Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat tällaisella mustalla kursivoidulla.

Jeesuksesta pitää puhua

Pietari ja Johannes puhuivat kansanjoukolle, joka oli kerääntynyt paikalle katsomaan sitä ihmettä, kun syntymästään saakka rampana ollut mies hyppeli terveenä.

Ap. t. 3:9-10. Kaikki näkivät, kuinka hän (rampa) käveli ja ylisti Jumalaa. He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut.

Apt. 4:1. Kun Pietari ja Johannes vielä puhuivat kansalle, tulivat paikalle papit, temppelivartioston päällikkö ja saddukeukset.

Paikalle tulivat palvelusvuorossa olevat papit, vartioston päällikkö, joka kuului papistoon ja palvelusvuorosta vapaana olevia saddukeuksia, jotka myös kuuluivat papistoon.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Papeilla oli vaikutusvaltaa ja he olivat usein ylipapin sukulaisia. Temppelivartioston päällikkö oli temppelin järjestystä valvovien vartijoiden johtaja. Saddukeukset olivat pienen mutta voimakkaan juutalaisen uskonnollisen ryhmän jäseniä, jotka eivät uskoneet kuolleiden ylösnousemukseen. Nämä uskonnolliset johtajat saivat taloudellista hyötyä yhteistyöstä roomalaisten kanssa. Useimmat niistä, jotka olivat järjestäneet Jeesuksen pidätyksen ja ristiinnaulitsemisen, olivat näistä kolmesta ryhmästä.

Vaikka kansa oli Rooman vallan alla, saddukeuksilla oli miltei rajaton valta temppelin alueella.

Apt. 4:2-3. He olivat suutuksissaan siitä, että apostolit opettivat kansaa ja Jeesuksen ylösnousemukseen vedoten julistivat ylösnousemusta kuolleista. He pidättivät Pietarin ja Johanneksen ja panivat nämä yöksi vankilaan; oli näet jo ilta.

Saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen (Luuk. 20:27). Saddukeukset olivat surmauttaneet Jeesuksen, koska pelkäsivät menettävänsä yhteiskunnallisen valta-asemansa, joka heillä oli temppelissä suoritettavien palvelusmenojen vuoksi (Joh. 11:47-53). Valta ja yhteiskunnallinen asema oli heille totuutta tärkeämpi.

Luuk. 20:27. Jeesuksen luo tuli sitten muutamia saddukeuksia, niitä, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:

Joh. 11:47-53. Ylipapit (ylipapit olivat saddukeuksia) ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: "Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies (Jeesus) tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan (temppelin) että koko kansamme." Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: "Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?" Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.

Sama se on nykyisinkin. Pelko vallan ja yhteiskunnallisen aseman menetyksestä estää totuuden puolustamisen koska se saa menemään vääryyteen mukaan tai ainakin vaikenemaan siitä. Mutta vääryyteen mukaan menemällä menettää totuuden ja yhteyden Jeesukseen, joka on Totuus (Room. 1:18-22, Joh. 14:6).

Room. 1:18-22. Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi,

Joh. 14:6. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Apt. 4:4. Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet heidän puheensa, uskoivat. Miehiä oli nyt jo noin viisituhatta.

Pietari oli puhunut kuulijoiden syntisyydestä ja siitä, että Jeesus Kristus on se syntien sovittaja, jonka Jumala oli Vanhan testamentin kirjoituksissa ennakkoon luvannut tulevaksi (Apt. 3:15-26).

Apt. 3:15-26. Te surmasitte elämän ruhtinaan! Mutta Jumala herätti hänet kuolleista; me olemme sen todistajia. … Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, … Jokainen, joka ei tätä profeettaa (Jeesusta) kuule, poistetaan kansansa parista ja tuhotaan.' … Hänet Jumala on lähettänyt siunaamaan teitä kaikkia, kun käännytte pois pahuudestanne."

Apt. 4:5-7. Seuraavana päivänä kokoontuivat Jerusalemissa juutalaisten hallitusmiehet, vanhimmat ja lainopettajat. Ylipappi Hannas oli paikalla, samoin Kaifas, Johannes, Aleksandros ja kaikki muut, jotka olivat ylipapillista sukua. He käskivät tuoda apostolit eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla ja kenen nimessä te tämän teitte?"

