Marcus J. Borg ja Kristinuskon sydän

Käsittelyssä Marcus J. Borgin Kristinuskon sydän - uudelleenlöydetty usko. Mukana kirjaan suomenkielisen esipuheen kirjoittanut emerituspiispa Wille Riekkinen

Luin Marcus J. Borgin kirjoittaman kirjan "Kristinuskon sydän – uudelleen löydetty usko".

Alkuosa kirjassa oli sen esittelyä, miten perinteinen kristinusko (vanha paradigma) eroaa uudelleen tulkitusta kristinuskosta (uudesta paradigmasta). Sitä oli mielenkiintoista lukea.

Sitten tuli se kohta, jossa Borg kertoo oman näkemyksensä. Hänen mukaansa kristinuskon uusin tulkinta on aikaisempaa parempi. Borgin mielestä uusi tulkinta on parempi siksi, että maallistunut, kehitysoppiin uskova, Raamatun ihmeitä vieroksuva ihminen saadaan helpommin uskomaan tähän uuteen oppiin. Uudessa tulkinnassa kun on poistettu ristiriita kehitysopin kanssa, siinä Jeesus ei enää ole ainoa tie Jumalan luo ja Raamatusta voidaan jättää pois epämieluisat kohdat koska uuden tulkinnan mukaan Raamattu on ihmisten kuvitelmista syntynyt teos. Kuvaavaa on Borgin maininta omasta uskostaan:

"En usko Jeesuksen kirjaimellisesti kuolleen syntiemme tähden." Ja: "Jeesuksessa tunnettu Henki on annettu myös muslimeille, buddhalaisille … ja niin edelleen."

Millaista opetusta Borg kirjansa kautta meille antaa? Ellei Kristus kuollut meidän syntiemme puolesta, meidän uskomme on turha ja Raamattu on valhetta (1. Kor. 15:17-18). Jeesuksessa tunnettu Henki on Jumalan persoona, Pyhä Henki. Kolmiyhteinen Jumala on muslimeille jumalanpilkkaa.

Borg säilyttää opissaan jumalisuuden ulkokuoren käyttämällä hengellisiä sanontoja uudessa merkityksessä mutta kieltää pelastuksen Jeesuksessa ja Pyhän Hengen muuttavan voiman (2. Tim. 3:5). En suosittele kirjaa kenellekään vaikka se onkin taitavasti kirjoitettu. Borgilla ja Paavalilla näyttää olevan eri Jumala.

2. Tim. 3:1-5. Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. ... he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!

1. Kor. 15:17-18. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon.

Borg, edellä mainitun kirjan kirjoittajana on esimerkki siitä, miten lapsuuden uskon voi menettää sekä virheellisen tieteellisen tiedon että virheellisen uskonnollisen tiedon seurauksena. Borg itse kertoo kirjassaan että hän on luopunut lapsuuden uskostaan. Väärään vaikutukseen vastalääke on tiedon hankinta luotettavista (tieteellisistä ja uskonnollisista) lähteistä, jolloin Raamattukin pysyy Jumalan sanana, rukous ja monipuolinen kristittyjen seura.

Eräs nobelpalkittu biokemisti on todennut, että on täysin mahdotonta uskoa siihen, että elämä olisi syntynyt itsestään. Mutta ei hänelle jää muutakaan sillä uskominen sellaiseen Jumalaan joka olisi käyttänyt vuosimiljardeja aikaa ihmisen luomiseen tappamalla lukemattomia eliöitä, on vielä mahdottomampaa. Sellainen Jumala ei ole kaikkivaltias, kaikkitietävä eikä hyvä.

Tämä tiedemies ei ole tiennyt, kuten ei ilmeisesti Marcus J. Borgkaan, tiedeyhteisöjen viimeisimmistä tutkimustuloksista. Tutkimushavainnot, joita on tehty 10 viimeisen vuoden aikana, tekevät mahdottomaksi enää uskoa vuosimiljardeihin ja darvinistiseen kehitysoppiin. Näitä tiedemiesten tutkimustuloksia ovat mm;

• Hiili C14 iänmääritysmenetelmällä on todettu, että kaikki timantit ovat alle 60.000 vuoden ikäisiä. Ne eivät edes ole voineet saastua ulkopuolisesta C14 lähteestä, joten saatu tulos on luotettava.

• Dinosaurusten vuosimiljardeja "kivettyneinä" olleista isoista luista on löydetty joustavia kivettymättömiä kudoksia ja verisuonia. Lisäksi ne on määritetty C14 menetelmällä nuoriksi. Yksi merkittävä dinosauruslöytö tapahtui 2011, jolloin löytyi täydellisesti säilynyt dinosaurus. Tämän dinosauruksen nahka ei ollut vielä ehtinyt kivettyä.

