Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat tällaisella mustalla kursivoidulla.

Kärsiminen Jeesuksen nimen tähden

Apt. 5:12-14. Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Uskovat pitivät yhtä ja kokoontuivat Salomon pylväikössä; kukaan muu ei rohjennut liittyä heidän seuraansa. Mutta kansa piti heitä suuressa arvossa, ja Herraan uskovien määrä kasvoi yhä, niin miesten kuin naistenkin.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Varhainen seurakunta kiinnosti ihmisiä eniten sen vuoksi, että he näkivät siellä Jumalan voiman: heitä puhuttelivat seurakunnan anteliaisuus, vilpittömyys, rehellisyys ja yksimielisyys sekä johtajien suoraselkäisyys. Näitä tärkeitä arvoja ei saisi unohtaa. Jumala haluaa tuoda seurakuntaansa lisää uskovia, jotka sitoutuvat häneen ja hänen valtakuntansa arvoihin. Sen rinnalla seurakunnan toimintamuodot ovat sivuseikkoja.

Jeesukseen Messiaanaan uskovien joukkoon ei uskaltanut liittyä kukaan muu kuin se, joka uskoi Herraan Jeesukseen Kristukseen pelastajanaan. He liittyivät, koska olivat suostuneet kohtaamaan Jeesuksen Kristuksen ja hyväksyneet Hänet elämäänsä. Ne, jotka eivät halunneet Jeesusta Herrakseen ja Vapahtajakseen, eivät uskaltaneet liittyä. Ananiaksen ja Safiran kuolema valheessa elämisen seurauksena oli pelästyttänyt heidät. Seurakunta kasvaa, jos siellä pitäydytään Raamattuun Jumalan sanana. Jumalan sanasta poikennut seurakunta on joko kuollut tai vaarassa kuolla (Ilm. 3:1-6).

Ilm. 3:1-6. "Sardeksen seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä: "Minä tiedän sinun tekosi. (Ulkoista toimintaa kyllä oli, niin että seurakunta näytti elävältä.) Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. (Teot olivat ihmislähtöisiä.) Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. (Pelastus otetaan vastaan uskomalla synnit anteeksi Jeesuksen Kristuksen sovintoveressä. Seurakuntalaisista oli tullut jo niin "hyviä", etteivät he enää tarvinneet päivittäistä anteeksiantoa, ei Jeesuksen Kristuksen sovintoverta eikä näin ollen Jeesusta Kristusta itseäänkään muuta kuin kulissiksi.) Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista. "Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä. (Sardeksen seurakunnassa lähes kaikki seurakuntalaiset olivat matkalla kadotukseen. Nimi säilyisi elämän kirjassa vain, jos he palaisivat noudattamaan Jumalan sanaa.) "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.

Apt. 5:15-16. Ihmiset toivat sairaita kaduille ja panivat heidät vuoteille ja paareille, jotta Pietarin kulkiessa ohi edes hänen varjonsa koskettaisi jotakuta heistä. Myös Jerusalemin ympärillä olevista kaupungeista tuli ihmisiä suurin joukoin. He toivat mukanaan sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja kaikki nämä tulivat terveiksi.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Ihmisiä ei parantanut Pietarin varjo, vaan Pietarin kautta toiminut Jumalan voima. Ihmeparantumiset toivat seurakuntaan uusia uskovia, vahvistivat apostolien todistuksen ja osoittivat, että ristiinnaulitun ja ylösnousseen messiaan voima oli nyt hänen seuraajissaan.

Usko Jeesukseen Kristukseen oli tässä vaiheessa levinnyt jo Jerusalemin ulkopuolelle mutta vaikutti vielä pelkästään juutalaisten keskuudessa. Hiukan myöhemmin usko Jeesukseen levisi myös samarialaisten keskuuteen ja vielä myöhemmin pakanoiden keskuuteen.

Apt. 5:17-18. Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan. He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan.

