Mitä tapahtuu ihmisen pelastumisessa?

Ihmisen vanha luonto on ihmisen minuus, joka itsekkäästi ajaa omaa etuaan. Äidinrakkautta on joskus mainittu epäitsekkääksi rakkaudeksi mutta se on sitä ainoastaan silloin, jos tämä sama äiti suhtautuu naapurin pahoihin penskoihin aina yhtä rakkaudellisesti ja suojelevasti kuin omiinsa.

Uusi luomus on Jeesus Kristus (Kristus Henkensä kautta) meissä.

Pelastumisessa ihminen on keskeneräinen ja jää keskeneräiseksi. Mutta Isä, joka on vetänyt ihmistä Kristuksen ristin luo kohtaamaan Kristuksen, toimii edelleen. Nyt Isällä on vain paremmat mahdollisuudet eheyttää meitä. Ennen pelastumista Hän vaikutti meihin vain ulkopuolelta. Nyt Hän on saanut luvan toimia sisältä käsin.

Jos ihminen ei tarvitse anteeksiantoa mistään, ei hän tarvitse armoakaan. Jumalan armo voi kasvattaa pelastunutta ainoastaan silloin, jos tämä kokee tarvitsevansa armahdusta ja anteeksiantoa jostain tekemistään asioista (synneistään). Eli vain se, joka tuntee ja tunnustaa syntinsä ja haluaa tehdä niistä parannusta, hyväksyy Jumalan kasvattavan armon itselleen.

Parannusta todellisista synneistään kykenee tekemään vain se, jolle Pyhä Henki on synnit synneiksi näyttänyt. Kuvitelluista synneistään kykenee parannusta tekemään ihminen itsekin.

Veljeni syntymäpäiväjuhlaseuroissa oli mukana myös kvartetti laulamassa. Aloitin puheet puhumalla ihmisen pelastumisesta ja siitä, kun itse kohtasin Kristuksen. Seuraavat puhujat jatkoivat samasta asiasta puhumalla vieläkin paremmin. Yksi kvartetin jäsenistä lähti keittiöön ja sanoi siellä veljeni vaimolle; "Minä en kestä näitä puheita."

Vanha luonto ei kestäkään, sillä pelastuminen yksin armosta, yksin Jumalan työn kautta, on vanhalle luonnolle myrkkyä. Jos joku pelastumaton kestää puhetta Kristuksen sovituksesta, on Jumalan työ hänessä (etsikkoaika) jo pitkällä.

Missä vaiheessa ihmisen on tehtävä parannus?

Ihminen ei ennen Pyhän Hengen saamista kykene tekemään oikeaa parannusta. Ns. parannuksen tekoja voi kyllä tehdä mutta ne ovat vanhan luonnon aikaansaannoksia. Vasta Pyhä Henki näyttää todeksi synnin. Vasta uudestisyntynyt Jumalan lapsi kykenee katumaan syntejään ja tekemään päivittäiset valintansa vanhan luontonsa ja Pyhän Hengen ehdotusten välillä.

Aikaisempaan suomenkieliseen Raamattuun on käännetty (Mark. 1:15); "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi", käännös on tältä osin huono. Uudempi käännös (1992) käyttää jo sanaa "kääntykää". Sanan alkuperäinen merkitys on "palatkaa, tulkaa kotiin".

Joh. 16:7-14. Mutta minä (Jeesus) sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun, vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua, ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu. "Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.

Olisiko ihmisen tultava syntiseksi ennen parannuksen tekoa?

Ojentautuminen Raamatun sanan mukaan ei koskaan ole turhaa. Mutta ellei Pyhä Henki ole saanut valaista ihmiselle hänen syntitilaansa, ihminen tekee parannusta ainoastaan vanhan luonnon tahtomista, yksittäisistä asioista (teoista, ei tekojen takana olevista vaikuttimista).

Ef. 3:16-19. Rukoilen, että hän (Isä Jumala) sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.

1. Kor. 2:14. Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla.

Kuka tai mikä määrittää sen, mistä meidän on tehtävä parannus?

Muistan ajan, jolloin itse määrittelin sen, millainen on kelvollinen elämä. Sitten tuli Raamattu kuvioihin mukaan ja poimin sieltä niitä yksittäisiä asioita, joista piti tehdä parannus. (Ja olin tyytyväinen, kun mielestäni en ollut syyllistynyt kuin joihinkin vähäisiin synteihin.)

Vasta Pyhä Henki valaisi minulle minun todellisen syntisyyteni. Ja Pyhä Henki kirkastaa aina Kristusta ja ristin sovitusta. Pyhä Henki ei koskaan toimi vastoin Raamatun sanaa.

Ps. 19:13-14. Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe. Varjele minut myös eksyttäjiltä, etten joutuisi heidän valtaansa. …

Matt.18:2-4. Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.

2. Kor. 3:15-18. Yhä vieläkin heidän sydämensä päällä on peite Mooseksen lakia luettaessa. Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois. Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.

Voiko Jumalan puoleen kääntyä ennen parannuksen tekemistä?

