Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Armolahjat toimivat seurakunnassa

Apt. 13:1. Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul.

Seurakunnassa oli jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Myös armolahjat olivat toiminnassa.

Kun kristitty uudestisyntyy Jumalan lapseksi, hän saa jo silloin tietyt Jumalan lahjat. Niiden saaminen ei riipu kristitystä itsestään, hänen teoistaan tai edes siitä, onko hän kristittynä hyvä vai ei. Näitä jokaisella uudestisyntyneellä kristityllä olevia lahjoja ovat; vanhurskaus, Pyhä Henki, usko, pelastus, iankaikkinen elämä, Jumalan lapseus. Näiden lisäksi Jumala haluaa antaa meille työkaluja, että Jumalan valtakunta menisi täällä maan päällä eteenpäin. Armolahjat ovat näitä työkaluja. Voidaan sanoa, että ensin Jumala antaa armolahjan kristitylle, jonka jälkeen Jumala antaa tämän armolahjalla varustamansa kristityn seurakunnalleen (Ef. 4:11-12, 1 Kor. 12:27-28).

Ef. 4:11-12. Hän (Kristus) antoi

seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.

1. Kor. 12:27-28. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen. Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä.

Oheisena oleva lista Pyhän Hengen lahjoista eli armolahjoista ei ole kattava. Monet lahjat menevät myös toiminnaltaan päällekkäin. Esim. johtamisen lahja ei yksinään toimi oikein ilman palvelemisen tai paimenen lahjaa. Henkilöllä voi myös olla useita armolahjoja. Henkilön omat ominaisuudet ja armolahja myös täydentävät usein toisiaan. Monet kristityt eivät edes tiedä, mitä armolahjoja heillä on, saati sitten sitä, että niitä voi rukoilla itselleen (1. Kor. 14:1).

1. Kor. 14:1. Pyrkikää rakkauteen, mutta tavoitelkaa myös henkilahjoja, ennen kaikkea profetoimisen lahjaa.

Paimenen lahjaa tarvitsevat varsinkin papit ja pienpiirien vetäjät. Paimenen lahja kulkee usein käsi kädessä opettamisen tai palvelemisen lahjan kanssa.

Profetoimisen me miellämme usein joko tulevaisuuden ennustamiseksi tai tulikivenkatkuiseksi parannuksen julistamiseksi. Onhan se joskus niitäkin, mutta pääsääntöisesti profetoija yrittää palauttaa ihmiset takaisin rakastavan Jumalan luo (2. Aik. 24:19, 1. Kor. 14:3-4).

2. Aik. 24:19. Vaikka hän (Jumala) lähetti asukkaiden keskuuteen profeettoja, joiden tuli saattaa heidät takaisin Herran luo, he eivät kuunnelleet profeettojen varoituksia.

1. Kor. 14:3-4. Mutta se, joka profetoi, puhuu ihmisille: hän rakentaa, kehottaa ja lohduttaa. Kielillä puhuva rakentaa itseään, profetoiva rakentaa seurakuntaa.

Profetoija siis yrittää palauttaa eksyneen rakastavan Jumalan luo. Tämä sama tehtävä on myös opettamisen armolahjan ja usean muunkin armolahjan saaneilla. Otan tähän katkelman Erik Pontoppidanin kirjoittamasta Vähä katekismuksen selitysteoksesta "Totuus Jumalan tuntemisesta, kysymykset 279-287". Hän kertoo mielestäni hyvin sen, mitä on synti.

Mitä on valinnainen synti?

• Kaikki pahat ajatukset, sanat ja teot. Pahoina hedelminä ne nousevat pahasta juuresta, joka on perisynti.

Onko monenlaista valinnaista syntiä?

• On, kahdenlaista; heikkouden syntiä ja pahuuden syntiä.

Mitä on heikkouden synti?

• Se on sitä, että tosi kristitty tekee väärin, vaikka hän sydämestään on kaiken synnin vihollinen. Se voi johtua siitä, ettei hän tiedä, että kysymyksessä on synti, ei pysty ajattelemaan asiaa uudelleen, on harkitsematon tai muuta sellaista. Hän huomaa kuitenkin syntinsä heti, kun Henki kurittaa häntä hänen omassatunnossaan. Silloin hän sydämestään katuu, pyytää Jumalalta anteeksi ja pyrkii entistä enemmän parantamaan itseään. (Gal. 6:1, Jaak. 3:2)

Mitä on pahuuden synti?

• Se on sitä, että ihminen tieten tahtoen ja mielihyvin tekee pahaa tai on tekemättä hyvää ja jatkaa tätä. (1. Joh.3:8-10, Joh. 8:34, 2. Piet. 3:3, 4. Moos. 15:30)

Onko tärkeää tietää heikkouden synnin ja pahuuden synnin ero?

• On, se on hyvin tärkeää. Ellei tunnista tätä eroa, se voi johtaa vaaralliseen varmuuteen tai tarpeettomaan ahdistukseen.

Miten tämä voi johtaa varmuuteen?

• Siten, että pahuuden synnissä elävä lohduttautuu sillä, että kaikki ihmiset ovat syntisiä.

Eikö kuitenkin ole totta, että kaikki ovat syntisiä?

• On, mutta syntisissä on suuri ero, kuten sanottu.

Esitä minulle tämä ero toisin sanoin, koska asia on näin tärkeä!

• Ero on yhtä suuri kuin yöllä ja päivällä:

Jumalan lapset tekevät syntiä heikkoudesta. He tuntevat synnin, kärsivät synnistä ja joutuvat synnin yllättämiksi vastoin tahtoaan. He kuitenkin voittavat yhä enemmän syntisiä vikojaan ja puutteitaan, jotka he kokevat tuskallisiksi. He antautuvat Pyhän Hengen johdettaviksi ja pyrkivät täydellisyyteen.

