24.6.2012 Sakari Tuunainen
Ilmestyskirja
Ilmestyskirja on Jeesuksen Kristuksen ilmestys, niin kuin heti sen alussa sanotaankin. Sen avulla Jumala poistaa peitettä lopunajan tapahtumien päältä. Meille, jotka elämme lopunajan tapahtumia, on hyödyllistä tietää, että tapahtumat eivät yllätä Jumalaa, vaan ne tulevat Hänen salliminaan juuri sillä hetkellä kun Hän on hyväksi nähnyt. Ilmestyskirjassa tosin on kerrottu monia asioita sellaisessa muodossa, että ne avautuvat vasta tapahtumahetkellä. Ne ovatkin tarkoitettu lohdutukseksi juuri sitä aikaa eläville, joille se on tarpeen, ei meille ennakkotiedon kipeille. Ilmestyskirjassa kerrotut asiat eivät myöskään ole muusta Raamatusta erillisiä, vaan liittyvät muuhun Raamatussa kerrottuun. Tästä ovat esimerkkinä esim. Paavalin 2 kirje Timoteukselle sekä Juudaan kirje. Vanhassa Testamentissa on paljon tekstiä, joka täydentää ilmestyskirjan sanomaa.
2 Tim. 3:1-5, 13 ja 4:1-8. Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia! … Kelvottomat ihmiset ja petkuttajat menevät pahuudessa yhä pitemmälle, eksyttäen muita ja eksyen itse. …
He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät. Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään.
Juud. 3-25. Rakkaat ystävät! Hartaasti olen halunnut kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, ja nyt sain aiheen kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu.
Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen. Vaikka te kaiken tiedättekin, tahdon silti muistuttaa teitä siitä, että Herra kyllä ensin pelasti kansansa Egyptistä mutta tuhosi sitten ne, jotka eivät uskoneet. Ja niitä enkeleitä, jotka eivät pitäneet kiinni korkeasta asemastaan vaan hylkäsivät omat asuinsijansa, hän pitää pimeydessä ikuisissa kahleissa suurta tuomion päivää varten. Niin kävi myös Sodoman ja Gomorran ja muiden sen seudun kaupunkien, jotka samalla tavoin antautuivat siveettömyyden ja luonnonvastaisten himojen valtaan: niiden saama rangaistus on varoittava esimerkki, joka muistuttaa ikuisesta tulesta. …
Heistä on myös ennustanut Henok, Aadamista seitsemäs: "Katso, Herra tulee pyhiensä tuhatlukuisen joukon kanssa ja panee jokaisen tuomiolle. Hän rankaisee kaikkia jumalattomia jokaisesta teosta, jonka he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikista julkeista puheista, joita nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet." Nuo ihmiset ovat osaansa tyytymättömiä valittelijoita, jotka elävät himojensa vallassa. ...
Rakkaat ystävät, rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen. Pysykää Jumalan rakkaudessa ja odottakaa, että Herramme Jeesus Kristus armossaan johtaa meidät iankaikkiseen elämään. ...
Ilmestyskirjassa on näkyjen muodossa kerrottu sekä laajoja tapahtumia että pienempiä yksityiskohtia. Näyt annettiin Johannekselle, Jeesuksen opetuslapselle Patmos saarella, jonne Jumala oli iäkkään Johanneksen vainojen kautta johdattanut. Kannattaa muistaa että Johanneksella ei ollut sitä maailmankuvaa, tietämystä, eikä elettyä historiatietoa parin vuosituhannen ajalta, joka meillä nyt on. Johannes joutui näkemäänsä kertoessaan ottamaan sanat omasta kokemusmaailmastaan. Ei Johannes ollut ikinä nähnyt taisteluhelikopteria joka on varustettu ohjuksilla, ei kyennyt sellaista edes kuvittelemaan. Kun (jos) hän sellaisen näyssään näki, hän oli lähes mahdottoman tilanteen edessä. Kuitenkin hän onnistui selityksessään hyvin.