Voi. Olen itse esimerkki siitä. Tosin Jumalan Henki ohjaa aina tällaisen henkilön katsomaan Kristuksen haavoja, sillä Jumalan lähellä ei voi olla ilman Kristuksen sovintoveren suojaa.

Joh. 6:43-44. Jeesus sanoi tähän: "Älkää nurisko! Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

Joh. 6:37. Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.

Jes. 53:4-5. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.

1. Piet. 2:24. Itse, omassa ruumiissaan, hän "kantoi meidän syntimme" ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. "Hänen haavansa ovat teidät parantaneet."

Jos ihminen ei koe tarvitsevansa pelastumista mistään, voiko hän pelastua?

Ehkä oma reittini Jumalan luo antaa siihen vastauksen;

Lähdin seuraamaan voitokasta Kristusta, ihmeiden tekijää (en syntieni vuoksi kärsivää Kristusta). Jumala sai minut "vahingossa" lausumaan rukouksen; "Kukahan se Jeesus oikein mahtaa olla, josta Raamatussa niin paljon puhutaan. Haluan oppia tuntemaan hänet." Jumala tarttui tähän pyyntööni.

Tämän jälkeen aloin vähitellen nähdä sen, että en minä niin hyvä ollutkaan, kuin mitä olin luullut. Ja sitä mukaa, kun aloin tajuta elämäni varrella tekemieni laiminlyöntien, väärien sanojen, väärintekojen jne. määrän ja laadun, alkoi Jeesuksen Kristuksen merkityskin minulle vähitellen paljastua.

Yritin minä jossain välissä itse siivota elämästäni pois joitakin yksittäisiä asioita, joita itse pidin synteinä, mutta nämä yritykseni saivat minut vihaamaan Jumalaa. Se huomio taas avasi silmäni siihen tosiasiaan, että miten vääristynyt jumalakuva minulla olikaan. Jumala alkoikin vähitellen muuttua ankarasta Jumalasta Pyhäksi Kaikkivaltiaaksi. Ja vasta kun todella aloin tarvita Jeesuksen Kristuksen sovintoverta suojakseni ja sovituksekseni, muuttui Jumala hiljalleen minulle myös rakastavaksi Isäksi.

Nyt tiedän, että olen pelastunut ja matkalla taivaaseen. Mutta siitä en ole varma, missä vaiheessa itse hyväksyin Jumalan Golgatalla tekemän pelastusteon omalle kohdalleni.

Evankelista Erkki Lemiseltä kysyttiin, mitä ihminen voi itse tehdä pelastuakseen. Hän vastasi: "Hangoitella vastaan." Kaikki tarpeellinen ihmisen pelastamiseksi on jo Jumalan taholta suoritettu – se on enää otettava lahjana vastaan.

Joh. 3:16 ed.käännös. Sillä niin (sillä tavalla) on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen (Jeesukseen Kristukseen) uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Edellä oleva voidaan kääntää myös toisin päin, jolloin sen viesti on; Jolla on mahdollisuus uskoa Jumalan Poikaan mutta hylkää Hänet, joutuu kadotukseen.

Room. 2:4-6. Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan.

Joh. 12:44-50. Jeesus huusi kovalla äänellä: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."

Mitä ihmiseltä pelastumisessa odotetaan? Ihminen luulee, että hänen pitäisi siivota elämänsä puhtaaksi ennen Jumalan eteen tulemista, mutta se onkin toisinpäin.

Joh. 3:3-8. Jeesus vastasi hänelle (Nikodemokselle): "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." Nikodemos kysyi: "Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita."

Uudestisyntyminenkin on lahja Jumalalta. Se tulee vain ottaa vastaan. Ajattele tilannetta, jossa lapselle annetaan jouluna lahja. Mutta lapsi toteaakin; "Isä, äiti, en minä voi ottaa teidän antamaanne lahjaa vastaan, koska en ole ollut tarpeeksi kiltti. Pistäkää lahja talteen odottamaan, että teen ensin tarpeeksi monta hyvää tekoa." Jos me samalla tavalla itse päätämme sen, milloin olemme kelvollisia saamaan Jumalan lahjoja, se aika ei tule koskaan.

Joku voi ajatella myös, että ei Jumalan lahjaa uskalla ottaa vastaan, koska silloin joutuu tekemään vastapalveluksia tai luopumaan mieleisestään elämästä. Parempi pysyä kauempana Jumalasta. Tämä ei ole lapsen asenne.

Mitä ihminen saa Jumalalta, kun Jumala hänet pelastaa, kun ihminen syntyy uudesti ylhäältä - ja mistä hän luopuu?

Mitä saa Mistä luopuu

Ef. 2:8. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.

Hepr. 12:2. katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. …

Mitä saa Mistä luopuu

Fil. 4:3. Pyydän myös sinua, uskollinen työtoverini, auttamaan näitä naisia, jotka ovat minun (Paavalin) kanssani taistelleet evankeliumin puolesta samoin kuin Clemens ja muutkin työtoverini, joiden kaikkien nimet ovat elämän kirjassa.

Ilm. 3:5. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.

