Ilmestyskirjan symboliiikka

Alustuksesta ei käy ilmi Ilmestyskirjaankin sisältyvä Jumalan rakkaus. Jumala haluaa yhteyden syntyvän itsensä ja ihmisen välille. Koska ihminen kovettaa sydämensä, Jumala joutuu tämän kovan kuoren murtamaan, niin että edes joku kääntyisi ja pelastuisi.

Ilmestyskirja on Jeesuksen Kristuksen antama ilmestys, joka Johannekselle näytettiin ja jonka Johannes kirjoitti muistiin. Sen sisältö on;

• millainen tilanne oli ilmestyksen näkemisen hetkellä (Jeesuksen Kristuksen silmin katsottuna),

• mitä ilmestyksen näkemisen jälkeen tuli ja tulee tapahtumaan, ja

• se, mitä Johannekselle näytettiin.

Johannes ei ymmärtänyt kaikkea mutta kirjoitti kaiken ylös sellaisena kuin hän sen näki. Johannes joutui käyttämään sitä oman aikansa sanavarastoa joka hänellä sillä hetkellä oli kuvatessaan näkemäänsä.

Osa ilmestyskirjassa kerrotuista tapahtumista on jo toteutunut, osa odottaa vielä toteutumistaan. Tulevat tapahtumat ovat sinettien takana, joka tekee niiden ymmärtämisen vaikeaksi.

Ilm. 1:1-2. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Jumala lähetti enkelinsä ja ilmoitti kaiken tämän palvelijalleen Johannekselle, joka nyt omalla todistuksellaan vahvistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken minkä on nähnyt.

Ilm. 1:19. Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt, ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva.

Lopun ajat alkoivat Jeesuksesta.

Ilm. 1:3. Autuas (autuas, onnellinen) se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä.

1. Kor. 10:11. Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.

A (alfa) ja O (omega) kreikankielen ensimmäisenä ja viimeisenä kirjaimena kuvaavat Jumalan iättömyyttä. Jumala oli läsnä kaiken alussa ja tulee olemaan läsnä myös lopussa, sillä Hän on alku ja loppu. Tästäkin ilmenee Jeesuksen täysi jumaluus ja yhteys Isään, koska vain Jeesuksesta Kristuksesta voidaan sanoa; ”joka on, joka oli ja joka on tuleva”. Mielenkiintoista on, että ilmestyskirjassa yhdessä kohtaa sanotaan Jeesuksesta; ”joka olet ja joka olit”. Loppuosa ”on tuleva” on jätetty pois siksi, että Jeesus on jo tullut kuninkaana (16:5).

Ilm. 1:8. "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.

Ilm. 16:4-5. Kolmas enkeli tyhjensi maljansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi. Minä kuulin, kuinka vesien enkeli sanoi: Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, joka annoit nämä tuomiot!

Herran päiväksi alettiin kutsua viikon ensimmäistä päivää, sapatin jälkeistä päivää, jolloin Jeesus nousi kuolleista, eli sunnuntaita. Herran päiväksi kutsutaan Raamatussa varsinaisesti sitä aikaa kun lopun ajat päättyvät Herran tuomioihin.

Adventtiseurakunnan mukaan Herranpäivä on sapatti.

Ilm. 1:10. Herran päivänä Henki valtasi minut, ja minä kuulin takaani kovan äänen, kuin olisi torveen puhallettu.

2. Piet. 3:10. Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan.

Hepr. 10:25. Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.

1. Tess. 5:1-2. Aikamääristä teille ei tarvitse kirjoittaa, veljet, sillä te tiedätte itse aivan hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä.