Ilm. 9:7-10. Heinäsirkat olivat näöltään kuin taisteluun varustettuja hevosia. Niillä oli päässään kullalta kimaltavat seppeleet, niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot, ja niillä oli naisen tukan kaltainen tukka. Niiden hampaat olivat kuin leijonan hampaat, ja niillä oli rintapanssarit, jotka olivat kuin rautaa. Niiden siivistä lähti samanlainen jyminä kuin sotavaunuista, joita monet hevoset täyttä laukkaa vetävät taisteluun. Niillä oli pyrstö ja pistin kuin skorpioneilla
Laajemmin historiaan liittyvä näky, Kristuksen syntymästä ilmeisesti meidän aikamme alkuun asti, taas on kerrottu Ilm. 12 luvussa. Raamattu yleensä selittää itse käyttämänsä kielikuvat toisaalla Raamatussa;
Ilm. 12:13 - 13:1. Kun lohikäärme huomasi, että se oli syösty maahan, se lähti ajamaan takaa naista, joka oli pojan synnyttänyt. Mutta naiselle annettiin suuren kotkan siivet, jotta hän lentäisi turvapaikkaansa autiomaahan. Siellä hän on suojassa käärmeeltä, ja hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta. Käärme syöksi kidastaan naisen perään vesivirran, jotta virta veisi hänet mennessään, mutta maa auttoi naista: se avasi suunsa ja nielaisi virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastaan. Lohikäärmeen raivo yltyi, ja se lähti sotimaan naisen muita lapsia vastaan, niitä, jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle.
Lohikäärme seisahtui meren rannalle. Minä näin, kuinka merestä nousi peto. Sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja kaikissa kymmenessä sarvessa oli kruunu ja jokaiseen päähän oli kirjoitettu herjaava nimi.
Lohikäärme =saatana (Ilm. 20:2)
Nainen, joka on pojan synnyttänyt = Israel (Jes. 62:4-5)
Poika = Jeesus Kristus (mm. 2 Joh.1:3
Suuri Kotka kuvaa tässä mm. Jumalan varjelevaa toimintaa niin että Israelin kansa säilyy olemassa (Hes. 17:2-)
vesivirrat kuvaavat kansoja ja kieliä (Ilm. 17:15)
muut lapset = Kristukseen uskova seurakunta koska ovat uskollisia Jeesuksen todistukselle
peto kuvaa antikristillistä valtioliittoutumaa, jonka tunnistaa tietyistä merkeistä (mm. Ilm. 16:10, Dan. 7:17).
_______________________________
Ilmestyskirja on Kristuksen kirje seurakunnille. Kirje kertoi seurakunnille seurakuntien senhetkisen tilan ja myös tulevaisuuden. Seurakuntien tulevaisuutta ei Jumala suinkaan ollut lyönyt lukkoon, vaan seurakunnilla oli mahdollista vaikuttaa siihen toiminnallaan (tekemällä parannus).
Ilm. 1:11 ja 19. Ääni sanoi: "Kirjoita, mitä näet, ja lähetä kirja seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan." … Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt, ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva.
Ilm. 2:1-5. Kirjoita Efesoksen seurakunnan enkelille (lähetti, sanansaattaja, piispa): Ellet tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lamppusi paikaltaan. (Lamppu = 7-haarainen lampunjalka/lamppu; Seurakuntaa kuvataan tällaiseksi lampuksi esim. Ilm. 1:20)
Seurakunnille lähetetty viesti oli hyvin konkreettinen. Jumala otti viestiinsä vertailukohdat seurakunnan jokapäiväisestä elämästä niin, että viesti ymmärrettiin oikein.
Esim. Smyrnan seurakunta tuhottiin pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen. Polykarpos oli Smyrnan piispana. Perimätieto kertoo, että kun Polykarposta, joka oli jo harmaahiuksinen vanha mies, vietiin roviolle poltettavaksi, hänelle annettiin vielä mahdollisuus kieltää Jeesus ja jäädä eloon. Polykarpos oli vastannut jotenkin näin, että kuinka hän voisi kieltää sen Jeesuksen, joka on häntä koko elämän ajan rakastanut ja pitänyt hänestä niin hyvää huolta. Smyrnan seurakunnalle lähetetty viesti oli lohdullinen; ”Näin sanoo Hän, joka oli kuollut mutta heräsi eloon. Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Ole uskollinen kuolemaan asti. Siihen joka voittaa ei toinen kuolema kajoa.”
Smyrnan seurakunta on toinen kirjeen 7 saajasta jolle ei annettu mitään moitteita.
Laodikean seurakunta oli varakas. Laodikean kaupungin markkinoimia ”hittituotteita” oli oksennuslääke ylensyömisen mahdollistamiseksi mm. Rooman ylimyksille – niinpä Jumalan ilmoitusta siitä, että Hän oksentaa Laodikean seurakunnan ulos, ei voitu ymmärtää väärin. Muita Laodikean ”hittituotteita” olivat silmävoide ja mustaksi värjätty kangas.