• Miehen y-kromosomia tutkimalla on tultu siihen lopputulokseen, että noin 4500 vuotta sitten maailmassa on klaanien välisissä sodissa tapettu kaikki miehet, yhtä miestä lukuun ottamatta. Kaikki miehet maailmassa ovat yhden, tuolloin eläneen miehen jälkeläisiä. (Raamatun selitys Noasta ei näille tiedemiehille kelpaa.)

• Maailman kaikki naiset ovat yhden naisen jälkeläisiä, joka tieteessä on nimetty ”mitokondrio-eevaksi”.

• Ihmisen ja apinan geneettinen ero on viimeisimmissä tutkimuksissa todettu noin 14-19 % (ei 1-4 %, kuten aikaisemmin on väitetty). Tiedemiesten kehitysopissa määrittämä aika ihmisen ja apinan kehityslinjojen eroamiselle toisistaan pitäisi nyt muuttaa miljardeiksi vuosiksi. Nykyinen oletus, muutama sata tuhatta vuotta, ei riitä siihen että mutaatioita, jotka ovat darvinistisen kehitysopin moottori, kasautuisi riittävästi. Vain joissakin harvoissa geeneissä näyttäisi olevan se 2% ero (kuten sikiönaikaista hapensaantia säätelevä geeni).

• Lämpöopin toinen pääsääntö toteutuu siinä, että myös solut rappeutuvat niiden ihmeellisistä korjausmekanismeista huolimatta. Jokaisessa uudessa sukupolvessa on 100-300 mutaatioista aiheutunutta geenivirhettä enemmän kuin aikaisemmassa sukupolvessa. Jostain syystä tiede pitää tätä lämpöopin pääsääntöä pätevänä kaikissa muissa kuviteltavissa olevissa tapauksissa paitsi kehitysopissa. Geenivirheistä johtuvia sairauksia on löydetty tuhansia. Yhtään positiivista mutaatiota ei ole löydetty. Sopeutuminen, muuntelu, ei ole mutaation aikaansaannosta, vaan geeneihin sisältyvää palautuvaa lajin sisäistä vaihtelua.

Sirppisoluanemiaa on väitetty sellaiseksi koska se estää malarialoisen kiinnittymisen. Sirppisoluanemiasta on hyötyä vain malaria-alueilla, muualla se on nimensä mukaisesti anemia. Lisäksi sirppisoluanemiaan sairastuneiden yhteisistä jälkeläisistä keskimäärin yksi kuolee, kahdella on ao. anemia ja yksi syntyy ilman anemiaa.

• Einsteinin suhteellisuusteoria selittää myös sen, miten avaruus voi olla paljon vanhempi kuin maapallo. Maa on tähtitieteen havaintojen perusteella lähellä maailmankaikkeuden keskipistettä. Koska painovoima todistetusti hidastaa ajan kulua, on massakeskipisteessä kulunut vähemmän aikaa kuin kauempana siitä.

Paavali käyttää voimakasta kieltä niistä, jotka julistavat "toisenlaista evankeliumia".

Gal. 1:6-9. Olen hämmästynyt, kun te (galatalaiset) näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme - vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli - hän olkoon kirottu (Uusi Raamatun tietosanakirja antaa merkityksen "tuhoutukoon"). Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.

Tavallinen ihminen ymmärtää siunauksen ja kirouksen omalla tavallaan mutta mitä Raamattu näillä asioilla tarkoittaa?

Mitä siunaus ja kirous ovat? Iso Raamatun tietosanakirja kertoo niistä seuraavalla tavalla;

Sana "siunaus" tarkoittaa Raamatussa keskeistä elämäntodellisuutta, joka on Luojan luotuihinsa kohdistaman armon ja hyvyyden ilmaus. Siunauksen todellisuus sisältää sen, mitä Jumala antaa ja tekee rakkaudessaan ja kaikkivallassaan. Siunaus on siten laaja käsite. Siihen kuuluu Jumalan toimivan ihmisrakkauden seuraukset, niin ihmisen hengellinen kuin aineellinenkin hyvinvointi. Jumalan siunaus on Jumalan hyvyyttä. Hänen toimintansa kautta "meille virtaa runsaasti kaikkea hyvää häneltä, joka on kaiken hyvyyden lähde" (Calvin). Jumalan siunaus on Jumalan kirouksen vastakohta.

