Seuraavassa apostolien tekojen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Olemmeko nasaretilaisten lahko?

Kysymyksen voisi esittää toisella tavalla. Säilytämmekö uskomme silloinkin, jos meidät halutaan sulkea maallisen tai uskonnollisen yhteisön ulkopuolelle, kuten Jeesus suljettiin (Hepr. 13:11-14)? Sen vuoksi, että uskomme jokaisen ihmisen syntisyyteen, myös itsemme, mutta uskomme myös syntiemme anteeksisaamiseen mikäli asetamme turvamme Jeesuksen sovintovereen?

Hepr. 13:11-14. Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkeinpyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella. Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan omalla verellään. (Jeesus täytti myös tämän Vanhassa testamentissa hänestä etukäteen kerrotun ennakkokuvan.) Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. (Jeesus puhui useaan otteeseen siitä, että Hänen seuraajansa joutuvat vainon kohteeksi; Matt. 5:10-12, 10:22-25, Luuk. 21:12-13, Joh. 15:20-21.)

Kristittyjen vainot ovat arkipäivää suuressa osassa maailmaa. Euroopassa vainotaan niitä kristittyjä, jotka eivät suostu muuttamaan Raamatun kirjoituksia sellaisten ihmisten korvasyyhyyn sopivaksi, jotka ovat päättäneet elää Raamatun ilmoituksen vastaisesti. Mitenkähän uskonpuhdistuksen olisi käynyt, jos Martti Luther olisi kirkon painostuksen alaisena perunut sanansa.

Kannattaa muistaa, että vainon ja hyljeksinnän kääntöpuolella ovat Pyhän Hengen vaikuttama ilo ja rauha, Jumalan rakkauden kokeminen sekä Jumalan lapseus ja varmuus ikuisesta elämästä.

Ap.t. 24:1. Viiden päivän kuluttua Kesareaan saapui ylipappi Ananias, muutamia kansan vanhimpia sekä asianajaja Tertullus, ja maaherran edessä he esittivät syytteen Paavalia vastaan.

Ylipappi ja hänen kannattajansa näkivät vaivaa saadakseen Paavalin hengiltä. Viha ja oman kunnian tavoittelu voittavat jopa laiskuuden ja mukavuudenhalun.

Ap.t. 24:2-9. Kun Paavali oli kutsuttu sisään, Tertullus aloitti syytöspuheensa: "Sinun ansiostasi, korkeasti kunnioitettu Felix, olemme saaneet nauttia vakaasta rauhasta, ja sinun huolehtivassa hallinnossasi tämän kansan olot ovat suuresti parantuneet. Tämän me kiitollisina tunnustamme, aina ja kaikin tavoin. En halua vaivata sinua pitkään, pyydän vain, että hetken aikaa hyväntahtoisesti kuuntelisit meitä. Me olemme havainneet, että tämä mies on tuhoisa kuin rutto. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja, ja kaikkialla, joka puolella maailmaa hän on lietsomassa levottomuutta juutalaisten keskuudessa. Hän yritti saastuttaa temppelinkin, mutta siitä teosta me otimme hänet kiinni. Häntä kuulustelemalla voit itse päästä perille kaikesta siitä, mistä me häntä syytämme." Juutalaiset yhtyivät tähän syytökseen ja vakuuttivat, että asia oli niin.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa:

Paavalia syytettiin mellakoiden synnyttämisestä juutalaisten keskuudessa eri puolilla maailmaa, Rooman lakia rikkovan uskonnollisen liikkeen johtamisesta ja yrityksestä häpäistä temppeli. Uskonnolliset johtajat toivoivat syytösten riittävän maaherralle, niin että tämä päättäisi mestauttaa Paavalin, jotta alueella säilyisi rauha.

”Nasaretilaisten lahko” viittaa kristittyihin, jotka tässä yhteydessä nimettiin Jeesuksen kotikaupungin mukaan.

Kristittyjä nimitettiin Jeesuksen kasvupaikkakunnan mukaan (Joh. 1:46) halventavalla nimellä ”Nasaretilaisten lahkoksi” ja rettelöitsijöiksi. Tämä ei mielestäni ole vihapuhetta vaikka vihaa onkin. Tähän halveksittuun nasaretilaisten lahkoon haluan minäkin kuulua ja ylpeillä Herrasta (1. Kor. 1:27-31). Ja rettelöitsijöitähän me uskovat kristityt monen mielestä olemme, koska emme suostu olemaan samaa mieltä totuudesta Raamatussa maailmanmielisten kanssa (1. Piet. 4:4-5).

Joh. 1:46. "Nasaretistako?" Natanael kysyi. "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" "Tule, niin näet", sanoi Filippus.

1. Kor. 1:27-31. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat (ihmisviisaus) häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. (Jumala kutsuu kaikkia Jeesuksen Kristuksen luo, jotta he pelastuisivat. Monet kääntyvät Jeesuksen puoleen mutta eivät tee parannusta synneistään, koska eivät tunnusta syntisyyttään Jeesukselle. Ihminen joka ei halua tulla armoa tarvitsevaksi ja siten heikoksi, luulee pärjäävänsä Jumalan edessä ilman Jeesuksen sovintoveren turvaa ja jättäytyy siksi Jumalan valinnan ulkopuolelle.) Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi (Ihmisviisaus hylkää Jumalan viisauden, koska ei tunnusta Jeesusta Kristusta.), vanhurskaudeksi (Jos me taivaaseen pääsyn edellytyksenä vetoamme yhteenkään omaan työhömme tai saavutukseemme, me puemme yllemme omanvanhurskautemme saastaiset rievut. Silloin Jeesus ei ole meidän vanhurskautenamme.), pyhitykseksi (Jeesus vaikuttaa Henkensä kautta myös meidän hyvät tekomme. Jeesus voi ne vaikuttaa vain, mikäli ihminen on kutsunut Jeesuksen oman sydämensä valtiaaksi.) ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