Ilm. 2:8 ja 10-11. Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, hän, joka oli kuollut mutta heräsi eloon. … Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Saatana on sulkeva muutamia teistä vankeuteen, jotta teitä koeteltaisiin, ja te joudutte ahdinkoon kymmeneksi päiväksi. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän. Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa.
Ilm. 3:16-18. Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.
Seurakunnille lähetetyt kirjeet ovat Jumalan puhetta myös meille. Monet ovat kristikunnassa ajatelleet, että Laodikean seurakunnan kuvaus on kuvausta myös siitä lopunajan seurakunnasta, joka on olemassa silloin kun Kristus tulee hakemaan omansa pois maailmasta (koska se on mm. viimeisin kirjeen saajista). Muissa kirjeen saaneissa seurakunnissa on kuitenkin myös viitteitä ehdokkaaksi täksi lopun ajan viimeiseksi seurakunnaksi. Esim.;
Efesoksen seurakuntaa uhattiin sillä, että seurakunta siirretään pois (Ilm. 2:5)
Smyrnan seurakunta joutui vainottavaksi ja tuhottiin (Ilm. 2:10)
Pergamonin seurakunta oli Saatanan valtaistuimen vaikutuspiirissä (Ilm. 2:13)
Tyatiran seurakunnalle sanottiin; ”Pitäkää kiinni siitä, mitä teillä on, kunnes minä tulen” (Ilm. 2:25).
Sardeksen seurakunta oli elävien kirjoissa vaikka oli kuollut (Ilm. 3:1)
Filadelfian seurakunta luvattiin pelastaa siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailmaa (Ilm. 3:10)
Laodikean seurakunnan Jumala ilmoitti oksentavansa ulos (Ilm. 3:16).
Koska Jumala on tarkoituksella jättänyt tämän asian tällaiseksi, onkin parempi kääntää katseensa seurakunnan tilan arvostelemisesta oman sydämen tilan arvioimiseksi. Olenko itse valmis kohtaamaan Jeesuksen Kristuksen silloin kun Hän tulee hakemaan omansa pois täältä maan päältä luokseen, niin kuin Hän on luvannut.
Tämän rinnalla tärkeää onkin sitten toimiminen juuri siinä vajavaisessa, vajavaisten ihmisten muodostamassa seurakunnassa, johon Jumala on minut asettanut olemaan ja toimimaan Kristuksen ruumiin jäsenenä.
Itse en ole kyennyt ratkaisemaan sitä, tuleeko Herra hakemaan omansa pois (=tempaus) ennen vai jälkeen vaivanajan, vai sen puolivälissä. Siitä olen kuitenkin varma, ettei Jumala kaada varsinaisia vihan maljoja (Ilm. 16:1) omien lastensa päälle. Perustelen tätä sillä että mainitussa kohdassa, jae 5, sanotaan; ”Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä”. Jumalan nimestä on jätetty osa ”joka tuleva on” pois. Toisin sanoen Kristus on silloin jo tullut toisen kerran, kuninkaana.
_______________________________
Luvusta neljä alkaa uusi näky, jossa Johannekselle kerrotaan tulevaisuudesta. Minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva (Ilm.4:1). Muutama huomio;
5:1 Kirjakäärö oli sinetöity 7 sinetillä – Ilmestyskirja avautuu vasta kun Jumala sallii sen avautuvan, ei hetkeäkään aikaisemmin.
5:6 Jeesus on Jumalan uhrikaritsa – taivaassakin. Jumalan Pyhä Henki on Jeesuksen käytössä.
6:1 Ensimmäinen sinetti – valkoinen hevonen;
Valkoinen hevonen kuvaa joko evankeliumin voittokulkua tai harhaoppien voittokulkua. Minulle ongelma on hevosen selässä istuvan jousi. Jousellahan paha ampuu palavia nuolia (Ef. 6:16). Jousi voi olla kuitenkin myös Jumalan kädessä (Ps. 21:13). Luulen, että valkoinen hevonen kuvaa tässä kuitenkin evankeliumin voittokulkua
6:3 Toinen sinetti – tulipunainen hevonen;
Miekka on tässä selkeästi sodan ja väkivallan symbolina. Miekalla kuvataan kuitenkin myös Jumalan sanaa
6:5 Kolmas sinetti – musta hevonen;
Nälänhätä, päiväpalkalla kykenee ostamaan litran verran vehnää tai kolme litraa ohraa.