Ef. 1:13. Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne.

Ef. 4:30-31. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.

Mitä saa Mistä luopuu

Joh. 11:25-26. Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?"

Ef. 2:1. Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden.

Room. 6:11-12. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.

Mitä saa Mistä luopuu

Room. 5:1-2. Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen.

Mitä saa Mistä luopuu

2. Tess. 2:16-17. Itse Herramme Jeesus Kristus ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja on armossaan antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon, rohkaiskoot sydämiänne ja antakoot teille aina voimaa hyviin tekoihin ja puheisiin.

Tit. 2:11-13. Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.

Jer. 29:11. Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.

1. Piet. 2:4-5. Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden.

2. Tim.2:10. Siksi kestän mitä tahansa Jumalan valittujen tähden, jotta hekin saavuttaisivat pelastuksen, jonka Kristus Jeesus on hankkinut, ja sen mukana ikuisen kirkkauden.

Tit.2:14. Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.

Mitä saa Mistä luopuu

2. Piet. 1:1-4. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan. Näin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden avulla pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, ja tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta.

Mitä saa Mistä luopuu

Ef. 6:11-13. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen.

Miksi Jumalalta ensimmäiseksi saatu armolahja on Pyhä Henki?

Ilman Pyhää henkeä me emme uudestisynny Jumalan lapsiksi. Meidän on myös mahdotonta pysyä Kristukseen uskovina ja uudistua sisäisesti ilman Pyhää Henkeä. Vanha luontomme vie meitä "kuin pässiä narusta", jos emme suostu Pyhän hengen ohjaukseen.

Hepr. 12:1-2. ... Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. …

Ef. 4:17-24. Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, heidän ymmärryksensä on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he ovat tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita. Heidän tuntonsa on turtunut, ja he ovat heittäytyneet irstailuihin sekä kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen. Mutta ei teille ole Kristuksesta tällaista opetettu, jos todella olette hänestä kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma. Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.

Voidaanko joitakin syntejä vielä hyväksyä pelastumisen jälkeen?

Ihmisestä ei pelastumisessa tule synnitöntä (1. Joh. 1:8-2:2). Vanha luonto, joka on sodassa Jumalaa vastaan, ei pelastumisessa kuole. Pelastumisessa tapahtuu se, että kaikki syntimme saadaan anteeksi. Syntielämän seuraukset on kuitenkin kärsittävä. Pelastumisen jälkeen joka ikinen mieleen nouseva synti tulee tunnustaa Jumalalle ja pyytää Jumalalta voimaa vastustaa synnin houkutusta.

1. Joh. 1:8-2:2. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä. Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.

Sananl. 28:13. Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.

Viekö pienissä synneissä eläminen vain osan Jumalan siunauksista mutta ei taivasosuutta?

Kaikki synti, riippumatta siitä, onko se meidän mielestämme pientä tai suurta, on Jumalaa kohtaan majesteettirikos. Jumala on pidättänyt tuomiovallan yksinomaan itsellään. Jumala ilmoittaa antavansa vapauttavan tuomion kaikille niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room. 8:1).

Jeesus jakaa Luuk. 12:42-48 mukaan Jumalan palvelijat neljään ryhmään.

• Uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa.

• Palvelija, joka käyttää asemaansa vain omaa asemaa ja tuloja varten, saa saman kohtalon kuin epäuskoiset (joutuu kadotukseen).

• Palvelija, joka tietää Jumalan tahdon mutta ei toimi sen mukaan, saa "monta raipaniskua".

• Palvelija ei tiedä Herran tahtoa ja tekee siksi väärin, pääsee "vähillä iskuilla".

Itse tulkitsen nämä "raipaniskut" Jumalan kasvatukseksi, jolla Hän pyrkii pitämään meitä lähellään, ettemme luopuisi hänestä (1. Kor. 11:32, Hepr. 12:5-7). Me tuotamme surua Jumalan Pyhälle Hengelle kun toimimme tavalla, joka ei ole Jumalan tahdon mukaista.

• Kristitty, joka tietää Jumalan tahdon mutta toimii sen vastaisesti, (joka saa monta raipaniskua), on menettänyt Jumalan siunauksen elämässään. Jumalan tahdon vastainen elämä jättää väistämättä jäljet itseen, lähimmäisiin ja ympäristöön. Tällainen kristitty on lähes käyttökelvoton Jumalan työssä. Tällaisella kristityllä on suuri vaara luisua kokonaan pois Kristuksen yhteydestä ja menettää pelastus, ellei hän tee parannusta (Jaak. 1:14-16).

• Kristitty, joka ei ole tutustunut Jumalan tahtoon, eikä siksi osaa toimia oikein, pääsee vähillä iskuilla (Jaak. 4:17).

Luuk. 6:36-37. "Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan.

Room. 8:1. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.

Luuk.12:42-48. Herra vastasi: "Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa.

"Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: 'Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!' Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset.

"Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua.

Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla.

Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.

Jaak. 4:17. Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin.

1. Kor. 11:32. Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi.

Hepr. 12:5-7. Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan: - Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?

Ef. 4:30-32. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.