Herran päivä (Aapeli Saarisalon, Raamatun sanakirja, mukaan);

Vanhassa Testamentissa Herran päivä on sekä tuomion että pelastuksen hetki, (vrt. Joel 1:15-16, Joel 3:2, Aam. 5:18, Jes. 2:12). Mikäli Joel on ensimmäinen kirjaprofeetta, hän on myös ensimmäinen, joka on puhunut Herran päivästä. Siinä tapauksessa on jo Aamoksesta huomattavissa, että kansa oli käsittänyt väärin tämän ennustuksen ottaen varteen vain Herran päivän Israelille suotuisan puolen ottamatta lukuun sen toisaalta uhkaavaa ja pelottavaa luonnetta. Aamoksen aikana odotettiin tätä päivää nähtävästi siksi, että Herra silloin korottaisi kansansa valtaan ja kunniaan.

Uudessa Testamentissa puhutaan Herran Kristuksen tai Ihmisen Pojan päivästä, (Luuk. 17:22-23, 1 Kor. 1:8, 5:5, 2 Kor. 1:14, Fil. 1:6, 1 Tes. 5, 2, 2 Piet. 3:12). Silloin tarkoitetaan Herran Jeesuksen toista tulemista armotalouden ajan lopussa. Tämä päivä on tuleva vasta Jeesuksen ennakolta ilmoittamien ajan merkkien täytyttyä, (2 Tes. 2:2-3).

Ilmestyskirjassa, Ilm. 1:10, tarkoittaa Herran päivä varmasti sunnuntaita, sitä viikonpäivää, jolloin Jeesus nousi kuolleista. Muuten on viimeksi mainitun nimityksenä Uudessa Testamentissa 'viikon ensimmäinen päivä', (Joh. 20:19, Apt. 20:7, 1 Kor. 16:2), ja näistä kohdista ilmenee myös, että sitä apostolien aikana pidettiin muita päiviä arvokkaampana. Vain vähän Ilmestyskirjan syntyaikaa myöhemmin kirkkoisä Ignatius nimittää sunnuntaita Herran päiväksi. Toisen kristillisen vuosisadan kirkon piirissä oli tämä nimitys sitten niin yleisesti käytännössä, että on täysi syy olettaa sen tulleen käytäntöön jo apostolien aikana.

Kultaiset lampunjalat kuvaavat tässä yksittäisiä seurakuntia. Lampunjalassa oli seitsemän lamppua. Jumala voi siirtää myös seurakunnan pois paikaltaan. Kaikkia ilmestyskirjan seurakuntia ei enää ole olemassa.

Ilm. 1:12. Käännyin nähdäkseni, mikä ääni minulle puhui, ja kun käännyin, näin seitsemän kultajalkaista lamppua

Ilm. 1:12 (edellinen käännös). Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa,

Ilm. 1:20. Sinä näit seitsemän tähteä oikeassa kädessäni ja seitsemän kultajalkaista lamppua, ja niiden salaisuus on tämä: seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit, ja seitsemän lamppua ovat ne seitsemän seurakuntaa.

2. Moos. 37:17-23. Besalel teki kultaisen lampun. Hän takoi sen jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, … Lampunvarresta lähti kuusi haaraa, kolme kummallekin sivulle. … Hän teki siihen seitsemän öljylamppua sekä pihdit ja tuliastiat puhtaasta kullasta.

Sana, joka Raamatussa on käännetty enkeliksi, merkitsee varsinaisesti lähettilästä. Sitä käytetään sekä maallisesta lähettiläästä että taivaallisesta lähettiläästä. Tässä kohdassa sana enkeli voi tarkoittaa seurakunnan johtajaa. Paavali kutsui hänellä ollutta piikkiä enkeliksi.

2. Kor. 12:7. Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi.

Nikolaiitat olivat harhaopettajia, löyhän moraalin puolestapuhujia. (Katso myös 2 Piet.2 ja Juud.)

Heitä voisi myös kutsua nimellä ”Isebel” (katso ao. kohta).

Ilm. 2:14-15. Mutta kaikkea en sinussa hyväksy: Luonasi on sellaisia, jotka seuraavat Bileamin oppia, tuon miehen, joka opetti Balakille, miten virittää israelilaisille ansa ja vietellä heidät syömään epäjumalille uhrattua lihaa ja harjoittamaan siveettömyyttä. Heitä on sinunkin luonasi, noita jotka seuraavat nikolaiittojen opetusta.