Öljyyn ja viiniin ei saanut koskea.
6:7 Neljäs sinetti – kellanvihreä hevonen: (Huom. Alkutekstissä on tosiaankin kellanvihreä.)
Kuolema tulee vihreällä hevosella ratsastaen.
Näiden kolmen ratsastajan valtaan annettiin neljäsosa maasta.
6:9 Viides sinetti – Marttyyrius;
Marttyyreita, veritodistajia, on ollut aina alkaen Aabelista ja UT:n aikana Stefanuksesta.
Nyt marttyyreita tulisi Jumalan ennalta tietämä luku täyteen, tosin myöhemmin.
Tässä viidennen sinetin yhteydessä on mielenkiintoinen viittaus siihen, että annetaan valkoinen vaate. Toisaalta valkoinen vaate on perille päässeillä (7:9 ja 13), toisaalta taas marttyyreita tulisi vielä lisää. Mikäli Jeesus hakee omansa pois maailmasta tässä vaiheessa, tarkoittaa se sitä, että ihmisiä pelastuu taivaaseen vielä tempauksen jälkeenkin.
6:12 Kuudes sinetti – Karitsan vihan päivä on tullut (6:17);
Maa järkkyy, aurinko pimenee, …
Kuudennen ja seitsemännen sinetin välissä on kerrottu pelastettujen joukosta (7:1).
Sinetti maan päällä olevien Jumalan palvelijoiden otsaan (7:3)
Lukematon kansanjoukko kaikista kansoista ja kielistä taivaassa (7:9).
8:1 Seitsemäs sinetti –kuvaus lopun ajan päätöksestä?
Näyttää siltä, että seitsemäs sinetti menee päällekkäin sekä kuudennen että mahdollisesti myös viidennen sinetin kanssa. Yksi selitys voisi olla, että se mitä kerrottiin kuudessa ensimmäisessä sinetissä kokonaisuutena, on loppuosastaan kerrottu laajennetusti ja tarkemmin seitsemännessä sinetissä.
Seitsemäs sinetti on jaettu osiin, torviin eli pasuunoihin puhaltamisiin.
Seitsemännen sinetin tapahtumat alkavat puolen tunnin hiljaisuudella.
Jes. 28:15-22. … Itse Herra nousee … hän kiivastuu ja tekee työnsä - outo on hänen työnsä! - ja toteuttaa tekonsa - merkillinen on hänen tekonsa! Älkää siis enää pilkatko, etteivät kahleenne tulisi vielä raskaammiksi, sillä olen saanut tietää, että Jumala, Herra Sebaot, on tehnyt päätöksensä ja on valmis hävittämään kaiken maan.
Ennen torviin puhaltamista vielä rukoillaan (8:3), joten maailmassa on edelleenkin pelastusta odottavia ihmisiä.
8:7 Neljä ensimmäistä enkeliä puhaltavat torveensa, joiden seurauksena;
Kolmannes maasta paloi, kolmannes puista paloi, ja samoin paloi kaikki vihanta ruoho.
Kolmannes merestä muuttui vereksi, kolmannes meressä elävistä eläimistä kuoli ja kolmannes laivoista tuhoutui.
Kolmannes virroista ja vesien lähteistä muuttui karvaaksi kuin koiruoho, ja monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi.
kolmannes auringosta, kolmannes kuusta ja kolmannes tähdistä sammui, niin että ne pimenivät kolmanneksen. Päivä menetti kolmanneksen valostaan, ja samoin synkkeni yö.
Neljännen pasuunan jälkeen Johannekselle näytettiin näyssä kotka, joka lensi korkealla taivaan laella ja huusi kovalla äänellä: "Voi! Voi! Voi niitä, jotka asuvat maan päällä! Vielä tulevat torvet soimaan, vielä puhaltaa torveensa kolme enkeliä."
Jumala kutsuu ihmisiä vieläkin pelastusyhteyteen.
9:1 Viides enkeli puhalsi torveensa. Tämä on samalla ensimmäinen ”voi”-huuto (9:12).
