Miksi joulu?

Oheisena niitä asioita, joita on saatu selville joulunaikaan liittyen.

Raamatun kirjoitukset on alun perin kirjoitettu itämaisen kulttuurin mukaisessa ympäristössä. Me täällä länsimaissa kuitenkin tulkitsemme sitä omasta länsimaisesta ajatusmaailmastamme käsin ja siksi hienot yksityiskohdat eivät aina meille avaudu.

• Länsimaissa lainsäädännön noudattaminen on ykkösasia. Itämaisessa ajattelussa häpeän välttäminen ja häpeän poistaminen on ykkösasia. Yleistäen voisi sanoa, että itämailla pidetään oikeana jopa valehtelu, jos sillä välttyy aiheuttamasta suvulleen häpeää.

• Meillä yksilönvapaus on ykkösasia. Itämaisessa kulttuurissa perheen ja suvun hyvinvointi on yksilönvapautta tärkeämpää.

• Meillä on joitakin tulkintoja, jotka ovat hataralla pohjalla. Esim. meille kerrotaan, että Jeesus-lapsen luo tuli kolme tietäjää. Luotettava raamatuntutkimus on osoittanut, että tietäjiä oli 12 ja heidän mukanaan 1000 hengen turvajoukko.

Luetaanpa jouluevankeliumin yksi kohta tässä valossa.

Luuk. 2:7. ja hän (Maria) synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Tähän me mielessämme lisäämme tylyn majatalonisännän ja tallin kylmän avokatoksen. Niin ei todellisuudessa ollut. Jeesus syntyi sukunsa keskelle kodinomaisiin tiloihin, jotka olivat, ainakin osittain, koverrettu kalkkikiviluolaan. Majapaikka –sanan oikeampi käännös alkutekstistä on vierashuone. Jeesuksen syntymäpaikka Betlehem oli pieni juutalainen kyläyhteisö Rooman keisarikunnassa. Sinne oli tullut muitakin Joosefin ja Marian sukulaisia veroluetteloon merkittäviksi, joten paikat olivat täynnä. Sen ajan tavan mukaan kotieläimet oli sijoitettu alakertaan. Synnyttävälle Marialle haluttiin antaa mahdollisimman turvallinen ja rauhallinen paikka, joten alakerta oli luonnollinen valinta. Jeesus syntyi, kapaloitiin ja pantiin seimeen. Seimenä oli todennäköisesti eläinten rehua varten kallioon koverrettu syvennys. Jeesus syntyi maailmaan sukulaistensa kotiin. Poikkeuksena muiden lasten syntymätapahtumasta oli merkittävä enkelitoiminta ennen Jeesuksen syntymää, syntymän aikaan ja syntymän jälkeen.

Egyptistä palaamisen jälkeen Joosef ja Maria aikoivatkin ensin mennä takaisin Juudean Betlehemiin, josta olivat pakomatkalle lähteneet, mutta palasivat Nasaretiin, josta olivat lähteneet verollepantaviksi.

Matt.2:21-23. Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan. Mutta kun hän kuuli, että Juudean kuninkaaksi oli Herodeksen jälkeen tullut tämän poika Arkelaos, hän ei uskaltanut mennä sinne. Saatuaan sitten unessa ohjeen hän meni Galileaan ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.

Kun Jeesus syntyi (noin v. 7-5 eKr.), joulua ei vielä ollut. Joukko muita pakanallisia juhlia oli. Tosin vasta vuonna 274 jKr. Rooman keisari Aurelius, joka pyrki hävittämään kristinuskon, perusti "voittamattoman auringon juhlan". Kristityt juhlivat joulua jo paljon ennen tätä pakanallista valon juhlaa.

Jeesuksen tarkasta syntymäpäivästä ja syntymävuodesta ei meillä ole varmuutta, Jumala on jättänyt sen salaisuudeksi. Tärkeintä ei olekaan se, milloin Jeesus syntyi, vaan se, että Hän on syntynyt. Joulua vietetään Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi syntymisen muistoksi ja juhlana. Ja koska emme tiedä tarkkaa päivää, on aivan oikein viettää sitä 24 päivänä joulukuuta.

Tärkeää ei ole myöskään se, millä ulkoisilla menettelytavoilla me Vapahtajamme syntymää juhlistamme. Onko meillä joulukataja vai onko joulupuuta ollenkaan. Joulupukkikin lienee ihan hyvä asia, kunhan se ei syrjäytä Jeesusta joulujuhlamme päähenkilönä.

Jotain Raamattu Jeesuksen syntymästä meille kertoo. Seuraavassa mielenkiintoisia asioita, joita tutkijat ovat saaneet selville.

Milloin Jeesus sitten syntyi? Jukka Norvanto kertoo Raamattuluennoissaan seuraavaa;

500 luvulla elänyt munkki, joka yritti laskea Jeesuksen syntymävuoden, määritti sen muutamalla vuodella pieleen. Tämän munkin määrittämä ajanlasku meillä kuitenkin on nykyisin käytössä.