Valkoinen kivi annettiin tiettävästi kahdessa tapauksessa (poimittu muistaakseni Helsingin Raamattukoulun entisen rehtorin, Seppo Kankaan luennoista).

• Oikeudessa syytetylle annettiin valkoinen kivi – vapauttava tuomio. Musta kivi – tuomio.

• Maakauppa kirjoitettiin valkoiselle kalkkikivelle. Valkoisesta kivestä katsottiin, kenen omaisuutta maa oli.

Ilm. 2:17. "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Sille, joka voittaa, minä annan kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven, ja siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja.

Asioita kuvataan Raamatussa melko usein naiseksi. Tällä ei halvenneta naista, vaan asia itse joko korottaa tai halventaa sisältönsä. Esim.; Israelia kuvataan vaimoksi, seurakuntaa kuvataan Karitsan morsiameksi.

Isebel oli Vanhassa Testamentissa kuningas Ahabin puoliso, joka rakasti epäjumalien palvontaa ja vääryyttä. Kun jotain verrataan Isebeliin, on siinä vastaavia ominaisuuksia.

Ilm. 2:20-21. Mutta sitä en sinussa hyväksy, että suvaitset tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaan minun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa. Olen antanut hänelle aikaa kääntyä, mutta hän ei halua luopua siveettömästä elämänmenostaan.

1. Kun. 16:30-31. Ahab, Omrin poika, teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Ei siinä kyllin, että hän kulki Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä. Hän jopa otti vaimokseen Sidonin kuninkaan Etbaalin tyttären, Isebelin, ja ryhtyi palvelemaan ja kumartamaan Baalia.

Aamutähti (kointähti) on Jeesus Kristus itse. Jeesus lupaa siis antaa itsensä. Sekaannusta aiheuttaa se, että myös Saatanaa nimitetään kointähdeksi. (Lusifer, valontuoja on Venuksen eli aamutähden nimitys).

Ilm. 2:28. Hän saa saman vallan, jonka minä olen Isältäni saanut; minä annan hänelle aamutähden.

Ilm. 22:16. "Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."

Jes. 14:12-14. Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja." Etkö juuri sinä sydämessäsi sanonut: "Minä tahdon nousta taivaisiin! Minä pystytän valtaistuimeni Jumalan tähtiä korkeammalle, minä tahdon istua jumalten vuorella kaukana pohjoisessa, minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi."

Luku 7 on Jumalan luku ja se kuvaa täydellisyyttä. Ihmisen luku on 6 ja se jää vähän vaille.

Jumalan Henki, jonka täydellisyys ilmaistaan luvulla 7, on Jeesuksen käytössä.

Myös seurakunnan johtaja on Jumalan kädessä. Tässä tapauksessa seurakunnan johtaja saattoi jo olla hengellisesti kuolemaisillaan. Jumala antaa kuitenkin aikaa parannuksen tekemiseen.

Valkeat vaatteet ovat Jumalan meille antama lahjavanhurskaus.

Ilm. 3:1-5. "Sardeksen seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä: "Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut.

Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista. "Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.

Ilm. 7:13-14. Yksi vanhimmista kysyi minulta: "Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?" Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." Hän sanoi minulle: Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

Yleisin selitys 24 vanhimmalle on se, että se tarkoittaisi 12 Israelin kantaisää ja 12 Jeesuksen apostolia. Mahdollisesti kyseessä voivat olla myös enkeliruhtinaat. Se, että Johannes olisi ilmestyksessä nähnyt itsensä, ei ole este ensimmäiselle tulkinnalle.

Ilm. 4:2-4. Siinä samassa olin Hengen vallassa. Näin, että taivaassa oli valtaistuin ja sillä valtaistuimella istui joku, joka loisti kuin jaspis ja karneoli. Valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde. Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele.