Jeesus oli tehnyt paljon ihmeitä ja tunnustekoja. Jeesus oli opettanut vastoin papiston arvovaltaa ja koska Hän näytti saavan paljon seuraajia, Hänet tapatettiin. Nyt Jeesuksen seuraajat alkoivat myös tehdä ihmetekoja ja näyttivät myös saavan paljon seuraajia, joten heillekin piti tehdä jotain.

Pietari ja Johannes olivat sen saman tuomioistuimen edessä, joka oli tuominnut Jeesuksen kuolemaan. Tuomioistuin pyrki noudattamaan lakia, ainakin nimellisesti ja siksi apostoleja piti kuulla ennen tuomiota.

Apt. 4:8. Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille:

Jeesus oli luvannut opetuslapsilleen, että tällaisissa tilanteissa Pyhä Henki antaa oikeat sanat sanottavaksi (Matt. 10:19-20).

Matt. 10:19-20. Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki. (Jumala Isänä puolustaa lapsiaan. Jumala ei ole luvannut, että me välttyisimme ahdistuksilta, vaan sen, että Hän on ahdistuksissa meidän kanssamme.)

Apt. 4:8-12. "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat! Jos meidät nyt pannaan vastaamaan sairaalle tekemästämme hyvästä teosta ja ilmoittamaan, kenen nimessä hänet on parannettu, niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."

Pietari kertoi tuomioistuimelle evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, jopa ihan tuomioistuimen luvalla. Pyhä Henki antoi Pietarille kirjoituksista sanottavaksi juuri oikeat kohdat (Ps. 118:22). Pietari sanoi kansan hengellisiä johtajia sellaisiksi rakentajiksi, jotka Jeesuksen hylätessään rakentamisen sijaan tuhoavat Jumalan rakennusta.

Ps. 118:22. Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Monet suhtautuvat torjuvasti ajatukseen, ettei ihmisille ole annettu toista nimeä pelastukseen kuin Jeesus. Se ei kuitenkaan ole seurakunnan keksimä asia, vaan Jeesus itse opetti niin (Joh. 14:6). Koska Jumala on asettanut Jeesuksen maailman pelastajaksi, kukaan toinen ei voi olla hänen vertaisensa. Monista kristilliseen elämään liittyvistä asioista voi ajatella eri tavoin, mutta siitä ei voi tinkiä, miten ihminen pelastuu. Yksin Jeesus pystyi kuolemaan syntiemme edestä, tulemaan maan päälle Jumalan Poikana ja nousemaan kuolleista. Meidän tulee keskittyä häneen, sillä hän on Jumalan antama tie yhteyteensä. Ei ole muuta nimeä tai tietä Jumalan luo.

Joh. 14:6. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Apt. 4:13. Kun neuvoston jäsenet näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja totesivat heidät oppimattomiksi kansanmiehiksi, he olivat ihmeissään. He tunsivat nämä Jeesuksen seuralaisiksi,

Pietarin ja Johanneksen rohkeus oli seurausta mm seuraavista asioista;

- He kunnioittivat ja pelkäsivät Jumalaa enemmän kuin ihmisiä.

- He tiesivät, että Jumala itse oli Pyhän Henkensä välityksellä heidän kanssaan.

- He luottivat Jumalan johdatukseen.

Apt. 4:14. ja kun he vielä näkivät parannetun miehen seisovan apostolien vieressä, he eivät voineet väittää vastaan.

Rampa mies oli ilmeisesti pidätetty yhdessä apostolien kanssa. Neuvoston jäsenet tunsivat hyvin parantuneen miehen, sillä olivathan he usein itse nähneet hänet istumassa kauniinportin pielessä kerjäämässä. He eivät tällä kertaa voineet väittää vastaan, niin kuin olivat tehneet silloin, kun Jeesus paransi sokeana syntyneen (Joh. 9:18-19).

Joh. 9:18-19. Juutalaiset eivät uskoneet, että mies oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat hänen vanhempansa paikalle. He kysyivät vanhemmilta: "Onko tämä teidän poikanne? Väitättekö te hänen syntyneen sokeana?

Apt. 4:15-18. He käskivät apostolien poistua istuntosalista ja neuvottelivat keskenään: "Mitä me teemme näille miehille? Heidän toimestaan on selvästikin tapahtunut ihme. Jerusalemilaiset sen jo tietävät, emmekä me voi sitä kiistää. Mutta ettei tapaus tulisi kansan parissa vielä laajemmalti tunnetuksi, meidän on paras jyrkästi kieltää heitä enää puhumasta sen miehen nimessä kenellekään." He kutsuivat apostolit sisään ja kielsivät heitä enää puhumasta tai opettamasta yhtään mitään Jeesuksen nimessä.

Jeesuksen ylösnousemuksen he olivat kiistäneet, vaikka olivat ensimmäisten joukossa saaneet siitä vakuuttavat todisteet (Matt. 28:2-13). Tämän parantumisihmeenkin he olisivat halunneet kiistää, koska se ei palvellut heidän asiaansa, mutta eivät enää voineet.

Matt. 28:2-13. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli (Jeesuksen) haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet. … muutamat vartiomiehistä menivät kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet.

Nykyäänkin moni hylkää totuuden, mikäli heidän ajamansa asia on ristiriidassa totuuden kanssa. Apostoleja kiellettiin puhumasta Jeesuksesta tai Jeesuksen nimessä. Sananvapauden rajoittaminen on nykyäänkin hyväksi havaittu konsti estää totuutta tulemasta yleiseen tietoisuuteen. Suomessa valtakunnansyyttäjän tahtotila näyttäisi olevan lainsäädännön avulla saada Raamatun sana kielletyksi vihapuheeksi.

Apt. 4:19-20. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille: "Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä kuin Jumalaa? Ratkaiskaa itse. Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet."

Jokainen ihminen on Jumalan edessä jo nyt (Apt. 17:24-28, Ps. 33:13-15). Saddukeukset olisivat halunneet sanoa, että heitä tuli kuunnella ja myös toimia heidän tahtonsa mukaan, mutta muiden läsnä olevien vuoksi he eivät voineet niin tehdä, joten heille jäi jäljelle vain apostolien uhkailu (Apt. 4:21).

Tässä joutuivat saddukeukset itse yllättäen syytettyjen penkille.

Apt. 17:24-28. "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin - itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun. Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.

Ps. 33:13-15. Taivaastaan Herra katsoo meitä, hän näkee kaikki ihmislapset. Korkeudestaan hän valvoo maata, kaikkia jotka siinä asuvat, joiden sydämen hän itse on luonut, joiden teot hän kaikki tuntee.

Apt. 4:21-22. Silloin neuvoston jäsenet uhkailivat heitä entistä ankarammin, mutta päästivät heidät sitten vapaaksi kansan tähden. He katsoivat mahdottomaksi rangaista miehiä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa sen johdosta, mitä oli tapahtunut. Olihan mies, joka tällä tunnusteolla oli parannettu, jo yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.

Tähän tekoon, kun rampa oli parantunut Jeesuksen nimen vaikutuksesta, suhtauduttiin kahdella tavalla;

- Valtaa pitävä neuvosto olisi halunnut kieltää koko asian ja rangaista niitä, joiden kautta Jumala toimi. Totuus ja Jumalan sana vaaransivat heidän vääriin asioihin perustuvan arvovaltansa.

- Kansa ylisti Jumalaa tapahtuneen johdosta. Kansalla ei ollut tarvetta puolustaa vääriä arvoja.

Apt. 4:23. Vapaaksi päästyään Pietari ja Johannes menivät omiensa luo ja kertoivat, mitä ylipapit ja kansan vanhimmat olivat heille sanoneet.

"Omiensa luo". Kysymyksessä ovat Jeesuksen Kristuksen omat (Matt. 12:49-50, 1. Kor. 6:19-20, Room. 14:7-8, Ef. 2:19-22).

DigiNovum kertoo seuraavaa;

He menivät "omiensa tykö". Ilmaus saattaa tarkoittaa muita uskovia tai sitten muita apostoleja. Pietari ja Johannes selvittivät, mitä neuvoston taholta oli sanottu, eivätkä sitä, mitä he itse olivat vastanneet. Kaikille selvisi, että seurakunnan tilanne oli muuttunut hankalaksi.

Matt. 12:49-50. Hän (Jeesus) osoitti kädellään opetuslapsiaan ja sanoi: "Katso, tässä ovat minun äitini ja veljeni. Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini." (Marialla, Jeesuksen äidillä ei tämän mukaan ole erityisasemaa muihin "Jeesuksen äiteihin", eli hengellisiin isiin ja äiteihin, nähden.)

1. Kor. 6:19-20. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!

Room. 14:7-8. Kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle.

Ef. 2:19-22. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.

Apt. 4:24. Sen kuultuaan kaikki alkoivat yhteen (yksimielisesti) ääneen rukoilla Jumalaa. He sanoivat: "Valtias, sinä joka olet luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on!

DigiNovum kertoo seuraavaa;

Tässä rukouksessa he ilmaisevat ensin 100 sanalla olevansa vakuuttuneita Jumalan kaikkivaltiudesta ja hänen kaikkitietävyydestään. Sen jälkeen he ilmaisevat pyyntönsä 46 sanalla. "Herra (despotês)", ehdoton hallitsija, korkeimman vallan käyttäjä.

Apt. 4:25-26. Sinä olet antanut Pyhän Henkesi puhua palvelijasi Daavidin, meidän isämme, suulla: - Miksi pakanat raivoavat, kansat punovat turhia juonia? Maailman kuninkaat nousevat vastarintaan, hallitsijat liittoutuvat Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan.

DigiNovum kertoo seuraavaa;

He (seurakunta) näkivät vastustuksessa Ps 2:ssa olevan ennustuksen toteutumisen. Juutalaiset raamatunselittäjät tunnustavat tämän psalmin messiaaniseksi. "Pauhata (fryassè)", merkitsee hevosen korskumista.

"Voideltu" on kreikaksi Kristus ja hepreaksi Messias. Voideltu tarkoittaa tässä kuningasta. "Nousta" ei välttämättä merkitse vihamielisessä tarkoituksessa liikkeelle lähtemistä, mutta asiayhteys osoittaa, että juuri niin tapahtui.

Psalmi 2: Miksi kansat kapinoivat, kansakunnat juonia punovat? Miksi kuninkaat nousevat kapinaan, hallitsijat liittoutuvat keskenään Herraa ja hänen voideltuaan vastaan? "Me heitämme pois ikeemme, katkomme orjuuden kahleet!" Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa, Herra pilkkaa heitä. Hän puhuu heille vihassaan ja kauhistuttaa heidät kiivaudellaan: "Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni!" Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi. Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat."

Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa opiksenne, maan mahtavat! Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä, vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto. Tervehtikää poikaa, hänen voideltuaan, suudelkaa häntä, muuten Herra vihastuu teihin ja te suistutte tieltänne tuhoon, sillä hetkessä syttyy hänen vihansa.

Hyvä on sen osa, joka turvaa häneen.

Apt. 4:27-28. "Juuri näin on käynyt. Tässä kaupungissa Herodes ja Pontius Pilatus liittoutuivat pakanoiden ja Israelin kansan kanssa pyhää palvelijaasi (Poikaasi) Jeesusta vastaan, jonka sinä olit voidellut. He toteuttivat sen, minkä sinä voimallasi ja päätökselläsi olit ennalta määrännyt tapahtuvaksi.

DigiNovum kertoo seuraavaa;

Pakanat ja juutalaiset lyöttäytyivät yhteen Jerusalemissa, "tässä kaupungissa", Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan. Jeesuksen vihamiehet kokoontuivat tekemään oman tahtonsa mukaan, mutta todellisuudessa he saivat olla mukana Jumalan tahdon toteuttamisessa. Jeesuksen kuolema ei ollut onnettomuus. Se ei ollut tappio Jumalalle. Jeesuksen viholliset eivät tietenkään aikoneet toteuttaa sitä, minkä Jumala oli säätänyt. Kuitenkin he tekivät juuri sen.

Apt. 4:29-30. Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi (Poikasi) Jeesuksen nimessä."

DigiNovum kertoo seuraavaa;

He eivät rukoilleet vapautusta koettelemuksesta, mutta pyysivät kyllä Herraa hoitamaan uhkailijat. He tiesivät, kuka valtaistuimella istui ja tyytyivät täysin hänen tahtoonsa. Edelleen he pyysivät rohkeutta jatkaa julistamista ja todistamista uhkauksista huolimatta.

Heidät oli pidätetty sairaan parantamisen vuoksi. Nyt he pyysivät, että Herra jatkuvasti vahvistaisi sanan parantamalla sairaita ja tekemällä tunnustekoja ja ihmeitä. Vrt. Mark 16:20. Jeesus oli luvannut heille juuri sen, mitä he nyt rukoilivat. Sen tähden oli luonnollista, että he rukoilivat näin. He pyysivät rohkeasti, ja heidän rukouksensa oli Jumalan tahdon mukainen. He olivat myös täysin tietoisia siitä, että ihmeiden tekijä oli Jumala. Heillä itsellään ei ollut sellaista voimaa.

Mark. 16:20. Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.

Apt. 4:31. Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.

DigiNovum kertoo seuraavaa;

Tämä on ensimmäinen kokonaan lainattu rukous Apostolien teoissa. Jumalan sana hallitsee tätä rukousta. Heidän pyytämänsä voima ilmestyi kouriintuntuvalla tavalla. Mutta tärkeämpää kuin paikan vapiseminen oli, että uskovat täyttyivät Pyhällä Hengellä, niin että he saattoivat puhua Jumalan sanaa rohkeasti. Hengen täyteys johti rohkeaan julistukseen.

Opetuslapset olivat täyttyneet Pyhällä hengellä jo helluntaina, nyt he täyttyivät uudelleen. Hengellä täyttyminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma vaan jatkuvaa. Uusi luomus meissä uudistuu jatkuvasti oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen (Kol. 3:9-10). Tämän asian voisi selittää siten, että me saamme kyllä Pyhän Hengen kokonaisuudessaan uudestisyntyessämme Jumalan lapsiksi, mutta Pyhä henki ei vielä saa meitä itseämme kokonaan. Ihmisen oma vanha luonto ei koskaan alistu Pyhän Hengen alaiseksi, mikä on ongelma meille mutta ei Jumalalle. Vanha luontomme menettää voimansa, kun viemme sen ristille ja hautaan Jeesuksen kanssa. Sen me kykenemme tekemään vasta, kun olemme uudestisyntyneet Jumalan lapsiksi ja saaneet Pyhän Hengen (Room. 7:4-6, Room. 8:12-14, Kol. 3:5-10).

Kol. 3:9-10. Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.

Room. 7:4-6. Samoin on teidän laitanne, veljeni. Kristuksen kuolemassa te hänen ruumiinsa jäseninä olette kuolleet vapaiksi laista ja kuulutte nyt toiselle, hänelle joka on herätetty kuolleista. Näin me kannamme hedelmää Jumalalle. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina. (Meillä on pelastuneinakin edelleen turmeltunut luontomme, emmekä pääse siitä irti ennen kuin ruumiimme kuolee, mutta ollessamme Jeesukseen Kristukseen liitettyinä se ei enää hallitse meitä, vaan Pyhä Henki.)

Room. 8:12-14. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.

Kol. 3:1-3. Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan.

Kol. 3:1-10. Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, (Me olimme kätkettyinä Kristukseen, kun Hän kuoli ristillä, joten mekin kuolimme. Me olimme kätkettyinä Kristukseen myös silloin, kun Hän nousi kuolleista. Uudestisyntymisessä kasteen ja uskon kautta me saamme nämä Jumalan lahjat.) ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. … Haudatkaa (kuolettakaa) siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta. Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia ihmisiä. Niiden mukaan tekin elitte, kun olitte niiden vallassa. Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista. Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.