Kun Herramme Jeesus Kristus toimii sovintovereensä uskovien kautta, vihollinen yrittää estää sen. Parantumiset ja muukin Pyhän Hengen toiminta olivat vastoin saddukeusten omaksumaa ajatusmaailmaa ja siksi paholainen kykeni nostamaan heidät Jeesukseen uskovia vastaan. Koska saddukeukset eivät halunneet tunnustaa olleensa väärässä saati muuttaa ajatusmaailmaansa, jäi heille vaihtoehdoksi Jeesukseen Kristukseen uskovien hiljentäminen vaikka väkivalloin. Toinen vaihtoehto uskovien hiljentämiseksi on houkutella heidät lihallisiin himoihin. Sitä keinoa paholainen käytti israelilaisiakin vastaan erämaavaelluksen aikana (4. Moos. 25:1-3, Ilm. 2:14-17).

4. Moos. 25:1-3. Kun israelilaiset olivat asettuneet Sittimiin, Israelin miehet luopuivat Herrasta ja alkoivat elää moabilaisnaisten kanssa. Naiset kutsuivat heitä omien jumaliensa uhrijuhliin, ja miehet söivät uhrilihaa ja kumarsivat heidän jumaliaan. Näin israelilaiset antautuivat palvelemaan Baal-Peoria, ja siksi Herra vihastui heihin.

Ilm. 2:14-17. Mutta kaikkea en sinussa (Pergamonin seurakunnassa) hyväksy: Luonasi on sellaisia, jotka seuraavat Bileamin oppia, tuon miehen, joka opetti Balakille, miten virittää israelilaisille ansa ja vietellä heidät syömään epäjumalille uhrattua lihaa ja harjoittamaan siveettömyyttä. Heitä on sinunkin luonasi, noita jotka seuraavat nikolaiittojen opetusta. Käänny siis! Ellet tee parannusta, minä tulen kohta luoksesi ja käyn heitä vastaan, isken heitä suuni miekalla. "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo mm. seuraavaa;

Usko ei tee elämästä ongelmatonta. Kaikki eivät pidä siitä, että heille kerrotaan uskosta Kristukseen. Joku on kateellinen, toinen pelästyy ja joku taas tuntee itsensä uhatuksi. kaikenlaiset suhtautumistavat ovat mahdollisia, mutta Jumalan palveleminen on tärkeämpää kuin se, mitä ihmiset sanovat.

Apt. 5:19-21. Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi: "Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat." Apostolit tekivät niin. Kun päivä koitti, he menivät temppeliin ja alkoivat opettaa.

Tässä tapauksessa apostoleja käskettiin mennä temppeliin ja opettamaan siellä elämän sanoja. Kun Pietari myöhemmin vastaavalla tavalla vapautui Herodeksen vankilasta, toimintatapa oli erilainen. Vaikka Pietari vapautuikin vankilasta, Jaakob ei vapautunut, vaan hänet mestattiin (Ap. t. 12:1-10).

Ap. t. 12:1-10. Noihin aikoihin kuningas Herodes ryhtyi väkivaltaisiin toimiin muutamia seurakunnan jäseniä vastaan. Hän mestautti Jaakobin, Johanneksen veljen, ja huomattuaan sen olevan juutalaisille mieleen hän vielä käski vangita Pietarin; ... Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi asettaa Pietarin oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotilaan välissä. Hänet oli sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet. Mutta yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti." Kahleet putosivat Pietarin käsistä. … Pietari lähti enkelin mukaan. … He ohittivat ensimmäisen vartion, sitten toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupungille. Se aukeni heille itsestään, ja niin he astuivat ulos ja lähtivät kulkemaan kujaa pitkin. Yhtäkkiä enkeli oli poissa.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Herran enkeli antoi apostoleille ohjeen, jota noudatettuaan heidät piestiin. Tämä saattaa kuulostaa kummalliselta, sillä monesti ajatellaan, että kuuliaisuus johtaa siunaukseen. Raamatussa on kuitenkin monia esimerkkejä siitä, että kuuliaisuus voi johtaa myös kärsimyksiin. Kristuksen tähden vainotuksi joutumiseen sisältyy syvällinen siunaus.

Tekee varmasti mieli pysyä hiljaa, mikäli joku uhkaa tappaa Jumalasta puhumisen vuoksi. Apostolit kuitenkin jatkoivat saarnaamista, vaikka uskonnolliset vallanpitäjät uhkasivat heitä.

