Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Jumalan toiminta ahdistusten kautta

Apt. 16:16-17. Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat. Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: "Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!"

Tällainen tietäjähenki (riivaaja) sotketaan toisinaan Jumalan antamaan tiedon sanojen armolahjaan, varsinkin silloin kun se näyttäisi puhuvan totta. Henki kuitenkin yritti Jeesuksen sijasta tuottaa kunniaa Paavalille ja Silakselle ja näin saada heidät lankeamaan ylpeyteen. Tietäjähenki puhui tarkoituksella Jumalasta epäselvästi sellaisella tavalla, jonka epäjumalien palvelijatkin voivat mainiosti hyväksyä. Orjatytössä olevan tietäjähengen kautta paholainen pyrki myös jatkuvasti valvomaan Paavalin ja Silaksen tekemisiä voidakseen tehdä tyhjäksi Jumalan työn.

Tässä nähdään, miten lähelle oikeaa kristillistä oppia voivat paholainen ja hänen vaikutusvallassaan olevat ihmiset tulla. Paholainen toimii:

• Suoraan riivattujen ihmisten kautta.

• Välillisesti pelastumattomien ihmisten kautta, koska heillä ei ole Jumalan antamaa Pyhää Henkeä.

• Sellaiset pelastuneet ihmiset, jotka tottelevat vanhaa luontoaan ja murehduttavat Pyhän hengen, toimivat tietämättään paholaisen hyväksi.

Mistä tietää, että itsellemme omaksuma oppi on oikea? Meillä ei ole muuta, mihin oppimaamme voisimme verrata, kuin apostolien oppi, eli se, mikä meille on Raamattuun kirjoitettuna. Oikea oppi ei sisällä apokryfikirjoja eikä muitakaan myöhempiä tulkintoja. Osa niistä voi kyllä olla hyödyllistä luettavaa mutta niillä ei ole auktoriteettiasemaa. Raamattuun sisältyviin kirjoituksiin (kaanoniin) on otettu mukaan vain Vanhan testamentin kirjoitukset ja apostolien elinaikana syntyneet kirjoitukset.

Mistä sitten tietää, että raamatunkäännös on oikea? Kaikki käännökset ovat puutteellisia niiden aikakaudesta ja kielestä riippumatta, koska alkukieliä (hepreaa, arameaa ja kreikkaa) ei ole mahdollista kääntää siten, että käännös sisältäisi kaikki alkuperäiset merkitysvivahteet. Sitten on tarkoituksella tehtyjä väärennöksiä, kuten Jehovan todistajien ja mormonien tekemät käännökset.

Apt. 16:18. Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsivällisyytensä (se vaivasi Paavalia), kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua: lähde hänestä!" Siinä samassa henki lähti.

Vuoden 1933/38 käännös on tässä kohtaa parempi, sillä ei Paavali kärsivällisyyttänsä menettänyt. Kärsivällisyys on Hengen hedelmää (Gal. 5:22.). Paavali sen sijaan kipuili asian kanssa useamman päivän ajan ja seurasi Hengen johdatusta (Gal. 5:25).

Gal. 5:22-26. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

Jeesuksen Kristuksen nimessä on voima. Kuka tahansa voi ”huutaa” Jeesusta avuksi pelastuakseen (Room. 10:13) mutta Jeesus-nimen tarkoituksellinen väärinkäyttö voi olla vaarallista (Apt. 19:13-16, Matt. 12:36-37).

Room. 10:13. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu."

Apt. 19:13-16. Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa." Näin tekivät myös juutalaisen ylipapin Skeuaksen seitsemän poikaa, mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?" Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta. (Jeesus ei ollut näiden miesten sydämessä, joten he olivat paholaiselle vaarattomia. Paholainen kävi kuitenkin heidän kimppuunsa, koska ei voi sietää Jeesuksen Kristuksen nimeä.)

Matt. 12:36-37. Minä (Jeesus) sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi." (Niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat, ei kuitenkaan ole kadotustuomiota, vaikka heidän jumalanpalveluksensa jäisikin turhaksi; Room. 8:1, Jaak. 1:26.)