Maailman ja Paholaisen lapset tekevät kuitenkin syntiä tieten tahtoen, iloitsevat synnistä ja tekevät syntiä armon varassa. He antavat lihan hallita itseään. Siksi heidän on kuoltava.

Jumala ei useinkaan puutu tämän elämän aikana siihen, jos joku haluaa elää Hänen sanansa vastaisesti (Ilm. 22:10-15). Jumalan Pyhä Henki on annettu avuksi, lohduttajaksi, johdattajaksi ja voimaksi niille, jotka haluavat elää Jumalan sanan mukaan ja Hänen lapsinaan.

Ilm. 22:10-15. Sitten minulle sanottiin: "Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. "Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.

Henkilahja ei pakota ihmistä toimimaan vastoin hänen omaa tahtoaan (1. Kor. 14:31-33). Tässä mielessä Jumalan armolahjat ovat passiivisia (taka-alalla olevia). Jotkin armolahjat ovat aktiivisia siinä mielessä, että kristitty voi käyttää niitä milloin tahansa (esim. palveleminen).

1. Kor. 14:31-33. Kaikki te voitte profetoida, kukin vuorollanne, jotta kaikki oppisivat ja saisivat rohkaisua. Profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan, sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala.

Joskus joitakin armolahjoja korostetaan muiden armolahjojen kustannuksella. Näin ei Jeesus ole asiaa tarkoittanut. Lahjojen tarkoitus ei ole tuoda kunniaa käyttäjälleen vaan Kristukselle. Jos lahjan käyttäjä alkaa armolahjansa vuoksi pitää itseään parempana kuin muita, hän syyllistyy ylpeyden syntiin. Tällainen kristitty viestittää ympäristöönsä sitä, että hän on kristittynä vielä raakile.

Monet kristityt hinkuvat näyttäviä armolahjoja, mutta eivät Hengen hedelmää, koska he ovat Raamatun lukijoina laiskoja. Vanha luomus meissä ei halua antaa hallintavaltaa pois itseltään ja tässä sillä on mahdollisuus naamioitua hengelliseksi. Tällä tavalla vanhan luomuksensa pettämäksi joutunut kristitty pitää armolahjoja Jumalalta saatuna palkintona vaikka ne ovat palvelemisen apuvälineitä ja siinä mielessä voivat olla jopa rasitteita (2. Kor. 11:27-29).

2. Kor. 11:27-29 (Paavalin sanomaa). Olen raatanut ja nähnyt vaivaa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein, palellut vähissä vaatteissa. Kaikkien näiden hankaluuksien lisäksi minua joka päivä painaa huoli kaikista seurakunnista. Jos joku on heikko, niin minäkin olen heikko. Jos joku lankeaa, se polttaa minua.

Apt. 13:2-3. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut." Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan.

Pyhä Henki sanoi, mutta Raamatun mukaan se pitää koetella (1. Joh. 4: 1-6). Liian usein profetiaan tulee mukaan ihmisen omia toiveita, oman sielun tuotosta. Tiedän myös tapauksia, joissa tarkoitushakuisesti profetoitiin kuulijoiden mieliksi tavoitteena oma etu.

1. Joh. 4: 1-6. Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. (Sen, että Jeesus syntyi ihmiseksi ja vuodatti verensä ristillä meidän syntiemme sovitukseksi. Ja sen, että me tarvitsemme sovintoveren armoa joka päivä ruumiilliseen kuolemaamme asti.) Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa. Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat (jättävät mm. Raamatun totuudesta osia puhumatta), ja maailma kuuntelee heitä (kuuntelee, koska he eivät puhu ihmisen perustavanlaatuisesta syntisyydestä eivätkä parannuksen teon tarpeesta). Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

tarkoittaa - vastusti heitä ja yritti estää käskynhaltijaa tulemasta uskoon.

Barjesus on juutalainen nimi ja tarkoittaa suomeksi Jeesuksen poikaa.

Väärä profeetta puhuu muunneltua Jumalan sanaa. Barjesuksella oli lokoisat oltavat käskynhaltijan luona eikä hän halunnut menettää asemaansa, minkä tiesi tapahtuvan, jos käskynhaltija tulisi uskoon.

Apt. 13:9-11. Silloin Saul - eli Paavali - täynnä Pyhää Henkeä katsoi mieheen tiukasti ja sanoi: "Sinä Paholaisen sikiö, vilpin ja petoksen pesä, sinä kaiken hyvän ja oikean (vanhurskauden) vihollinen! Etkö jo lakkaa vääristämästä Herran suoria teitä! Nyt Herra nostaa kätensä sinua vastaan. Sinä tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa ennen kuin määrä on." Siinä samassa noidan ylle laskeutui synkkä pimeys, ja hän asteli haparoiden sinne tänne ja etsi taluttajaa.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Tässä kohtaa Paavalia kutsutaan Raamatussa ensimmäistä kertaa Paavaliksi (Paulus). Tähän asti hän on ollut Saul tai Saulus.

Pyhä henki johdatti Paavalin vastustamaan Barjeesusta tämän synnin takia. On aika olla ystävällinen ja aika asettua vastaan. Jumala antaa viisauden tunnistaa nämä ajat ja rohkeuden toimia oikein.

Paulus on latinaa ja merkitsee pientä tai nöyrää.

Tässä tilanteessa Paavali käytti useaa armolahjaa, kuten; evankelistan lahja, profetoimisen lahja, henkien arvostelemisen lahja, voima tehdä ihmeitä.

Apt. 13:12. Kun käskynhaltija näki, mitä tapahtui, hän ihmetteli Herran opin voimaa ja uskoi.

Ihmeet ja merkit seuraavat evankeliumin julistusta.