Luukas, joka eli Jeesuksen aikoihin ja otti asioista selvää, sitoo Jeesuksen syntymän seuraaviin aikoihin;

• Rooman keisari Augustukseen, joka eli vuosina 31 eKr. – 14 jKr.

• Ensimmäiseen verollepanoon Juudeassa, jossa myös Kyrenius (Quirinius) oli toisena käskynhaltijana mukana. Verollepano toteutettiin vuosina 10-7 eKr.

• Abian pappisosastoon, jossa Johannes Kastajan isä, pappi Sakarias palveli. Pappisosasto oli Jerusalemin temppelissä kahdesti vuodessa viikon kerrallaan. Jeesuksen ja Johannes Kastajan ikäero oli puoli vuotta. Jos Elisabet tuli raskaaksi vasta kolme kuukautta pappisvuoron päätyttyä, Jeesus syntyi juuri jouluna. (Jos taas Elisabet tuli raskaaksi heti pappisvuoron päätyttyä ja jos ihmisen syntymäksi katsottaisiin sikiämisen hetki, niin kuin jossain päin maailmaa tehdään, olisi joulu hyvinkin tarkka syntymäpäivä Jeesukselle.)

• Herodekseen, joka surmautti kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. (Herodes kuoli vuonna 4 eKr. Sitä ennen Herodes oli ainakin vuoden ajan niin huonossa kunnossa, että hän ei olisi kyennyt ottamaan itämaan tietäjiä vastaan.)

Seppo Kangas, Helsingin raamattukoulun entinen rehtori, on kertonut seuraavan;

Normaalisti Juudeassa pidettiin lammaslaumat talvella sisätiloissa. Tästä oli kuitenkin yksi poikkeus. Lauma, josta Jerusalemin temppelissä uhrattavat lampaat otettiin, oli Betlehemissä ja se oli ulkona ympäri vuoden.

Tässä tulee taas Jumalan yksityiskohtainen suunnittelu näkyviin. Juuri ne paimenet, jotka paimensivat temppelin uhrilampaita, saivat todistaa Jumalan uhrikaritsan, Jeesuksen, syntymää.

Paimenia ei tuolloin kelpuutettu todistajiksi oikeuteen (naisiakaan ei kelpuutettu). Jumala valitsi Jeesuksen syntymän todistajiksi kuitenkin juuri heidät. Kun enkeli ilmoitti paimenille Jeesuksen syntymästä, hän sanoi; ”ilmoitan teille”. Jumala valitsi juuri paimenet todistajikseen ja ilmoitti, että juuri heille, tosin myös muille, mutta varsinkin näille hyljeksityille, oli syntynyt vapauttaja, pelastaja. Tässä ilmenee hyvin se, miten Jumala usein valitsee sen, joka ei muille kelpaa. Harva menestynyt antaa menestymisestään kunnian Jumalalle tai suhtautuu ominaisuuksiinsa siten että on saanut ne lahjaksi Jumalalta palvelutehtävää varten.

Jeesuksen vanhemmat joutuivat pakenemaan kuningas Herodeksen tappokäskyä Egyptiin. Perimätiedon mukaan Johannes Kastajan äiti, Elisabeth, pakeni lapsensa kanssa erämaahan. Johannes Kastajan isä Sakarias surmattiin, koska hän ei suostunut kertomaan sotilaille lapsensa olinpaikkaa.

Jeesuksen kasvatusisä Joosef ilmeisesti kuoli Jeesuksen ollessa 19 -vuotias.

Entä joulun tähti?

Itämaan tietäjät, jotka ammatikseen tutkivat tähtitaivaan ilmiöitä, ilmoittivat Herodekselle Messiaan syntymähetkeksi vuoden 7 (tai 6) eKr. Se perustui Jupiterin ja Saturnuksen samanaikaiseen erikoislaatuiseen kohtaamiseen kalojen tähtikuviossa. Herodes otti papeilta ja kirjanoppineilta selvää, missä Messiaan oli määrä syntyä – Juudean Betlehemissä kuului vastaus – joten Herodes ohjasi tietäjät sinne. Seuraava katkelma on Jouko Martikaisen kirjasta ”Idän tietäjät”:

Matkalla Betlehemiin, Illan hämärtyessä, tuli tietäjiä vastaan aluksi hento, reunoiltaan rajautumaton valo. Jupiterista näytti lähtevän valokiila. Se valaisi tien varren kukkuloita ja heidän Betlehemiä lähestyessään muutamia kaupungin taloja. Pimeyden laskeutumisen jälkeen valokiila pysyi samassa paikassa ja valaisi pienen osan Betlehemin taloista, lopuksi ehkä vain yhden ainoan talon. Näytti siltä kuin tähti olisi pysähtynyt paikoilleen sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli.

Tähtikuviot kiersivät normaalia kulkuaan taivaalla. Vain Jupiter ja Saturnus näyttivät pysyvän paikoillaan. Juuri se tähti, jonka idän tietäjät olivat nähneet nousevan taivaalle kotimaassaan, johti heitä Jerusalemista Betlehemiin marraskuun puolivälissä vuonna 6. Näin siksi, että Jupiterin ja Saturnuksen yhteen liittymisestä syntyvä valo, jonka linnunradan valo vahvistaa, muodosti juuri silloin valokiilan, joka sanan mukaisesti opasti tietäjät Betlehemiin. Vastaavia valoilmiöitä on dokumentoitu tapahtuneen myöhemminkin. Alkuteksti korostaa suorastaan poikkeuksellisella tavalla sitä iloa, joka valtasi idän tietäjät, heidän tullessaan perille Betlehemiin. Täynnä iloa he sitten lähtivät enkelin antaman ohjeen mukaisesti eri tietä paluumatkalleen.

Yllä kerrottu antaa ainakin minulle riittävän selvityksen siitä, mikä Joulun tähti olisi voinut olla. Mikään yllä kerrotusta tapahtumasta ei myöskään ole vastoin luonnon- tai fysiikan lakeja.

Otan tähän myös osan vuoden 2016 joulukuun Sanaplus lehdessä olleesta Lauri Thurénin kirjoituksesta ”Miksi Jumala tuli ihmiseksi?”

Joulun perimmäistä tarkoitusta, sitä miksi Jeesus syntyi ihmiseksi, kannattaa kysellä parhailta asiantuntijoilta. Näin he vastaavat:

• Paavali: Herramme Jeesus Kristus oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään (2. Kor. 8:9).

• Heprealaiskirje: Jeesus … tuli ihmiseksi, jotta hän riistäisi kuolemallaan vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästäisi vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina (Hepr. 2:14-15).

• Johannes: Jumala lähetti Jeesuksen, jotta ihmisillä olisi iankaikkinen elämä (Joh. 3:13-17, 17:3).

• Jesaja: Herra on lähettänyt minut (Jeesuksen) ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen (Luuk. 4:18).

Kuin yhdestä suusta Raamatun eri kirjoittajat todistavat, että me ihmiset olimme köyhiä, peloissamme, kuoleman orjia, vankeja, sokeita ja sorrettuja. Paavali summaa karusti: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23).

Jeesus syntyi muuttamaan kaiken. Hän tuli tekemään meistä rikkaita, vapaita, rohkeita ja näkeviä. Hän tuli antamaan elämän, joka ei pääty koskaan. Hän tuli antamaan meille lahjaksi Jumalan oman vanhurskauden.

Miten Jeesus suoritti tehtävänsä? Evankelistat kertovat, että hän paransi sairaita ja hyväksyi syrjittyjä seuraansa. Yhä uudestaan hän julisti syntisille synnit anteeksi. Aluksi kaikki tämä koski vain joitakin hänen kohtaamiaan ihmisiä. Lopulta hän kuitenkin teki sovinnon koko maailman ja Jumalan välillä. Kun Jeesus kuoli ja nousi kuolleista, hän vei mukanaan syntimme ja toi tilalle Jumalan vanhurskauden (2. Kor. 5:19-21).

Siksi Joulu. Vain ihmiseksi tullut Jumala pystyi antamaan ihmisille elämän ilman pelkoa kuolemasta, kirkkauden vailla pimeyden häivää. Onko hienompaa hetkeä ajatella tätä kaikkea kuin silloin, kun katsoo jouluyön hämärässä tuikkivia kynttilöitä ja tummaa taivasta vasten loistavia taivaan tähtiä?

Kristinuskon perustotuus on, että Jumala itse syntyi ihmislapseksi seimeen. Jumalan Poika, Jeesus, otti itselleen ihmisyyden. Hän on täydellisesti ihminen ja täydellisesti Jumala. Ja sitä Hän on edelleenkin istuessaan Isän Jumalan oikealla puolella.

Jeesus oli Jumalan Poika jo ennen ihmiseksi syntymistään, joten neitseestä syntyminen ei ole mitenkään merkillistä. Merkillistä olisikin, ellei näin olisi tapahtunut. Jos Jumalan syntyminen ihmiseksi mitätöidään, ollaan todellisissa vaikeuksissa koko Raamatun ilmoituksen kanssa. Mutta heti kun Jumalan ihmiseksi tulo tajutaan tosiasiaksi, muut vaikeudet Raamatun ilmoitukseen uskomisessa häviävät.

Jeesus syntyi ihmiseksi, koska hänellä oli tehtävä, jonka vain Hän kykeni tekemään ja vain ihmisenä. Ellei Jumala itse olisi ihmisenä sovittanut meidän syntejämme, ei meillä olisi mitään osuutta Jumalan luona. Ihmisenä ollessaan, Jeesuksen jumalallinen luonto oli ikään kuin sammutettuna. Ylösnoustessaan kuolleista Jeesus otti takaisin sen taivaallisen aseman, mikä hänellä oli ollut ennen ihmiseksi syntymistään. Jeesukseen Kristukseen turvautumalla myös me saamme taivaassa aseman Jumalan (adoptio)lapsina.

Siunattua Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armorikasta syntymäjuhlaa.