Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Henki vai henki?

Apt. 18:24-25. Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin. Hänelle oli opetettu Herran tie (ilmeisesti se, miten Jeesus oli täyttänyt Vanhan testamentin kirjoitukset / ennustukset Messiaasta), ja pyhää intoa hehkuen hän julisti sanaa ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen.

Tämä vuoden 1992 käännös sanoo, että Apollos ”hehkui pyhää intoa”. Vuoden 1933/38 käännöksessä lukee, että Apollos oli ”hengessä palava” (Apt. 18:25, vuoden 1933/38 käännös). Vuoden 1933/38 käännöksessä henki –sana on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella, joten kummankaan käännöksen mukaan Apollos ei ollut ”Pyhässä Hengessä palava”. Apollosta ei ollut kastettu kristillisellä kasteella, sillä Apollos ei edes tuntenut kristillistä kastetta. Pelastumisessa ovat molemmat tärkeitä, usko Jumalan Poikaan, Jeesukseen Kristukseen, ja kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mark. 16:15, Matt. 28:19-20). Johannes Kastajan opetuslapsena Apolloksella ei ollut tietoa kristillisestä kasteesta eikä opetusta tai kokemusta Pyhän Hengen toiminnasta.

Apt. 18:25, vuoden 1933/38 käännös. Tälle (Apollokselle) oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä (alkutekstissä; tuuli, henkäys, henki, sielu) ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

Mark. 16:15. Hän (Jeesus) sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Matt. 28:19-20. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun (Jeesuksen Kristuksen) opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Usko näkyy siinä, että pyrkii elämään Jumalan sanan mukaisesti. Sillä tiellä oppii tuntemaan Jeesuksen Kristuksen.)

Vaikka pelastumisessa kaste on tärkeä, Jumala voi pelastaa myös kastamattoman (Luuk. 23:39-43). Joku onkin todennut, että ei kastamattomuus vie kadotukseen, vaan kasteen halveksiminen.

Luuk. 23:39-43. Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!" Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan (syntien tunnustaminen), mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." (turvautuminen Kristukseen Jeesukseen) Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

Iso Raamatun tietosanakirja kertoo henki / Henki -sanasta mm. seuraavaa:

Fyysinen merkitys; Sanalla henki on Raamatussa useissa kohdin puhtaasti fyysinen merkitys; elämän henki, hengitys, elinvoima, se joka antaa ruumiille /aineelle elämän (Job. 27:3). Ruumis ilman henkeä on kuollut (Ps. 146:4, Jaak. 2:26). Kuolemisesta puhutaan hengen antamisena tai heittämisenä (Valit. 2:12, Mat. 27:50). Siitä, joka toisaalta on ollut lähellä kuolemaa, mutta on sitten saanut uutta elinvoimaa, sanotaan että hänen henkensä elpyi (Tuom. 15:19). Kuolleista herätettyyn on henki palannut (Luuk. 8:55). Henki on Jumalan lahja (Apt. 17:25) ja Hänestä lähtöisin (Ilm. 11:11).

Job 27:3-4, vuoden 1933/38 käännös. niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieraimissani, eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.

Ps. 146:3-4. Älkää luottako maan mahtaviin, älkää luottako yhteenkään ihmiseen - ei ihmisestä ole auttajaksi. Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat.

Jaak. 2:26. Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.

Valit. 2:12. He sanovat äidilleen: "Anna leipää, anna viiniä!" He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä.

Matt. 27:50. Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä.

Tuom. 15:19, vuoden 1933/38 käännös. Silloin Jumala avasi hampaankolon leukaluussa, ja siitä vuoti vettä; hän (Simson) joi, ja hänen henkensä elpyi, ja hän virkistyi.

Luuk. 8:53-55. He nauroivat hänelle (Jeesukselle), koska tiesivät, että tyttö oli kuollut. Mutta Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä: "Tyttö, nouse!" Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.

Apt. 17:25. Häntä (Jumalaa) ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin - itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun.

Ilm. 11:11. Mutta noiden kolmen ja puolen päivän kuluttua tuli profeettoihin elämän henki, jonka Jumala oli lähettänyt, ja he nousivat jaloilleen. Kauhu valtasi kaikki, jotka sen näkivät.