Apt. 5:21-26. Ylipappi ja hänen lähimmät miehensä kutsuivat heti aamulla koolle Suuren neuvoston, kaikki Israelin kansan vanhimmat, ja lähettivät noutamaan apostoleja vankilasta. Sinne tultuaan palvelijat eivät kuitenkaan löytäneet heitä. He palasivat ja kertoivat: "Me näimme omin silmin, että vankila oli tarkoin lukittu ja vartijat seisoivat ovilla, mutta kun avasimme oven, emme löytäneet sieltä ketään." Tämän kuultuaan temppelivartioston päällikkö ja ylipapit olivat ymmällä eivätkä voineet käsittää, mitä oikein oli tapahtunut. Silloin tuli joku sanomaan: "Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa." Vartioston päällikkö lähti miehineen noutamaan apostoleja ja toi heidät paikalle. Väkivaltaa he eivät käyttäneet, sillä he pelkäsivät, että kansa voisi kivittää heidät.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Uskonnolliset vallanpitäjät halusivat pysäyttää apostolit, jotka kyseenalaistivat heidän valta-asemansa ja paljastivat kansalle heidän tekopyhyytensä.

Nykyisin ne tahot, jotka kieltävät Raamatun totuuden, toimivat eri tavalla. He ovat manipuloineet kansan uskomaan totuutena omat, Raamatun vastaiset väitteensä. Siksi heidän ei tarvitse nykyisin pelätä kansan tuomiota. He yrittävät saada kansan näkemään kristityt rakkaudettomina, ahdasmielisinä, muita sortavina ja tiedettä vastustavina. Jumalan tuomiota he eivät pelkää, sillä Jumala on heille joko satuolento tai epäpyhä kaiken rakkaudessaan hyväksyvä hörhö. Heidän mielestään syntymättömien lasten tappaminen on äidin oikeus. He suosivat sellaisia tekoja, joiden harjoittajat eivät peri Jumalan valtakuntaa (Fil. 3:18-19, 1. Kor. 6:9-11). He pyrkivät vähitellen muuttamaan lainsäädäntöä Raamatun vastaiseksi ja ovat siinä osittain jo onnistuneet. Päivi Räsäsen tapaus osoittaa, että Suomessa ei kuitenkaan tällä muutetulla lainsäädännöllä vielä kyetä tuomitsemaan niitä kristittyjä, jotka uskaltavat julkisesti siteerata Raamatun sanaa.

Fil. 3:18-19. Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita.

1. Kor. 6:9-11. Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta. (Jeesuksen sovintoveri peittää kaikki nämäkin synnit niillä, jotka ovat ne synneiksi tunnustaneet ja paenneet Jeesuksen Kristuksen sovintoveren turviin. Jumalan lapsilleen lahjoittama Pyhä Henki ohjaa Jeesuksen Kristuksen yhteydessä olevia Jumalan lapsia luopumaan näidenkin syntien harjoittamisesta.)

Apt. 5:27-28. Apostolit tuotiin neuvoston eteen, ja ylipappi alkoi kuulustella heitä. Hän sanoi: "Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta nyt koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme."

DigiNovum kertoo seuraavaa;

Ylipappi vältti tahallaan Jeesuksen nimen mainitsemista. Hän puhui "tästä nimestä" ja "tuosta nimestä". Pietari sen sijaan ei arastellut Jeesuksen nimeä.

Apt. 5:29-32. Tähän Pietari ja muut apostolit vastasivat: "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Meidän isiemme Jumala on herättänyt kuolleista Jeesuksen, jonka te ripustitte ristinpuulle ja murhasitte. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi. Me olemme kaiken tämän todistajat - samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat."

Ylipappi oli syyttänyt apostoleja siitä, että nämä yrittivät panna Jeesuksen kuoleman heidän syykseen. Pietari sanoi, että juuri niin on, "te ripustitte ristinpuulle ja murhasitte". Me apostolit ja Jumalan Pyhä Henki todistamme tämän väitteen oikeaksi. Ei ihme, että neuvoston jäsenet raivostuivat. He eivät kestäneet totuutta.