Sanaa "kirous" on selitetty seuraavasti: Kirousta, kuten siunaustakaan ei pidetty pelkästään lausuttuna toivomuksena. Katsottiin että siinä itsessään on voima toteutua sen henkilön tai asian kohdalla, johon se oli kohdistettu. Yksi (ihmisten lausumien) kirousten tarkoituksista olikin vahingoittaa jotakuta, toivoa onnettomuutta jollekulle. Raamatussa oikeutettu kirous kohdistuu vain syntiin, rikkomukseen ja tottelemattomuuteen Jumalan käskyjä kohtaan. Aiheeton kirous ei käy toteen. Perheenpään lapsilleen lausuma siunaus tai kirous oli heidän elämäänsä voimakkaasti vaikuttava tekijä. Psykologiselta kannalta katsottuna kirous johti sielunelämän hajoamiseen. Kirouksen merkityksiä on tehdä kevyeksi, riistää sielulta sen paino, arvokkuus ja kunnia.

Jumalan kirouksen alaiseksi joutuminen on vääjäämätön seuraus hänen siunauksensa hylkäämisestä. Jumalan pelastussanoja Raamatussa seuraa usein uhkaus Jumalan vihasta. Jumala antaa kuuliaiselle lupauksen elämästä mutta uhkaa kuolemalla tottelematonta.

Kristitylle on kaikki kiroaminen kielletty. Koska kristitty itse on vain (Jeesuksessa Kristuksessa meille myönnetyn) armon kautta vapautettu kirouksesta, hänellä ei ole oikeutta kirota ketään muuta. Kiroukseen on päinvastoin vastattava siunauksin ja esirukouksin.

Raamatun oppi kirouksesta auttaa meitä käsittämään Kristuksen kärsimykset. Jokainen ihminen on Jumalan lain rikkoja ja näin ollen Jumalan kirouksen alla. Jeesus ottaa meidän tähtemme ja meidän edestämme lain kirouksen sekä tuomion päälleen antaessaan ripustaa itsensä kirouksen puuhun (ristille) täytettyään elämässään ehdottoman täydellisesti kaikki lain vaatimukset ja tultuaan siten vapautetuksi lain tuomiosta. Kuolemallaan Jeesus täytti lain vaatimuksen, joka vaati että syntisen on kuoltava. Jokainen Kristukseen (hänen sovintokuolemaansa) uskova on vapautettu lain kirouksesta ja voi ottaa vastaan Jumalan siunauksen.

Kirous käsitteeseen liittyy Raamatussa myös merkitys täydellisestä tuhosta, joka tavallisesti on jumalattoman elämän seurausta. Tässä merkityksessä kirous esiintyy esim. niille, jotka vääristellen julistavat Jumalan evankeliumia ja sellaista oppia joka on ristiriidassa sen apostolisen sanoman kanssa, että pelastus tapahtuu yksinomaan uskon kautta.

Raamatussa käytetään "siunaus" –sanaa myös seuraavassa merkityksessä; "puhua hyvää, kiittää, siunata".

Kun me siis toivotamme toiselle ihmiselle siunausta, me kiitämme hänestä, puhumme hänestä hyvää muille ja toivomme Jumalan siunaavan häntä.

Pahan puhuminen toisesta, hänen väheksymisensä tai mitätöimisensä, varsinkin hänen selkänsä takana, on hänen kiroamistaan.

1. Kor. 4:12-13. Meitä (Paavalia seuralaisineen) herjataan, mutta me siunaamme. Meitä vainotaan, mutta me kestämme. Meistä puhutaan pahaa, mutta me puhumme hyvää.

Ps. 62:5. He juonittelevat syöstäkseen minut maahan, he rakastavat valhetta. Suullaan he siunaavat, mutta sisimmässään he kiroavat.

Jaak. 3:10. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni!

1. Piet. 3:9. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen.

Jumalan kirous ei useinkaan tule näkyviin tämän maallisen elämän aikana. Hän jättää osan siunauksistaan antamatta niille, jotka jättäytyvät hänen tahtonsa noudattamisen ulkopuolelle. Jumala jättää (hylkää) heidät "arvottomien ajatusten valtaan tekemään sellaista mikä ei sovi" (Room. 1:18-32). Jumalan viha heitä kohtaan ilmestyy vasta sen jälkeen, kun Jeesus ensin on tullut hakemaan omansa pois maailmasta (ns. tempaus).

Matt. 5:45. ... Hän (Jumala) antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.

Room. 1:18-32. Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. …

Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. …

Jumala lupasi siunata niitä, jotka siunaavat Aabrahamia, Jaakobia ja Israelin kansaa ja kielsi Israelin kiroamisen. Jumala jopa sanoi, että ne jotka kiroavat Israelia ovat itse kirottuja (ovat matkalla tuhoon).

Aabrahamin jälkeläisiä ovat Raamatun mukaan myös Jeesuksen Kristuksen sovintokuolemaan uskovat (Gal. 3:7). Myös he saavat osakseen Jumalan Aabrahamille lupaaman siunauksen. Israelin kansasta poiketen uudestisyntyneet kristityt ovat saaneet myös Jumalan lupaaman Hengen (Gal. 3:14). Pyhää Henkeä ei ole annettu buddhalaisille eikä islamilaisille. Marcus J. Borgin esittämä Jeesuksen henki ei ole Raamatussa mainittu Pyhä Henki. Borgin kannattaisi kysyä joltain muslimilta, onko muslimeilla Raamatussa mainittu Pyhä Henki.

Se, joka kiroaa Israelin kansaa tai uudestisyntyneitä kristittyjä, hankkii itse päälleen Jumalan kirousta. Sitä, joka siunaa, on Jumala itse luvannut siunata (1. Piet. 3:9).

1. Moos. 12:1-3. Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."

1. Moos. 27:27-29. Jaakob meni hänen luokseen ja suuteli häntä, ja Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet sanoen: Poikani tuoksu on kuin maan tuoksu, maan, jonka Herra on siunannut. Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin. Kansat palvelkoot sinua ja kansakunnat kumartakoot sinua. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottuja olkoot ne, jotka sinua kiroavat, ja siunattuja ne, jotka sinua siunaavat.

4. Moos. 22:10-12. Bileam vastasi: "Balak, Sipporin poika, Moabin kuningas, on lähettänyt heidät luokseni sanomaan: 'Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kokonainen kansa. Maa on sitä jo mustanaan. Tule avukseni ja kiroa se kansa. Ehkä sitten voin ryhtyä taisteluun ja karkottaa sen.'" Mutta Jumala sanoi Bileamille: "Älä lähde heidän mukaansa äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se kansa on siunattu."

4. Moos. 24:5-9. Kuinka ihanat ovatkaan sinun telttasi, Jaakob, sinun asumuksesi, Israel! Siunattuja ovat ne, jotka sinua siunaavat, kirottuja ne, jotka sinua kiroavat.

Gal. 3:7-14. Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko. Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen. Näin ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi. Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee." On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä "uskosta vanhurskas saa elää". Mutta laki ei rakenna mitään uskon varaan, vaan: "Joka tekee mitä laki vaatii, saa siitä elämän." Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun." Näin tapahtui, jotta kaikki muutkin kansat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä saisivat Abrahamille luvatun siunauksen ja me häneen uskovina saisimme luvatun Hengen.

1. Piet.3:9. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen.

Kaiken lisäksi Jumalan kansan kiroaminen menee hukkaan, koska Jumala tekee sen turhaksi. Tämän sai Bileam kokea, kun hän yritti kirota Israelia (5. Moos. 23:5-6). Kiroaja kiroaa vain itsensä. Bileamkaan ei saanut paikkaa luvatussa maassa vaan hän sai surmansa (4. Moos. 31:8). Sen sijaan Rahab, joka auttoi Israelia, sai elää ja liitettiin Jumalan kansaan (Joos. 2:1-4, Matt. 1:5).

5. Moos. 23:5-6. He … palkkasivat Bileamin, Beorin pojan Mesopotamian Petorista, kiroamaan teidät. Mutta Herra, teidän Jumalanne, ei suostunut kuulemaan Bileamia, vaan muutti kirouksen siunaukseksi, koska hän rakastaa teitä.

Matt. 1:5. Salmalle (syntyi) Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai

Kun Israelin kansa luopui Herrasta eikä noudattanut Jumalan antamia ohjeita, se veti päällensä kirouksen (5. Moos. 29:28 – 30:4). Aluksi 70 vuoden ajaksi Babylonian vankeudessa ja lisäksi vuodesta 120 jKr. aina vuoteen 1948 asti, jolloin Israelin valtio syntyi uudelleen. Jumala palautti kansansa kuitenkin aina takaisin Israelin maaperälle, koska on sanassaan niin luvannut.

5. Moos. 29:28 – 30:4. "Salatut asiat ovat vain Herran, meidän Jumalamme, tiedossa, mutta ne asiat, jotka hän on ilmoittanut, ovat tarkoitetut meille ja lapsillemme, että aina täyttäisimme tämän lain käskyt. Kun olette kokeneet siunauksen ja kirouksen, jotka annoin teidän valittavaksenne, te alatte miettiä tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra, teidän Jumalanne, on teidät hajottanut. Silloin te ja teidän lapsenne palaatte Herran, Jumalanne, luo ja tottelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne sekä noudatatte kaikkia hänen käskyjään, jotka minä teille nyt annan, ja Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät hajottanut. Vaikka olisitte hajaantuneet maailman kaikkiin ääriin, Herra, teidän Jumalanne, kokoaa ja noutaa teidät sieltäkin.