Henkinen merkitys; Raamatussa hengellä on myös henkinen merkitys: Sana tarkoittaa ihmisen persoonallisuuden aineetonta, sisäistä, näkymätöntä osaa. Sekin on Jumalan luomistekoja (Sak. 12:1). Yhdessä ihmisen aineellisen, näkyvän, ulkoisen osan, lihan eli ruumiin kanssa se muodostaa kokonaisen persoonallisuuden. Täydelliseen pyhitykseen kuuluu puhdistus kaikesta, mikä tahraa lihaa tai henkeä. Vaikka syntisen luopion aineellinen persoonallisuus, liha, menehtyykin, koska sitä on käytetty väärin himojen tyydyttämiseen ja on rikottu elämän lakeja vastaan, on kuitenkin mahdollista, että aineeton sisäinen osa, henki, pelastuu sen kautta, että syntien seurauksena olevat kärsimykset voivat johtaa ihmisen järkiinsä, parannukseen ja anteeksiantoon (1. Kor. 5:5).

Sak. 12:1. Tämä on Herran sana Israelille. Näin sanoo Herra, joka on levittänyt taivaat, laskenut maan perustukset ja luonut hengen ihmisen sisimpään.

1. Kor. 5:5. tuo mies on luovutettava Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. (Syntien seurauksena olevat kärsimykset voivat joissakin tapauksissa johtaa ihmisen tekemään parannuksen.)

Psykologinen merkitys; Sanalla henki on myös psykologinen, sielutieteellinen, merkitys. Pelon ja arkuuden henki ei tule Jumalalta (2. Tim. 1:7). Epäilyksen ja epäluulon henki voi vallata ihmisen (4. Moos. 5:14). Orjuuden henki ajaa lain alla olevan ihmisen pelkoon, josta usko Kristukseen hänet vapauttaa (Room. 8:15).

2. Tim. 1:7. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. (”Pelkuruuden henki” ei ole riivaajavalta vaan ihmisen oman vanhan luonnon ominaisuus. Tällaista ”henkeä” ei voi ajaa riivaajana pois.)

4. Moos. 5:14, vuoden 1933/38 käännös. mutta luulevaisuuden henki on vallannut miehen ja hän luulee vaimoansa, joka onkin saastuttanut itsensä, tahi jos luulevaisuuden henki on vallannut miehen ja hän luulee vaimoansa, vaikka tämä ei ole saastuttanut itseänsä,

Room. 8:15. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!"

Moraalinen merkitys; Voiman ja raittiuden henki on Jumalan lahja uskovalle (2. Tim. 1:7), samoin rakkauden ja sävyisyyden henki, joka tekee uskovasta kalliin Jumalan silmissä (1. Piet. 3:4), ja samalla sopivan ojentamaan heikkoja (Gal. 6:1).

2. Tim. 1:7. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. (Pyhä henki vaikuttaa meissä Hengen hedelmää.)

1. Piet. 3:4. Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista.

Gal. 6:1, vuoden 1933/38 käännös. Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.

Pelastushistoriallinen merkitys; Hengellä on tietyissä yhteyksissä Raamatussa pelastushistoriallinen sisältö: se on pelastustienä lain vastakohta. Luonteenomaista vanhalle liitolle on kirjain, kun taas uutta liittoa luonnehtii Henki, joka toimii evankeliumissa ja evankeliumin kautta. Samoin kuin lain kirjain kuolettaa ihmisen tuomitsemalla hänen syntinsä, samoin Henki tekee hänet eläväksi armahtamalla hänet (Room. 5:12-21). Kuolettavan kirjaimen vaihtoehtona ei ole se, että hylätään kirjain ja turvataan ainoastaan Henkeen, vaan se, että annetaan Hengen vaikuttaa kirjaimessa ja tulkita sitä (Joh. 6:63, 2. Piet. 1:20-21).

Room. 5:12-21. Yhden ainoan ihmisen (Aadamin) teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä. … Yhden ainoan ihmisen rikkomus on tosin tuottanut kaikille kuoleman, mutta vielä paljon runsaammin ovat Jumalan armo ja hänen lahjansa tulleet yhden ainoan ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, ansiosta kaikkien osaksi. … Niin kuin siis yhden ainoan (Aadamin) rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan (Jeesuksen Kristuksen) vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän. … Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden.

Joh. 6:63. Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä.

2. Piet. 1:20-21. Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.

Persoonallinen henkiolento; Sanaa henki käytetään ilmaisemaan itsenäisiä persoonallisia henkiolentoja, joilla ei ole aineellista ruumista (Luuk. 24:39). Niin hyvistä, pyhistä enkeleistä (Hepr. 1:14), kuin pahoista hengistä, perkeleestä ja sen enkeleistä (Luuk. 7:21).