Taivaasta maahan pudonneelle tähdelle (saatana) annettiin syvyyden kuilun avain. Kuilusta levisi maan päälle heinäsirkkoja, jotka saivat vahingoittaa 5 kuukauden ajan niitä ihmisiä, joilla ei ole otsassaan Jumalan sinettiä. (Katso kohta 7:3 ennen seitsemännen sinetin avaamista, jossa Jumalan palvelijat merkittiin sinetillä.)
Tämäkin on nähtävä Jumalan rakkautena ihmiskuntaa kohtaan. Jumala tekee kaikkensa, jotta ihmiset alkaisivat uskoa Häneen ja pelastuisivat. Silloin kun Israelin kansa lähti Egyptistä orjuudesta vapauteen Mooseksen johtamana, lähti sen mukana myös sekakansaa (2 Moos. 12:38). Samoin tapahtuu lopun ajan aikana. Kun ihmisiä ei saa tulemaan Pelastuksen yhteyteen hyvällä, Jumala Rakkaudessaan ihmistä kohtaan käyttää sitten muita konsteja, jotka eivät ihmistä miellytä. Jumala tietää, mikä ihmistä iankaikkisuudessa odottaa, siksi Hän yrittää näilläkin teoillaan saada ihmistä kääntymään pois kadotukseen vievältä tieltään.
9:13 Kuudes enkeli puhalsi torveensa = toinen ”voi” –huuto.
Neljä enkeliä, jotka ovat kahleissa suuren Eufratvirran rannalla, päästettiin irti. Niiden oli määrä surmata kolmannes ihmiskunnasta.
Loput ihmiset, ne jotka eivät kuolleet näihin vitsauksiin, eivät lakanneet palvomasta kättensä töitä. He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia. He eivät kääntyneet, he eivät luopuneet murhatöistään eivätkä taioistaan, eivät siveettömästä elämästä eivätkä varastamisesta.
Sinettien avaaminen sai aikaan sen, että neljäsosa maasta tuhoutui. Nyt pasuunoiden jälkeen on tuhoutunut maasta ja ihmisistä kolmannes.
Surullista tässä on se, että vaikka Jumala tekisi ”mitä tahansa”, ei Häntä huomioida. Himot ja ahneus vievät voiton (9:20).
Kuudennen ja seitsemännen pasuunansoiton välissä on kerrottu että vielä nytkin sanaa julistetaan ja rukoillaan (11:1 ja 3).
Enkeli, jolla on pieni avattu kirjakäärö, joka avataan (10:2). On tulkittu, että tämä olisi Dan. 12:4 kohdassa lopun aikaa odottamaan sinetöity kirja. Tärkein enkelin ilmoittama viesti on kuitenkin se, että kun aikanaan seitsemänteen torveen puhalletaan, silloin aika loppuu. Jumalan salattu suunnitelma viedään päätökseen, sen mukaisesti kuin hän on ilmoittanut (10:6-7).
Tässä vaiheessa myös seitsemän ukkosta puhuvat, mutta niiden ilmoitus jätetään salaisuudeksi (10:3-4).
Tässä vaiheessa kerrotaan kahdesta todistajasta, jotka ovat ne kaksi oliivipuuta ja kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä (11:3-4) [lampunjalka = seurakunta]. Kun he ovat päättäneet todistajantyönsä, tappaa 13:1 kohdassa kerrottu syvyydestä nouseva peto heidät (11:7). Mutta heihin tuli Jumalan lähettämä elämän henki, ja he nousivat pilven kannattelemina taivaaseen (11:11-12).
11:15 Seitsemäs merkkisoitto = kolmas ”voi” –huuto.
On tullut kuolleiden tuomion aika, aika palkita kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat Jumalan nimeä. On aika tuhota ne, jotka tuhoavat maata (11:18).
Seitsemäs pasuuna/torvi/merkkisoitto on myös jaettu pienempiin osiin kuten oli seitsemäs sinettikin, vihan maljoihin.
Tässä välissä, ennen kuin viimeistä merkkisoittoa kuvataan tarkemmin, kerrotaan muita asioita, jotka osin selkeyttävät ilmestyskirjan kielikuvien ymmärtämistä.
Nainen ja lohikäärme (12:1-17) – antaa kokonaiskuvaa ilmestyskirjankin tapahtumille;
Lohikäärme = saatana. Saatanan mukana lankesi kolmasosa enkeleistä.
Jeesus syntyi Israelin kansan jäsenyyteen (nainen = Israel). Jeesus istuu nyt taivaassa Isän oikealla puolella.