Martti Lutherin toisen käskyn selitys kuuluu seuraavasti:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme hänen nimessään toivota pahaa, vanno, noidu, valehtele emmekä petä, vaan huudamme hänen nimeään avuksi kaikessa hädässämme, rukoilemme, ylistämme ja kiitämme sitä.

Apt. 16:19-21. Mutta kun tytön isännät huomasivat, ettei heillä enää ollut toivoa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja raahasivat heidät torille viranomaisten luo. Kaupungin hallitusmiesten edessä he sanoivat: "Nämä miehet aiheuttavat levottomuutta kaupungissamme. He ovat juutalaisia (Paavali ja Silas tunnistettiin juutalaisiksi ilmeisesti ulkonäön ja vaatetuksen perusteella.) ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme roomalaisia."

Syyte oli väärä, koska juutalaisuus oli Rooman valtakunnassa sallittu uskonto. Tietoa siitä ei ilmeisesti kaupungissa ollut, eihän siellä ollut synagogaakaan.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa;

Jotkut välittävät enemmän taloudellisesta menestymisestä kuin Jumalan kunniasta ja kadotettujen sielujen pelastumisesta. Se on merkki epäjumalanpalveluksesta, ahneudesta ja maailmallisuudesta.

Apt. 16:22. Kansakin nousi heitä vastaan. Hallitusmiehet käskivät repiä heiltä vaatteet päältä ja ruoskittivat heidät.

Paholainen sai kansassa syntymään lynkkausmielialan, jolloin syytteen asiallisuutta ei edes tutkittu. Paholainen on aina vihannut juutalaisia ja on yrittänyt ja yrittää edelleenkin tuhota heidät. (Jeesus ei voi palata Öljymäelle lupauksensa mukaan, jos juutalaisvaltiota ei ole.) Ennen Jeesuksen syntymää saatana yritti estää Jumalan lupaaman ”vaimon siemenen” eli Jeesuksen syntymisen (1. Moos. 3:14-15). Paholainen yrittää estää myös evankeliumin leviämisen.

1. Moos. 3:14-15. Vuoden 1933/38 käännös.. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä (Siemen on yksikkömuodossa, joten se tarkoittaa yhtä tiettyä henkilöä, Jeesusta Kristusta.) välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (Paholaisen pää murskattiin Golgatalla, jossa ristin naula lyötiin Jeesuksen kantapäiden läpi.)

Apt. 16:23-25. Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa heitä tarkoin, ja niinpä hän saamansa käskyn mukaisesti vei heidät vankilan perimmäiseen soppeen ja vielä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä.

Paavali ja Silas olivat lähteneet lähetysmatkalle Herran armon varassa ja he halusivat myös pysyä armon alla (Apt. 15:40-41). Koska he eivät olleet syyllistyneet mihinkään sellaiseen, joka olisi aiheuttanut pieksämisen ja vankeuden, he ottivat ne Herran kädestä tulevina ja kiittivät niistä Herraa (Fil. 4:6-8). Paavali ja Silas eivät tässä vaiheessa tienneet, että Jumala tulisi pelastamaan vanginvartijan tämän tapahtuman kautta.

Apt. 15:40-41. Paavali puolestaan valitsi toverikseen Silaksen. Veljet jättivät hänet Herran armon haltuun, ja niin hän lähti matkaan, vaelsi Syyrian ja Kilikian halki ja rohkaisi seurakuntia.

Fil. 4:6-8. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. (Jotkut haluavat ajatella kärsimiänsä vääryyksiä ja perustelevat sitä vielä Raamatun sanalla, ”sillä onhan se totta”. Se on kyllä totta mutta se ei ole rakastettavaa eikä kaunista eikä se ansaitse kiitosta.)

Apt. 16:26-28. Yhtäkkiä tuli raju maanjäristys. Vankilan perustukset järkkyivät, kaikki ovet lennähtivät auki, ja kaikkien kahleet irtosivat. Vartija havahtui unestaan, ja kun hän näki vankilan ovet selkoselällään, hän luuli vankien karanneen ja tempasi miekan surmatakseen itsensä. Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: "Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä."

