin vääristämällä raamatun sanaa.

  3. Perustelu: Mikael väitteli Saatanan kanssa.
    Miksi perustelu on väärä: Tämä väite itse asiassa kertookin meille sen, etteivät Mikael ja Jeesus voi missään tapauksessa olla yksi ja sama persoona. Mikaelilla ei ollut valtaa Saatanan yli, koska hän joutui sanomaan ”Tuomitkoon sinut Jumala”(Juud 1:9). Raamattu sen sijaan sanoo, että Jeesus ihmisenä oli enkeleitä halvempi (vähäisempi), mutta siitä huolimatta Hänellä oli jopa ihmisenä ollessaan käskyvalta Saatanan ja sen joukkojen yli.

Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Dan 10:12-13. Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel. Sinun sanasi kuultiin ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin nöyrästi pyysit ymmärrystä Jumalalta. Minä olen tullut sinun sanojesi vuoksi. Persian enkeliruhtinas on vastustanut minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista, tuli auttamaan minua. Tästä syystä minä olen viipynyt siellä, Persian kuninkaiden luona.

Juud 1:9. Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"

Hebr 2:5-9. Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme.

Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen? Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja; asetit kaikki hänen jalkojensa alle." Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi. Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.



Sivu 219 (LIITE Mikä on ”Suuri Babylon”?)

Sivulla 220 Jehovan todistajat mainitsevat, että: ”Nainen nimeltä Suuri Babylon edustaa selvästikin väärän uskonnon maailmanmahtia, johon sisältyvät kaikki Jehova Jumalaa vastustavat uskonnot.”


Vaikka ne merkit, joiden Jehovan todistajat väittävät soveltuvan muihin, soveltuvat vielä paremmin heihin itseensä, en väitä että Jehovan todistajien uskonto olisi se ”Suuri Babylon”.



Sivu 221. (LIITE Syntyikö Jeesus joulukuussa?)

Jehovan todistajat väittävät, ettei Jeesus voinut syntyä jouluna, koska sää oli niin kylmä ja sateinen, ettei lampaita pidetty ulkona. Jeesuksen syntyessähän lammaspaimenet paimensivat lampaita ulkona.


Juutalaisen kirjallisuuden mukaan oli kuitenkin yksi lauma, jota paimennettiin ulkona vuodet läpeensä. Tämä lauma oli se, josta Jerusalemin uhrilampaat otettiin ja sitä paimennettiin nimenomaan Betlehemin seudulla.

Jeesuksen syntymä voidaan ajoittaa myös muiden juutalaisten säilyneiden kirjoitusten perusteella ja niiden perusteella Jeesus, jota kutsuttiin ”Marian äpäräksi” syntyi juuri jouluna.

Joten jos joku haluaa viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa juuri jouluna, siihen löytyy kyllä perusteita.



Sivu 222. LIITE Miten suhtautua juhlapäiviin?)


Tähän kohtaan Jehovan todistajien opin kumoamiseksi riittänee viittaus Paavalin kirjeeseen roomalaisille (Rom 14:5-6): ”Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, …”

41