Ilm. 21:10-14. Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota. … Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet. … Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet.

Sinettejä, joilla kirjakäärö on sinetöity, on seitsemän. Vain Kristus pystyy avaamaan sinetit ja katsomaan kirjakääröön, joten ei ole mikään ihme, että ne, jotka yrittävät väkisin avata kirjakäärön, epäonnistuvat. Tämän vuoksi minunkin tulkintani ovat vain mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Ilmestyskirjaa kannattaa lukea siksikin, että kun siinä kerrotut tapahtumat toteutuvat, ne pystyy yhdistämään Jumalan kirjoitettuun sanaan. Silloin jaksaa elää vaikeankin ajan läpi.

Kun sinetti on avattu, siinä kerrotut asiat jatkuvat seuraavien sinettien aikana.

Ilm. 5:1-3. Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?" Mutta ei ollut ketään, ei taivaassa, ei maan päällä eikä maan alla, joka olisi kyennyt avaamaan kirjan tai edes katsomaan siihen.

Ensimmäinen sinetti - Valkoinen hevonen, voi olla joko;

• evankeliumi

Tätä puoltaa mm. seuraavat seikat; Jeesus ratsastaa valkoisella hevosella. Raamatun mukaan myös Jumala käyttää jousta. Jeesus on jo voittanut.

• tai luopumus Jumalasta.

Tätä puoltaa mm. seuraavat seikat; Muut kolme hevosta kuvaavat pahoja asioita, miksi tämä ensimmäinen olisi poikkeus. Pahan palavat nuolet ammutaan jousella. Saatana oli voittaja siihen asti, kunnes ”väkevämpi” riisti aseet häneltä Golgatalla (Matt. 12:28-29, Luuk. 11:20-22).

Ilm. 6:1-8. Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: "Tule!" Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti.

Toinen sinetti – Tulipunainen hevonen, on tulkittu sodaksi.

Ilm. 6:3-4. Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: ”Tule!” Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka.

Kolmas sinetti – Musta hevonen, on tulkittu nälänhädäksi.

Ilm. 6:5-6. Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa. Öljyyn ja viiniin älä koske."

Neljäs sinetti – Tuhkanharmaa hevonen (oikea käännös on kellanvihreä hevonen), sota ja nälkä yhdessä lisättynä rutolla ja villipedoilla.

Tämän sinetin vaikutukset ulottuvat vasta ¼ osaan maata (maita).

Ilm. 6:7-8. Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin.

Viides sinetti kertoo meille sen, että kristittyjä vainotaan edelleenkin.

Ilm. 6:9-11. Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?" Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.

Kuudes sinetti kertoo lyhyesti, mitä tapahtuu lopussa.

Ilm. 6:12-17. Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut - kuka voi sen kestää?"

Seitsemäs sinetti kertoo, joidenkin tulkitsijoiden mukaan tarkemmin ja laajemmin sen, mitä tapahtuu kuudennen sinetin aikana.

Seitsemäs sinetti on jaettu 7 ajanjaksoon, jotka kukin alkavat torveen (pasuunaan) puhaltamalla. Seitsemännen torveen puhalluksen aikana Jeesus on jo tullut (Ilm. 11:17). Seitsemännen puhalluksen aika päättyy samoissa tunnelmissa kuin kuudes sinetti.

Vihan maljat, seitsemän maljaa, on sijoitettavissa tähän seitsemännen torven puhalluksen aikaan, joka ilmeisesti on myös sekä kuudennen että seitsemännen sinetin loppua.

Ilm. 8:1-2. Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, taivaassa syntyi hiljaisuus, ja sitä kesti puolen tunnin verran. Minä näin, kuinka niille seitsemälle enkelille, jotka seisoivat Jumalan edessä, annettiin seitsemän torvea.