Sak. 8:13-17. Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät. Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne! "Näin sanoo Herra Sebaot: Kun teidän isänne olivat vihastuttaneet minut, minä päätin syöstä teidät onnettomuuteen, enkä katunut sitä, sanoo Herra Sebaot. Nyt olen yhtä vakaasti päättänyt tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää siis pelätkö!

Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne. Älkää suunnitelko pahaa toinen toisellenne. Varokaa tekemästä väärää valaa. Minä vihaan kaikkea vääryyttä, sanoo Herra."

Sak. 8:13. Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät. Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne!

Tämä Aabrahamille luvattu siunaus saadaan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Siunauksen saamiseksi on hyväksyttävä se, että Jeesus kuoli ristillä meidän, synteihimme kuolleiden puolesta. Jeesukseen uskomalla me saamme myös Pyhän Hengen, jota ilman siunaus ei oikeastaan ole edes siunaus.

Jumalan siunaukset on sidottu Jeesukseen Kristukseen. Ne on saatavissa vain uskomalla Kristukseen ja pysymällä Kristuksen yhteydessä.

Gal. 3:13-14. Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun." Näin tapahtui, jotta kaikki muutkin kansat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä saisivat Abrahamille luvatun siunauksen ja me häneen uskovina saisimme luvatun Hengen.

Ef. 1:2-8. Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä.

Jumalan sanan noudattaminen tuo mukanaan siunauksen. Jumalan sanasta poikkeaminen tuo kirouksen.

Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessa nuorista enää 5 % pitää Raamattua Jumalan sanana. Kun (Englannissa) nuorilta kysyttiin, miksi he eivät usko Raamattuun, syynä oli usko Darvinistiseen kehitysoppiin. Sama selitys Raamatusta luopumiselle pätee ilmeisesti Suomessakin.

5. Moos. 11:26-28. "Minä annan teidän nyt valita siunauksen tai kirouksen. Siunauksen saatte, jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä nyt teille ilmoitan, mutta kirouksen, jos ette tottele hänen käskyjään, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä käsken teidän kulkea, ja antaudutte palvelemaan vieraita jumalia, joita ette ole ennen tunteneet.

Mal. 2:1-2. "Te papit (Aaronilainen pappeus), teitä koskee tämä sana: ellette kuuntele minua ettekä vilpittömin sydämin kunnioita minun nimeäni, minä annan kirouksen kohdata teitä, minä muutan saamanne siunauksen kiroukseksi", sanoo Herra Sebaot. "Minä lähetän siunauksen tilalle kirouksen, koska ette vilpittömin sydämin kunnioita minua."

Snl. 10:22. Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.

Kymmenykset olivat Vanhan testamentin aikana leeviläisten ja pappien toimeentulo. Kymmenyksillä hoidettiin tuolloin myös vähäosaisten auttaminen. Niiden antamatta jättäminen oli Jumalalta riistämistä ja merkitsi tekijälleen siunauksen menettämistä. Nykyinen "taloussuunnittelu", jolla vältytään verojen maksulta tai jolla lisätään osinkoja yli kohtuuden, on myös Jumalalta varastamista, sillä se on suoraan pois vanhusten huollosta yms.

Mal. 3:7-10. ... Kääntykää minun puoleeni, niin minäkin käännyn teidän puoleenne, sanoo Herra Sebaot. Mutta te kysytte: "Mitä väärää me sitten olemme tehneet?" Voiko ihminen riistää jotakin Jumalalta? Sitä te kuitenkin yritätte. "Mitä me sinulta riistämme?" te kysytte. Kymmenyksiä ja uhrilahjoja! Kirous on teidän osananne, koska te kaikki, koko kansa, petätte minua. Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot. Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen.

Snl. 20:21. Omaisuus, jota ahneesti haalitaan, ei lopulta ole siunaukseksi.

Nykyisin on muotia korostaa hyvän tekemistä, muiden auttamista ja omastaan antamista. Ne ovat hyviä asioita ja tätä kuulee varsinkin saarnoissa. Se, mitä ei useinkaan kuule on se, että ne kaikki jäävät turhiksi ellei asianomainen ole uudestisyntynyt Jumalan lapseksi ja tullut Jumalan siunaamaksi.

Matt. 25:31-34. "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.

Matt. 25:41-43. "Sitten hän (kuningas) sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'