Saatana häneen liittyneine enkeleineen on nyt karkotettu pois taivaasta maan päälle. Saatana on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.
Kaksi petoa (13:1-18);
Toinen peto nousi kansojen merestä (13:1), toinen maasta(13:11).
Merestä noussut peto käyttää maallista valtaa, sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä ja lohikäärme oli antanut sille valtansa. Sille annettiin lupa käydä taisteluun pyhiä vastaan ja voittaa heidät kuten 11:7 kohdassa on kerrottu (13:1-2 ja 7).
Maasta noussut peto käyttää hengellistä valtaa. Sillä oli kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet, mutta se puhui kuin lohikäärme (13:11). Se tekee suuria tunnustekoja ja saa tulen lyömään taivaasta maahan ihmisten nähden (13:13). Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku (13:16-17).
Karitsa seisomassa Siionin vuorella (14:1-5);
Kohta jossa VT:n puolella laajemmin kerrotaan Jerusalemin hävityksestä ja sen jälkeen tapahtuvasta Herran tulemisesta, Siionin vuorelle, löytyy Sakarjan kirjasta.
Sak. 14:4. Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen, toinen puoli vuoresta väistyy pohjoiseen, toinen puoli etelään, ja välille syntyy valtaisa laakso.
Jeesuksen kanssa on tässä 144 000, joista on kerrottu ilmeisesti myös 7:3-4 kohdassa. Nämä henkilöt jäänevät salaisuudeksi siihen asti, kunnes ao. tapahtuma on käsillä. Siitä, kuvaako tämä luku suurta määrää vai onko se tarkka luku, ei olla yksimielisiä.
Kolmen enkelin sanomat (14:6-13);
Enkeli julistaa vielä nytkin evankeliumia, vaikka Jumalan tuomion aika on tullut (14:6-7).
Toinen enkeli kuulutti suuren Babylonin kukistumista (14:8). Babylonista on enemmän kerrottu 17 luvussa.
Kolmas enkeli varoitti ottamasta otsaansa tai käteensä pedon merkkiä koska silloin hakeutuu Jumalan täysimääräisen vihan alle (14:9-10).
Sadonkorjuun aika (14:14-20);
Sato korjattiin ensin Jumalan aittaan = tempaukseksi kutsuttu tapahtuma (14:16).
Jäljelle jääneiden kohtalosta kerrotaan vain typistetysti (14:17-20). Vastaava kohta löytyy kerrottuna Vanhan Testamentin puolelta.
Jes. 63:3-6. Minä poljin kuurnallisen rypäleitä, poljin yksin, kansojen joukosta ei ketään tullut avukseni. Ja niin minä vihassani poljin ne kaikki ja kiivaudessani tallasin ne, niin että niiden mehu roiskui puvulleni ja tahri kaikki vaatteeni. Sillä koston päivää vaati minun sydämeni, kansani lunastamisen vuosi oli tullut. Minä katselin ympärilleni, mutta ei ollut yhtään auttajaa. Minä ihmettelin, ettei ketään tullut tuekseni. Vain oman käsivarteni voima minua auttoi, vain oma kiivauteni minua vahvisti. Niin minä poljin kansat vihassani, murskasin ne kiivaudessani ja annoin mehun valua maahan.
Seitsemäs merkkisoitto = kolmas ”voi” –huuto (15:1).
Seitsemäs pasuuna koostuu seitsemästä vihan maljasta.
Ennen vihan maljoja on ollut mm. se tapahtuma, jossa oli mahdollista ottaa käteensä tai otsaansa pedon merkki (15:2). Vihan maljojen vuodattamisen aikaan pedon merkistä kieltäytyneet ovat perillä taivaassa.
Jumalan luo, temppeliin, ei voi kukaan mennä näiden seitsemän vihan maljan aikana. Se mitä tämä kuvaa, jäänee salaisuudeksi. Jumala ilmeisesti rakkaudessaan ei haluaisi vihan maljoja kaadettavaksi ihmiskunnan päälle, mutta Hänen oikeudenmukaisuutensa ei anna siihen vapautusta. Jumala on jo tehnyt kaikkensa, että ihmiset pelastuisivat, enempää Hän ei voi tehdä. Näin ollen mahdollista on myös se, ettei vihan maljojen aikana olisi enää mahdollisuutta pelastua.
16:2 Ensimmäinen malja
Paiseet ja märkivät haavat pedon merkin ottaneille ihmisille.
16:3 Toinen malja
Kaikki meressä elävä kuoli.