Ilm. 11:15-19. Seitsemäs enkeli puhalsi torveensa. Taivaassa kajahti monien äänten huuto: Koko maailman kuninkuus on nyt tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellulleen. Hän on hallitseva aina ja ikuisesti. Silloin ne kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka istuivat Jumalan edessä valtaistuimillaan, lankesivat kasvoilleen ja osoittivat Jumalalle kunnioitustaan sanoen: Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, sinua, joka olet ja joka olit! Sinä panit liikkeelle suuren voimasi ja otit käsiisi kuninkuuden. Kansat ovat vihan vallassa, mutta nyt on sinun vihasi hetki. On tullut kuolleiden tuomion aika, aika palkita profeetat, sinun palvelijasi, ja kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat sinun nimeäsi, pienet ja suuret. On aika tuhota ne, jotka tuhoavat maata. Taivaassa avattiin Jumalan temppeli, niin että temppelissä oleva liitonarkku voitiin nähdä. Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, maa järähteli ja raemyrsky riehui.

Ilm. 15:5-7. Tämän jälkeen minä näin, kuinka taivaan temppeli, todistuksen teltta, avattiin ja temppelistä tuli ulos seitsemän enkeliä, seitsemän vitsauksen toimeenpanijat. Heidän pukunsa oli puhtaan valkoista pellavaa, ja rinnan ympärillä heillä oli kultainen vyö. Yksi neljästä olennosta antoi näille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa, jotka olivat täynnä Jumalan vihaa, hänen, joka elää aina ja ikuisesti.

Kaksi todistajaa. Näiksi todistajiksi on ehdotettu mm. Moosesta ja Eliaa mutta todennäköisempänä vaihtoehtona pidän vanhaa liittoa (Israel) ja uutta liittoa (Jeesuksen sovintoveren kohdalleen hyväksyneet kristityt) seuraavista syistä;

• 1260 päivää = 3,5 vuotta / siitä ajasta jolloin Israel muotoutui kansaksi Egyptissä on n. 3500 vuotta.

• Lampunjalka kuvaa Raamatussa seurakuntaa, ei yksittäistä ihmistä.

• Oliivipuu (öljypuu); Kristus on koko puu, jossa me olemme oksia.

Kun sanotaan, että ”muut kaupungissa taipuivat”, on se poikkeuksellista ja se saattaisi kuvata Israelin jäännöksen pelastumista. Ihmisten yleinen reaktio vaikeuksiin jouduttuaan on herjata Jumalaa.

Ilm. 11:3-13. "Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen pukeutuneina tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää." Nämä todistajat ovat ne kaksi oliivipuuta ja kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä. Jos joku aikoo tehdä heille pahaa, heidän suustaan lähtee tuli, joka nielee heidän vihollisensa. Näin on kuoleva jokainen, joka aikoo heille pahaa. Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei tule sadetta koko sinä aikana, jona he sanaa julistavat. Heillä on myös valta muuttaa vedet vereksi ja piinata maata kaikenlaisilla vitsauksilla niin usein kuin haluavat. Kun he ovat päättäneet todistajantyönsä, käy syvyydestä nouseva peto taisteluun heitä vastaan, ja se voittaa heidät ja tappaa heidät. Heidän ruumiinsa lojuvat sen suuren kaupungin kadulla, jota profeettojen puheissa kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa heidän Herransa ristiinnaulittiin. Kolmen ja puolen päivän ajan käy ihmisiä eri kansoista, heimoista, kielistä ja maista katselemassa heidän ruumiitaan, eikä niitä anneta haudata. Maan asukkaat iloitsevat heidän kohtalostaan, pitävät juhlia ja lähettävät toisilleen lahjoja, sillä nuo kaksi profeettaa olivat pahoin vaivanneet maan asukkaita. Mutta noiden kolmen ja puolen päivän kuluttua tuli profeettoihin elämän henki, jonka Jumala oli lähettänyt, ja he nousivat jaloilleen. Kauhu valtasi kaikki, jotka sen näkivät. He kuulivat, kuinka taivaasta huudettiin kovalla äänellä: "Nouskaa tänne!", ja vihollistensa nähden profeetat nousivat pilven kannattelemina taivaaseen. Samalla hetkellä tuli ankara maanjäristys. Kymmenesosa kaupungista sortui, ja järistyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta ihmistä. Muut kauhistuivat ja taipuivat kunnioittamaan taivaan Jumalaa.

Ilm. 16:9-11. Ihmiset paahtuivat kovassa helteessä mutta herjasivat Jumalaa, … Ihmiset purivat tuskissaan kielensä verille mutta herjasivat taivaan Jumalaa …

144.000 ovat Raamatun mukaan israelilaisia ja he ovat Siionin vuorella (maan päällä). Samaan aikaan pelastettujen joukko (uuden liiton seurakunta) on taivaassa.

Kun sanotaan, että he eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa, tarkoitettaneen hengellisiä oppeja ja järjestelmiä tässä tapauksessa harhaoppeja.

Ilm. 14:1-2. Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Minä kuulin taivaasta äänen, joka oli kuin suurten vesien pauhu tai kuin ukkosen jylinä. Ääni, jonka kuulin, oli myös kuin harppujen helinää ja harpunsoittajien laulua.

Ilm. 14:4. He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa vaan ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet, ...

Ilm. 7:4-11. Minä kuulin myös sinetillä merkittävien määrän. Sinetin sai sataneljäkymmentäneljätuhatta, ja heitä oli kaikista Israelin heimoista: … Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa! Kaikki enkelit seisoivat valtaistuimen, vanhinten ja neljän olennon ympärillä, ja he heittäytyivät kasvoilleen valtaistuimen eteen ja osoittivat Jumalalle kunnioitustaan

Peto

• (Kansojen) merestä noussut peto – on tulkittu valtioliitoksi.

Ilm. 13:1-3. Minä näin, kuinka merestä nousi peto. Sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja kaikissa kymmenessä sarvessa oli kruunu ja jokaiseen päähän oli kirjoitettu herjaava nimi. Peto, jonka näin, muistutti leopardia, mutta sillä oli jalat kuin karhulla ja sen kita oli kuin leijonan kita. Lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan. Minä näin, että yksi pedon päistä oli saanut surmaniskun mutta haava oli parantunut. Koko maailma ihmetteli petoa ja lähti seuraamaan sitä,

Ilm. 17:15. Vielä enkeli sanoi: "Vedet, jotka näit, ne, joiden äärellä portto asuu, ovat kansoja, joukkoja, maita ja kieliä.

Ilm. 17:3-13. … Minä näin naisen, joka istui helakanpunaisen pedon selässä. Peto oli yltympäri täynnä siihen kirjoitettuja herjaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. … "Kymmenen sarvea, jotka näit, tarkoittavat kymmentä kuningasta, jotka eivät ole vielä nousseet valtaan mutta saavat myöhemmin kuninkuuden yhdessä pedon kanssa, kuitenkin vain hetkeksi aikaa. Yksissä tuumin he antavat valtansa ja voimansa pedon palvelukseen.

• Maasta noussut peto, joka voi olla sama kuin väärä profeetta, joka voi olla sama kuin Babylon – on tulkittu uskonnolliseksi järjestelmäksi.

Jos tämä (toinen peto) olisi ollut antikristillinen järjestelmä, ei Johannes olisi hämmästynyt. Tämän vuoksi toisen pedon on tulkittu olevan Kristuksen sanasta, Raamatusta, luopunut yleiskristillinen kirkko.

Ilm. 13:11. Sitten näin, kuinka toinen peto nousi maan uumenista. Sillä oli kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet, mutta se puhui kuin lohikäärme.

Ilm. 17:3-6. … Minä näin naisen, joka istui helakanpunaisen pedon selässä. … Naisen puku hohti purppuraisena ja helakanpunaisena, hänen yllään kimalsivat kulta, jalokivet ja helmet, ja kädessään hän piti kultaista maljaa, joka oli täynnä hänen haureutensa iljetystä ja saastaa. Hänen otsassaan oli nimi, jolla on salainen merkitys: "Suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti." Minä näin, että nainen oli juopunut pyhien verestä ja Jeesuksen todistajien verestä, ja hämmästyin suuresti hänet nähdessäni.

Pedon luku – 666. Kreikan numerot muodostuvat kirjaimista; I = 1, V = 5, X = 10, jne.

Ilm. 13:18. Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi.

Useat Raamatun tulkitsijat sijoittavat 1000 vuoden aikajakson vihan maljojen jälkeiseen aikaan. Maan muoto on ihmisen vaikutuksen ja Jumalan tuomioiden vuoksi silloin erilainen kuin ennen. Mutta koska saatana ja hänen joukkonsa eivät ole enää vaikuttamassa, maa elpyisi.

Muita tulkintoja 1000 –vuotiselle ajanjaksolle ovat mm.;

• sillä tarkoitetaan vertauskuvallisesti parhaillaan elettävää kristillistä ajanjaksoa,

• maa on ao. aikana autio ja tyhjä ja toimii Saatanan vankilana.

• Se Jehovan todistajien tulkinta, että ne 144 000 henkilöä olisivat taivaassa ja muut 1000 –vuotiseen valtakuntaan pelastetut maan päällä, toista ratkaisumahdollisuutta varten, on kestämätön.

Ilm. 20:1-6. Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa. Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

Myös 1000 -vuotisen aikakauden aikana (syntyneet) ihmiset joutuvat tekemään ratkaisun joko Jumalan tai saatanan puoleen. Vasta tämän jälkeen nykyinen vajavainen maailma loppuu ja alkaa jotain niin upeaa, mitä ei kykene edes kuvittelemaan.

Ilm. 20:7-8. Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa.

Ilm. 20:11-21:1. Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää.

Jumala sallii pahan olla maailmassa ihan loppuun asti – mutta tuo jokaisen tilille tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.

Ne, jotka ovat hyväksyneet Jeesuksen Kristuksen sovintokuoleman kohdalleen, heidän tekemisensä ja tekemättä jättämisensä on Jeesus sovittanut ristillä, heidän tuomionsa on Jeesus itse kärsinyt.

Ilm. 22:10-12. … Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan.

Toinen kuolema, tulinen järvi – on jätetty meille salaisuudeksi. Yksi tulkinta on täydellinen olemattomuuteen raukeaminen.

Kaikki alkoi paratiisissa kun Aadamille sanottiin; Jos syöt hyvän- ja pahantiedon puusta, sinun pitää kuolemalla kuoleman (vahvistettu muoto kuolemasta).

Ilm. 20:15. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi.

Elämän kirja – kirja johon kirjoitetaan jokaisen uudestisyntyneen kristityn (Jumalan lapsen) nimi.

Ilm. 20:15. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

Milloin Jeesus sitten tulee hakemaan omansa pois maailmasta (tempaus)?

1. Kor. 15:35-42. Joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet herätetään? …

1. Kor. 15:51-52. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme.

Jeesuksen toisen tulon ajankohdalla on paljon spekuloitu ja paljon erehdyksiä on tehty. Varmaa on se, ettei Jeesus ole vielä tullut, eli tempausta ei ole vielä tapahtunut. Varmaa on myös se, ettei kukaan voi ennustaa tarkkaa päivämäärää.

Tuleeko Jeesus ennen vaivanaikaa, sen puolessa välissä vai vaivanajan lopussa, kaikille vaihtoehdoille on perustelunsa ja kannattajansa. Itse kannatan vaivanajan loppua mutta kuitenkin ennen vihan maljoja. Mutta pidän mahdollisina myös muita kahta vaihtoehtoa. Kannattaa myös muistaa, että silloin kun ruumiillinen kuolema meitä itse kutakin kohtaa, tapahtuu myös ”Jeesuksen tulo omalle kohdalle”.