Rooman lakien mukaan vartija vastasi hengellään vangeistaan. Paavali tiesi tämän ja Hengen vaikutuksesta hän huusi vanginvartijalle estäen tätä surmaamasta itseään.

Apt. 16:29-30. Vartija pyysi valoa, ryntäsi sisään ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaksen eteen. Hän vei heidät ulos ja kysyi: "Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"

Paavalin ja Silaksen puheet sekä asenne, jolla he suhtautuivat heihin kohdistettuun pahoinpitelyyn ja vankeuteen, oli jo tehnyt vanginvartijaan vaikutuksen. Kun Paavalin huuto lisäksi oli estänyt hänen kuolemansa, esteet pelastumisen vastaanottamiselle murtuivat.

Apt. 16:31-32. He vastasivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi." He puhuivat sitten Herran sanaa hänelle ja koko talonväelle.

Vanginvartija oli kysynyt, mitä tekoja tekemällä hän pelastuisi. Paavali ja Silas vastasivat samoilla sanoilla kuin mitä Jeesus itse oli käyttänyt (Joh. 6:28-29). Uskon syntyminen ihmisessä on aina Jumalan teko.

Joh. 6:28-29. He (ihmiset) kysyivät: "Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?" Jeesus vastasi: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko."

Apt. 16:33-34. Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti. Hän vei heidät kotiinsa ja kattoi heille ruokapöydän, ja yhdessä koko talonväkensä kanssa hän riemuitsi, kun nyt uskoi Jumalaan.

Vanginvartijan ja hänen perhekuntansa käyttäytymisessä näkyi se, että he olivat saaneet Pyhän Hengen uskomalla evankeliumin ja tulemalla kastetuiksi. Hengen hedelmään kuuluu myös ilo (Gal. 5:22-23).

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Apt. 16:35-37. Aamulla hallitusmiehet lähettivät oikeudenpalvelijoita tuomaan sanan: "Päästä ne miehet vapaaksi." Vartija ilmoitti tämän Paavalille. Hän sanoi: "Hallitusmiehet ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä vapaaksi. Lähtekää siis, menkää rauhassa." Mutta Paavali vastasi oikeudenpalvelijoille: "He ovat tutkimatta ja tuomitsematta julkisesti ruoskittaneet meidät, Rooman kansalaiset, ja heittäneet meidät vankilaan. Nytkö he vähin äänin toimittaisivat meidät täältä pois? Ei, tulkoot itse päästämään meidät täältä."

Filippin seurakunnan tulevaisuuden kannalta oli hyväksi se, että seurakunta sai julkisuutta. Juutalaisuus oli Rooman valtakunnassa sallittu uskonto ja tässä vaiheessa kristittyjä pidettiin vielä yhtenä juutalaisuuden lahkona.

Apt. 16:38-40. Oikeudenpalvelijat veivät Paavalin vastauksen hallitusmiehille, ja nämä säikähtivät, kun kuulivat miesten olevan Rooman kansalaisia. He tulivat vankilaan, puhuivat suostutellen ja saatettuaan miehet ulos pyysivät heitä lähtemään kaupungista. Vankilasta lähdettyään Paavali ja Silas menivät Lyydian luo. Tavattuaan siellä uskonveljiä he rohkaisivat näitä, ja sitten he lähtivät kaupungista.

Lyydia ja hänen luonaan kokoontuvat uskovat olivat varmasti joutuneet ahdistukseen, kun heille Jumalan sanaa puhuneet apostolit vangittiin. Koska Paavali ja Silas olivat vankeudessa ollessaankin luottaneet Jumalaan, oli vangitsemisen seurauksena kristittyjen määrä lähtenyt kasvuun. Jumala voi kääntää lastensa kokeman ahdistuksen, jonka he ovat jättäneet Hänen käsiinsä, itsellensä kunniaksi ja evankeliumin menestykseksi.

Joh. 16:33. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa (Jeesuksessa Kristuksessa) rauha. Maailmassa te olette ahtaalla (teillä on ahdistus), mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."

1. Joh. 5:4-5. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? (Meidän uskomme voittaa maailman, koska se on Jumalan antamaa. Mikään meistä itsestämme lähtöisin oleva ei voita maailmaa.)