DigiNovum kertoo seuraavaa;

Seurakunta noudattaa kyllä inhimillisiä lakeja, mutta ainoastaan tiettyyn rajaan saakka. Kun joudutaan ristiriitaan Jumalan lain kanssa, ei ole vaihtoehtoja. Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Seurakunta ei ole ainoastaan inhimillisten lakien vaan myös jumalallisen esivallan ja lain alainen.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Apostolit tiesivät, mikä oli tärkeintä. Vaikka meitä neuvotaan elämään rauhassa kaikkien ihmisten kanssa (Room. 12:18), joudumme joskus ristiriitaan maailman ja maallisten auktoriteettien kanssa (Joh. 15:18). Kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista totella sekä Jumalaa että ihmisiä. Silloin on tehtävä Jumalan tahdon mukaisesti ja luotettava hänen Sanaansa. Jeesuksen sanat rohkaisevat: "Autuaita olette te, kun ihmiset teitä Ihmisen Pojan tähden vihaavat ja erottavat yhteydestään, herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikään kuin jonkin pahan" (Luuk. 6:22).

Room. 12:18. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.

Joh. 15:18. "Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua (Jeesusta).

Luuk. 6:22. "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin.

Apt. 5:33-39. Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja aikoivat tappaa heidät. Silloin nousi neuvoston keskeltä eräs fariseus, Gamaliel-niminen lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa. Hän käski viedä miehet hetkeksi ulos ja sanoi sitten: "Israelilaiset, harkitkaa tarkoin, ennen kuin teette mitään näille miehille. Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin. Hänen jälkeensä esiintyi verollepanon aikoihin Juudas Galilealainen. Myös Juudas houkutteli kansaa puolelleen, mutta hänkin sai surmansa ja koko hänen kannattajajoukkonsa joutui hajalle. Siksi annan teille nyt tämän neuvon: jättäkää nämä miehet rauhaan, antakaa heidän olla. Jos tämä heidän ajamansa hanke on lähtöisin ihmisistä, se kukistuu itsestään. Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?" Gamalielin puhe saavutti vastakaikua.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Fariseukset olivat saddukeusten ohella neuvoston suurimpia ryhmittymiä. Fariseukset tunnettiin pikkutarkasta lakiin pitäytymisestä ja siitä, että he olivat lisänneet lakiin satoja omia sääntöjään. he huolehtivat tarkkaan ulkoisesta puhtaudesta mutta eivät piitanneet sisimpänsä tilasta. Jeesus oli vastustanut heitä useaan otteeseen.

Gamaliel-niminen fariseus, joka oli arvostettu neuvoston jäsen ja lainopettaja, nousi yllättäen puolustamaan apostoleja, vaikkei luultavasti kannattanutkaan heidän opetuksiaan. Apostolit olivat suosittuja kansan parissa, ja heidän surmaamisensa olisi voinut synnyttää kapinan. Gamalielin ohjeen ansiosta apostolit saivat jatkaa työtään. Neuvosto päätti odottaa toivoen, että kristittyjen into hiipuisi. Arvostettujen apostolien joukkoon myöhemmin noussut Paavali oli Gamalielin entinen oppilas (Apt. 22:3).

Joskus vasta aika näyttää, onko toiminta lähtöisin ihmisistä vai Jumalasta. On hyvä miettiä Gamalielin neuvoa, jotta ei vahingossa ryhdy "taistelemaan Jumalaa vastaan".

Ap. t. 22:3. "Minä (Paavali) olen juutalainen. Olen syntynyt Kilikian Tarsoksessa mutta kasvanut tässä kaupungissa. Gamalielin oppilaana minut on kasvatettu isiemme lain kaikkien vaatimusten mukaan. Kiivaasti minä taistelin Jumalan puolesta, juuri niin kuin te kaikki tänään teette.

Apt. 5:40-42. Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi. Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.

Apostolit valitsivat mieluummin rangaistuksen kuin Jumalan sanasta luopumisen. Ilo säilyi rangaistuksesta huolimatta sillä se oli Jumalan antamaa iloa (Room. 15:13, Gal. 5:22-23, Luuk. 6:22-23).

Room. 15:13. Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Luuk. 6:22-23. "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Vainotuksi joutuminen voi olla siunaus. Tässä kerrotaan, miten apostolit kokivat ensimmäisen kerran ruumiillista pahoinpitelyä. He ylistivät Jumalaa, joka oli antanut heidän kokea samanlaista vastustusta kuin heidän Herransa. Jos meitä pilkataan tai vainotaan uskomme tähden, on hyvä muistaa, ettemme ole tehneet mitään väärää, vaan Jumala on katsonut meidät arvollisiksi "kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden".