20.9.2020 Sakari Tuunainen Lopun ajat – Sama Jeesus Danielin ja Johanneksen näkemänä
Olen kerännyt Raamatusta kaikki ne kohdat, jotka mielestäni liittyvät lopun aikoihin. Pyrin asettamaan ne järjestykseen käyttäen ilmestyskirjaa runkona. Sivuja tuli yli 30. Olen jaotellut kirjoituksen sopiviin osiin. Tämän ensimmäisen osan selvä yhteinen tekijä on Jeesus Kristus. Jeesuksen ihmisen kaltaisena näkivät sekä Daniel Vanhassa testamentissa että Johannes Uudessa testamentissa.
Viimeiset ajat ja lopun ajan päätös (Tällä kirkkaan sinisellä värillä oleva on omaa kommentointiani, mustalla oleva on ilmestyskirjan tekstiä ja tummansinisellä värillä oleva on Raamatun muuta tekstiä.)
Sama Jeesus Danielin ja Johanneksen näkemänä
(Viimeiset ajat / aikojen loppu alkoivat Raamatun mukaan Jeesuksesta. Lopun ajan päätöksellä tarkoitetaan viimeisten aikojen viimeisiä vuosia, useimmiten 7 viimeisintä vuotta ennen 1000 vuotta kestävän aikakauden alkua. Nämä 7 vuotta tulevat Danielin ennustuksesta, jossa yksi vuosiviikko eli 7 vuotta, on jäänyt käyttämättä.)
Hepr. 1:1-2. Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. (Vanhan testamentin profeetat ovat ennustaneet paljon sellaisia lopun ajan päätökseen liittyviä asioita, jotka eivät vielä ole tapahtuneet. Jeesus itse, kuten myös monet Uuden testamentin kirjoittajat ovat myös puhuneet näistä asioista.)
1. Piet. 1:20. Hänet (Jeesus Kristus) oli valittu jo ennen maailman perustamista, ja nyt aikojen lopulla hänet on tuotu julki teitä varten. (Jeesus syntyi ihmiseksi tarkoituksenaan kuolla sijaisuhrina meidän syntiemme vuoksi.)
Dan. 8:19. Hän (miehen kaltainen) sanoi (Tässä on kyseessä Jeesus ennen ihmiseksi syntymistään. Ilmestyskirjassa Johannes näki saman "ihmisen kaltaisen" henkilön.): "Katso, minä teen sinulle (Danielille) tiettäväksi, mitä on tapahtuva vihan ajan lopussa (ilmestyskirjan 7 vihan maljaa), sillä näky koskee lopun aikaa.
(Danielille ilmoitettiin maailman tuleva historia Danielin ajasta, noin 600–500 eKr. maailman loppuun ja Jumalan valtakunnan ilmestymiseen asti. Jerusalemin temppeli tuhottiin v. 586 eKr. ja uusi temppeli rakennettiin ja vihittiin käyttöön v. 515 eKr. Tässäkin mielessä toteutui kirjaimellisesti se 70 vuoden pakkosiirtolaisuusaika, jonka Herra oli profeetta Jeremian kautta ilmoittanut Dan. 9:2 kohdassa.)
Dan. 2:31-40. "Sinä katselit, (Babylonin) kuningas, ja edessäsi oli suuri kuvapatsas. Patsas oli korkea, ja sen loisto oli suunnaton. Se oli sinun edessäsi, ja sen muoto oli kauhistava. Se patsas oli tällainen: pää puhdasta kultaa, rinta ja käsivarret hopeaa, vatsa ja reidet pronssia, sääret rautaa, jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sitä katsellessasi lähti käden koskematta vierimään kivi. Se osui patsaan jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Niin murtuivat yhtä lailla rauta, savi, pronssi, hopea ja kulta, ja niistä tuli kuin ruumenia kesäisellä puimatantereella, ja tuuli kantoi ne pois, eikä niitä löytynyt mistään. Ja kivestä, joka oli osunut patsaaseen, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maailman. Tämä oli uni, ja nyt kerromme kuninkaalle sen selityksen.
"Sinulle, kuningas, kuninkaiden kuningas, on taivaan Jumala antanut valtakunnan, vallan, voiman ja kunnian. Hän on myös antanut kaikkialla valtaasi ihmiset, maan eläimet ja taivaan linnut ja tehnyt sinut niiden herraksi. Sinä olet kultainen pää. (Babylon. Ennen Babylonia Egypti hallitsi hetkittäin Israelia.) Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta (Meedian ja Persian maailmanvallat, hartiat), vähäisempi kuin sinun, ja sitten kolmas valtakunta (Kreikka, rintakehä), pronssinen, joka on hallitseva koko maailmaa. Vielä on tuleva neljäs valtakunta (Rooma, lantio ja jalat), luja kuin rauta, ja niin kuin rauta murskaa ja särkee kaiken ja niin kuin rauta rikkoo, niin se on murskaava ja rikkova kaikki muut.
(Danielille kerrottiin ennakkoon myös Messiaan eli Kristuksen syntymisestä.)
Dan. 9:22-26 edellinen käännös. Ja hän (enkeli Gabriel) opetti minua, … Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky. Seitsemänkymmentä (vuosi)viikkoa (490 vuotta) on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin (Kristus) voidellaan. (Jos tämä 490 vuoden aika aloitetaan Esra-Nehemia –ajasta, jolloin temppelipalvelus uudistettiin ja Jerusalemin muurit rakennettiin jälleen, niin kuin jäljempänä Raamatun tekstissä annetaan ymmärtää, päädytään vuoteen 30 jKr. Meidän ajanlaskussamme on noin 7 vuoden virhe, joten ao. ajasta Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen kului 69 vuosiviikkoa. Yksi vuosiviikko, 7 vuotta, joka Israelille säädettynä on jäänyt käyttämättä, on tulkittu kuuluvaksi lopun ajan viimeisiin hetkiin.) Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun ruhtinaaseen (Kristukseen) asti on kuluva seitsemän vuosiviikkoa ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu (Kristus), eikä häneltä jää ketään (ole ketään). Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki (Rooman sotapäällikkö Tituksesta, joka hävitti Jerusalemin, tuli keisari), mutta hän itse saa loppunsa tulvassa (Rooman valtakunta sortui kansainvaelluksiin). Ja loppuun asti on oleva sota (ilmestyskirjan toinen sinetti): hävitys on säädetty.
Dan. 2:41-45. "Se, että näit jalkojen ja varpaiden olevan osaksi ruukkusavea ja osaksi rautaa, tarkoittaa, että tämä valtakunta on oleva jakautunut mutta siinä on raudan lujuutta, niin kuin näit rautaa olevan ruukkusaven seassa. Se, että varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi savea, tarkoittaa, että valtakunta on oleva osittain luja ja osittain hauras. Ja että näit rautaa ruukkusaven seassa, se tarkoittaa, että valtakunnat liittyvät toisiinsa aviositein mutta eivät yhdisty, niin kuin ei rautakaan yhdisty saveen. (Rooma jakautui kahtia Itä- ja Länsi-Roomaksi. Itä-Rooman alue on nykyisin islamilaista aluetta, Israelia lukuun ottamatta ja Länsi-Rooman alue on jälkikristillistä. Näistä tulisi se 5+5 varpaan valtioliitto / petovaltio, jonka johtoon antikristus aikanaan nousee. Petovaltio se on sen vuoksi, koska se vainoaa tunnustavia, Raamatun sanan mukaan eläviä kristittyjä.)
"Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat (kuitenkin vasta 1000 vuotisen aikakauden lopussa), ja se pysyy ikuisesti, niin kuin sinä näit, että vuoresta lähti vierimään kivi käden koskematta ja murskasi raudan, pronssin, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä pian on tapahtuva, ja uni on tosi, ja sen selitys on oikea."
Ilm. 1:1-8. Ilmestyskirjan Johdanto
(Ilmestyskirja on Jeesuksen Kristuksen itsensä meille jokaiselle antama ja tarkoittama ilmestys, jonka apostoli Johannes vain välitti eteenpäin.)
Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. (Jumalalle kaksi päivää, eli "pian", on kuin 2000 vuotta. Tätä kuvaa myös Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta, joka antoi majatalon pitäjälle vahingoittuneen hoitoa varten kahden päivän hoitomaksun, koska hän palaisi vasta sen jälkeen. Nämä "kaksi päivää" ovat kohta kuluneet. Tosin Jeesus myös sanoi: "Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.") Jumala lähetti enkelinsä ja ilmoitti kaiken tämän palvelijalleen Johannekselle, joka nyt omalla todistuksellaan vahvistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken minkä on nähnyt. Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä. (Ilmestyskirjan lopussa varoitetaan vakavasti siitä, ettei kukaan lisäisi mitään tai ottaisi mitään pois ilmestyskirjan sanomasta.)
Johannes tervehtii Aasian maakunnan seitsemää seurakuntaa. Armoa ja rauhaa teille häneltä, joka on, joka oli ja joka on tuleva (Jeesus ei tässä vaiheessa ole vielä tullut takaisin kuninkaana), ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, ja Jeesukselta Kristukselta, luotettavalta todistajalta, joka on esikoisena noussut kuolleista ja on maailman kuninkaiden hallitsija! (Jeesus hallitsee maanpäällisiä tapahtumia nyt kuolleista noustuaankin, kuten Hän hallitsi jo ennen ihmiseksi syntymistään. Raamattu on siitä osoituksena, sillä toteutuneen lisäksi se kertoo myös sen, mitä vielä tulee tapahtumaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Raamatun sanaa noudattavat, Jeesusta Kristusta tunnustavat kristityt pääsisivät maailmassa helpolla. Meille on luvattu ahdistus – mutta on luvattu myös se, että Kristus on itse ahdistuksessa ja vainoissa meidän kanssamme.) Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme, hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen. Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat. Näin on käyvä. Aamen. "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. (Jotkut raamatunselittäjät yhdistävät nämä kolme asiaa; hän tulee pilvissä, kaikki näkevät hänet ja kaikki kansat vaikeroivat hänen tullessaan, yhdeksi ja samaksi tapahtumaksi. Toiset taas erottavat nämä eri tapahtumiksi. Itse olen jälkimmäisen kannalla, koska jo Vanhassa testamentissa mainittiin Jeesuksen eriaikaiset tulemiset kärsivänä Messiaana ja kostavana Kuninkaana samassa lauseessa, joten samoin voi olla tässäkin.)
Jes. 61:1-2 ed. käännös. Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,
Ilm. 1:9-19. Johannes näkee Kristuksen
Minä, veljenne Johannes, jolla on sama ahdinko, valtakunta ja Jeesukselta tuleva kestävyys kuin teillä, olin joutunut Patmos-nimiselle saarelle, koska olin julistanut Jumalan sanaa ja todistanut Jeesuksesta. (Rooma petovaltiona vainosi Jeesukseen Kristukseen uskovia jo tuolloin.) Herran päivänä Henki valtasi minut, ja minä kuulin takaani kovan äänen, kuin olisi torveen puhallettu. Ääni sanoi: "Kirjoita, mitä näet, ja lähetä kirja seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan." Käännyin nähdäkseni, mikä ääni minulle puhui, ja kun käännyin, näin seitsemän kultajalkaista lamppua (pitäisi olla; lampunjalkaa) ja lamppujen (lampunjalkojen, joissa kussakin oli useita lamppuja) keskellä hahmon, joka oli ihmisen kaltainen. Hänellä oli yllään pitkä viitta ja rinnan ympärillä kultainen vyö. Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit. Hänen jalkansa välkehtivät kuin sulatusuunissa hehkuva pronssi, ja hänen äänensä oli kuin suurten vesien pauhu. (Daniel näki Jeesuksen Kristuksen vastaavalla tavalla noin 600 vuotta aikaisemmin ennen Kristuksen ihmiseksi syntymistä.)
Dan. 10:5-6. Katsellessani ympärilleni minä äkkiä huomasin miehen, joka oli pellavavaatteissa, uumillaan vyö parasta kultaa. Hänen ruumiinsa säihkyi kuin krysoliitti, hänen kasvonsa välkehtivät kuin salama, hänen silmänsä olivat kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävä pronssi, ja hänen äänensä oli kuin kansanjoukon pauhu.
Hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, hänen suustaan pisti esiin kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat kuin loistava keskipäivän aurinko. Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut. Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi: "Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt, ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva.
(Seuraava osa on Jeesuksen kirjeet 7 seurakunnalle.)