Luuk. 24: 36-40, vuoden 1933/38 käännös. Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen. Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan." (Jeesuksella oli tässä vaiheessa jo ylösnousemusruumis.) Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

Hepr. 1:14. Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.

Luuk. 7:21. Jeesus oli silloin juuri parantanut monien taudit ja vaivat, karkottanut pahoja henkiä ja antanut monelle sokealle näön.

Jumala on Henki; (Joh. 4:24).

Joh. 4:24. Jumala on henki (Henki), ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Kristus on eläväksi tekevä Henki.

1. Kor. 15:45. Onkin kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento." Mutta viimeisestä Aadamista (Jeesuksesta Kristuksesta) tuli eläväksi tekevä henki (Henki).

Hepr. 9:14. kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä (Henkensä) voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.

Pyhä Henki; Henki absoluuttisessa merkityksessä tarkoittaa jumaluuden kolmatta persoonaa, ja se mainitaan n. 90 kertaa Uudessa testamentissa.

Esim. Luuk. 3:21-22. Paljon kansaa oli kastettu. Kun myös Jeesus oli kastettu, niin taivas aukeni hänen rukoillessaan ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt."

Joku voisi nyt ajatella, että ”henki” –sanan eri merkitykset menevät Raamatussa sekaisin. Yhteys, jossa sanaa käytetään, selventää kuitenkin aina sanan merkityssisällön. Asian selventämiseksi on eri käännöksissä käytetty alkutekstissä olevan sanan sijasta sellaista korvaavaa sanaa, joka selventää tekstin sanomaa. Tästä on esimerkkinä tämä Apt. 18:25 kohta, jossa ”hengessä palava” on käännetty ”pyhää intoa hehkuen”.

Apt. 18:26. Apollos alkoi rohkeasti puhua synagogassa. Kuultuaan hänen julistustaan Priscilla ja Aquila ottivat hänet huostaansa ja perehdyttivät hänet tarkemmin Jumalan tiehen.

Apollos tunsi kyllä Vanhan testamentin kirjoitukset mutta hänen julistuksessaan ei ollut Pyhän Hengen voimaa (Mark. 12:24). Ilman Pyhän Hengen sisäistä vaikutusta Kristuksen merkitys ei kirkastu oikealla tavalla (Joh. 16:13-14). Apolloksen puhujan lahjat eivät olleet muuttuneet evankelistan tai opettajan armolahjoiksi. Apolloksella ei vielä ollut sellaista tietoa Kristuksesta, josta Pyhä Henki olisi voinut ammentaa (Joh. 14:26). Voisi sanoa, että Apollos yritti olla kristitty ilman Jumalan Pyhää Henkeä. Vastaavasta tilanteesta on kerrottu Apt. 19:1-6 kohdassa (Apt. 19:1-6).

Mark. 12:24. Jeesus vastasi heille (saddukeuksille): "Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. (Saddukeukset olivat hylänneet osan kirjoituksista ja menivät siksi Jumalan sanan tutkimisessa ja opettamisessa hakoteille. Koska heidän mielestään Mooseksen kirjoissa ei puhuta Hengestä, he eivät uskoneet Pyhään Henkeen eivätkä ylösnousemukseen.)

Joh. 16:13-14. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut (Jeesuksen Kristuksen), sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. (Ellei Pyhä Henki saa kirkastaa meille Kristusta, me emme opi tuntemaan kumpaakaan, emme Jeesusta Kristusta emmekä Pyhää henkeä. Jos Henki irrotetaan ristiinnaulitusta Kristuksesta, silloin vaikuttamassa on joku muu kuin Pyhä Henki, sillä Pyhä henki ei puhu itsestään vaan Kristuksesta.)

Joh. 14:26. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.

Apt. 19:1-6. Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" "Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä", nämä vastasivat. "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. (Joku saattaa luulla, että hänen saamansa kristillinen kaste ei olisi riittävä, vaikka hän uskoo ja hänessä toimivat Pyhän hengen armolahjat. Tässä raamatunkohdassa Paavali kumoaa tämän luulon.)

Apt. 18:27-28. Kun Apollos sitten halusi lähteä Akhaiaan, veljet kannustivat häntä ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet suopeasti vastaan. Akhaiaan saavuttuaan hän Jumalan armosta oli suureksi avuksi uskoville. Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väitteet ja osoitti kirjoituksiin vedoten, että Jeesus on Messias.

Apollos jatkoi Paavalin aloittamaa työtä Korintissa. Nyt Pyhä Henki toimi Apolloksessa muiden hyödyksi.