16:4 Kolmas malja
Virrat ja vesilähteet muuttuivat vereksi.
16:8 Neljäs malja
Aurinko sai vallan korventaa ihmisiä.
Ihmiset herjasivat Jumalaa (16:9).
16:10 Viides malja
Pedon valtakunta pimeni. Ihmiset kokivat tuskaa.
Ihmiset herjasivat Jumalaa (16:11).
16:12 Kuudes malja
Idän kuninkaille avattiin tie Harmagedonin taisteluun, johon osallistuivat kaikki maan piirin kuninkaat. Tämä saattaa liittyä 19:15 kohdan Jumalan vihan viinikuurnan polkemiseen.
Tässä yhteydessä kerrotaan myös kolmesta pahasta hengestä, jotka lähtevät lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan suusta. Pahat henget kykenevät tekemään ihmetekoja (16:13-14 ja 16).
Tässä välissä, jakeessa 16:15, on mielenkiintoinen välimaininta siitä, että Jeesus tulee niin kuin varas.
Ilm. 16:15. "Minä tulen kuin varas. Autuas se, joka valvoo ja pitää huolen vaatteistaan, ettei joutuisi häpeään, kulkemaan alasti kaikkien nähden."
Meitä kehotetaan valvomaan, näkemään vaivaa oman uskomme säilymisestä, sillä paholainen kyllä yrittää ihmeilläänkin meidät eksyttää. Paholaisen tarkoitus on saada meidät jäämään pois tempauksesta (katso myös 1 Kor. 15:51-52). Tämä maininta on tärkeä senkin vuoksi, että lukiessamme ilmestyskirjaa, muistaisimme että se on Jeesuksen Kristuksen ilmestys ja että tapahtumat, niiden rankkuudesta huolimatta, tapahtuvat vain, koska Jumala on niin sallinut.
16:17 Seitsemäs malja
Niin ankara maanjäristys, ettei ihmiskunnan aikana sellaista ole ollut. Kaikki saaret katosivat eikä vuoria ollut enää. Järkälemäisiä rakeita satoi ihmisten päälle.
Ihmiset herjasivat Jumalaa (16:21).
Jes. 24:1-6. Katso: Herra hävittää maan ja autioittaa sen, runtelee sen kasvot ja lyö hajalle sen asukkaat. Samalla tavoin käy papin kuin kansankin, niin isännän kuin orjankin, niin emännän kuin orjattaren, niin myyjän kuin ostajan, niin lainan antajan kuin sen saajan, niin velkojan kuin velallisenkin. Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Näin on Herra puhunut. Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan. Siksi maan asukkaat käyvät vähiin, vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta.
Jes. 24:18-21. Sillä taivaan akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät, maa järisee, maa järisee, maa aaltoaa ja huojuu, maa aaltoaa ja sortuu, maa horjuu kuin juopunut, vaappuu kuin vartiolava tuulessa. Raskaana sitä painaa sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse. Sinä päivänä Herra vaatii tilille korkeuksissa asuvat korkeuden joukot ja maan päällä elävät maan kuninkaat.
Jesajan kirjan 24 luku antaa kuitenkin vielä lohdun. Sen mukaan ihmiskunta ei vielä nytkään lopu olemasta vaikkakin ”vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta”.
Tässä välissä, ennen seuraavia tapahtumia, selvennetään tarkemmin joitakin yksityiskohtia. Se, mihin yhteyteen ne liittyvät, ei aina ole selvää.
Babylonin tuomio (17:1 – 19:5);
Babylonia kuvataan portoksi, joten se on uskonnollista valtaa käyttävä järjestelmä. Portto ratsastaa pedolla, maallisella valtioliittoutumalla (17:3 ja 12). Daniel on mahdollisesti kertonut samasta peto-valtioliitosta.
Dan. 7:23-26. Neljäs eläin tarkoittaa neljättä valtakuntaa, joka on syntyvä maailmaan. Se valtakunta on erilainen kuin muut valtakunnat, ja se syö koko maailman ja tallaa ja murskaa sen. Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka tulevat hallitsemaan sitä valtakuntaa. Heidän jälkeensä nousee vielä yksi. Hän on erilainen kuin edelliset ja kukistaa kolme kuningasta. Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain. Korkeimman pyhät annetaan hänen armoilleen ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Mutta oikeus on istuva tuomitsemaan, ja hänen valtansa otetaan häneltä pois, se tuhotaan ja hävitetään lopullisesti.
Tämä portto ei ole antikristillinen järjestelmä vaan nimellisesti kristillinen. Johanneshan hämmästyi suuresti porton nähdessään (17:6).
Jossain vaiheessa lopunaikaa tämä maallinen valtioliittoutuma tuhoaa sen mukana kulkevan hengellisen valtajärjestelmän (17:16).
Se, onko Kristus jo hakenut omansa pois ennen Babylonin tuhoa vai sen aikana, jää epäselväksi, koska 19:1 kohdassa taivaassa on äänessä ”kuin suuri kansanjoukko” Babylonin tuhon jälkeen.
Karitsan häiden aika on tullut (19:6-10);
Välittömästi Babylonin tuhon kertomisen jälkeen kerrotaan Karitsan häiden alkamisesta (19:7-8)).
Valkoisella hevosella ratsastaja (19:11-21);
Jeesus, Jumalan Sana, tulee taivaan sotajoukon kanssa. Hän lyö ja paimentaa kansoja sekä polkee Jumalan vihan viinikuurnan (19:14). Tämä saattaa tapahtua Harmagedonissa, johon ovat kokoontuneet kaikki maanpiirin kuninkaat taisteluun (katso 16:14).
Peto ja väärä profeetta otetaan kiinni (19:20).
1000 vuoden aikakausi (20:1-10);
Saatana laitetaan kahleisiin 1000 vuodeksi (20:2).
Ne jotka olivat kieltäytyneet pedon merkistä ja kuolleet marttyyreina sen vuoksi, hallitsevat Kristuksen kanssa tämän ajan (20:4). Muut kuolleet eivät virkoa eloon vielä (20:5). Karitsan morsian eli ylöstemmattu seurakunta on kuitenkin jo tässä vaiheessa Kristuksen kanssa (19:7-9).
Mistä sitten ovat tulleet ne ihmiset, joita tämän ajanjakson aikana maapallolla on? Jesaja n kirjan 24 luku antaa mahdollisen vastauksen;” muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta”. Nämä lisääntyvät ja ”täyttävät maan”.
Kun paholainen ei ole villitsemässä kansoja ja hallitsijoina ovat Jumalan mielen mukaiset ihmiset, hyvinvointi lisääntyy. Tästä voisi olla kuvaus esim. Jesajan 11 luvussa.
Jes.11:6-9. Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.
Ihmisluonne, joka haluaakin olla sodassa Jumalaa vastaan, ei kuitenkaan ole muuttunut. Heti kun siihen annetaan mahdollisuus, ihmisen raadollisuus tulee esiin. Kun saatana hetkeksi vapautetaan, että nämäkin ihmiset koeteltaisiin, he ryhtyvät sotaan Jumalaa vastaan (20:8-9).
Vasta tämän jälkeen, kun saatanalla ”ei ole enää käyttöä Jumalalle”, sekin saa rangaistuksensa (20:10).
Viimeinen tuomio (20:11-15);
Taivasta ja maata ei enää ole (20:11), on vain valkea valtaistuin, jonka eteen kootaan kaikki, myös kaikki kuolleet (20:12).
Mikäli nimeä ei löydy elämän kirjasta, on kohtalona sama kuin mitä pedolla, väärällä profeetalla ja saatanalla on (20:15).
Uusi taivas ja uusi maa ja uusi Jerusalem (21:1 – 22:5);
Raamattu jättää avoimeksi sen, tarkoitetaanko tässä uudelleen muotoutunutta maata 1000 vuoden aikana vai aikaa valkean valtaistuimen jälkeen.
Jumala pyyhkii silmistä joka ainoan kyyneleen (21:4).
Morsian, seurakunta, joka nyt on karitsan vaimo, loistaa Jumalan kirkkautta kuin kallein jalokivi (21:9 ja 11).
Loppusanat (22:6-21);
Jeesus sanoo: ”Minä tulen pian”. (22:7, 12 ja 20).
Henki ja morsian sanovat: ”Tule”. Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule”. Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. (22:17)
Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa (22:21).
Pyydän että lukisit itse ilmestyskirjan rukoillen. Anna Jumalan puhua sinulle Sanansa kautta.
Rukoilen, etten ole lisännyt tähän selitykseen omiani. Rukoilen, etten myöskään ole jättänyt mitään oleellista pois.
Ilm. 22:18-19. Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu.
Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.