1. Piet. 4:4-5. Nyt he (synninharjoittajat) kummeksuvat sitä, että te ette enää riennä heidän kanssaan samaan riettauden virtaan, ja syytävät herjauksiaan. (Emme enää – koska olemme kääntyneet Jeesuksen puoleen, tunnustaneet Hänelle syntimme ja sallineet Hänen tulla elämämme Herraksi. Kun Kristus on sydämessä, Hän vaikuttaa sen, että alamme elää Raamatun ohjeiden mukaan eikä se miellytä kadotukseen matkalla olevia.) Mutta he (synninharjoittajat) joutuvat tekemään tilin hänelle (Jeesukselle), joka on valmiina tuomitsemaan elävät ja kuolleet. (Jeesuksella oli jo kuolleista nousemisensa yhteydessä kaikki valta taivaassa ja maan päällä; Matt. 28:18. Tuleva tuomio kuitenkin odottaa vielä sitä, että pakanoiden täysi luku tulee täyteen; Room. 11:25. Jumala odottaa että mahdollisimman moni pelastuisi, ennen kuin taivaan ovi suljetaan Karitsan häihin tulijoilta; Matt. 25:1-13.)

Ap.t. 24:10-13. Maaherra nyökkäsi Paavalille, ja tämä alkoi puhua: "Tiedän, että olet jo monet vuodet ollut tämän kansan tuomarina, ja siksi voin turvallisin mielin puolustaa itseäni. Siitä, kun tulin Jerusalemiin rukoilemaan, ei ole enempää kuin kaksitoista päivää - tämän voit itse tarkistaa. Minun ei ole havaittu väittelevän kenenkään kanssa eikä kiihottavan kansaa, ei temppelissä, ei synagogissa eikä kaupungilla. Liioin eivät nämä miehet voi edessäsi näyttää toteen sitä, mistä he nyt minua syyttävät.

Paavalia syytettiin yleisellä tasolla. Syyttäjät mahdollisesti toivoivat, että Paavali itse toisi puolustuspuheessaan esille sellaisia yksityiskohtia, joihin he voisivat tarttua (Apt. 24:8).

Jumalan lapsi ei mene mukaan mihinkään rikokseen. Maailmanmielisille jää jäljelle vain se, että Raamattu määritetään vihapuheeksi ja uskovat kristityt vihapuheen puhujiksi, koska Raamatun mukaan maailmanmielisten teot ja puheet ovat syntiä, (Joh. 15:18-22).

Apt. 24:8. Häntä kuulustelemalla voit itse päästä perille kaikesta siitä, mistä me häntä syytämme.

Joh. 15:18-22. "Jos maailma vihaa teitä (Jeesuksen seuraajia), muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua (Jeesusta Kristusta). Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. (Me elämme taivaan kansalaisina maailmassa. Jeesus alkaa saada muotoa Häneen uskovassa ja sitä maailmanmieliset eivät kestä, koska se tuo valoon sen pimeyden, jossa he vaeltavat.) "Muistakaa, mitä teille sanoin: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin. Jos minun sanaani on kuultu, kuullaan myös teidän sanaanne. Kaiken tämän ihmiset tekevät teille minun nimeni tähden, siksi etteivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt (Isää Jumalaa). Jos minä en olisi tullut ja puhunut heille (Raamatun kirjoitukset), he eivät olisi syyllisiä, mutta nyt heidän on mahdotonta puolustella syntiään.

Ap.t. 24:14-19. Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon, ja yhtä lailla kuin nämä tässä minä toivon ja odotan, että Jumala herättää kuolleista niin hurskaat kuin jumalattomat. Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. "Oltuani vuosikausia poissa tulin nyt tuomaan kansalleni rahalahjaa ja toimittamaan uhreja. Juuri näissä tehtävissä minä temppelissä olin, kun eräät Aasiasta tulleet juutalaiset tapasivat minut. Olin puhdistautunut, väkeä ei ollut koolla eikä mellakasta tietoakaan. Noiden miesten pitäisi olla itse täällä sinun edessäsi minua syyttämässä, jos heillä on jotakin minua vastaan.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa:

Tertullus ja uskonnolliset johtajat pitivät näyttöä Paavalia vastaan vahvana, mutta Paavali kumosi syytökset yksitellen. Samalla hän pystyi sisällyttämään puolustuspuheeseensa pelastuksen evankeliumin. Hänen syyttäjillään ei ollut varsinaisia todisteita. Paavalin esimerkiksi väitettiin aiheuttaneen ongelmia juutalaisten keskuudessa Aasian provinssissa, mutta Aasiasta(nykyisestä Länsi-Turkista) ei ollut saapunut yhtään todistajaa vahvistamaan syytöstä. Tämä oli taas yksi esimerkki siitä, miten Paavali käytti hyödyksi jokaisen tilaisuuden todistaa Jeesuksesta.

Ap.t. 24:20-21. Tai sanokoot nämä, minkä rikkomuksen he havaitsivat silloin, kun seisoin neuvoston edessä. Yhdestä lauseestako tässä on kysymys, siitä, että heidän edessään huusin: 'Kuolleiden ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne'?"

Tämän lauseen sisältämään totuuteen, sisältyvät ne asiat, joiden vuoksi Paavali haluttiin hengiltä. Paholainen ei halua, että ihmiset olisivat tietoisia siitä, että kaikki kuolleet nousevat kuolleista tuomiolle. Tämän vuoksi paholainen saa puolellaan olevat ihmiset tekemään seuraavaa:

• Ylösnousemus kielletään. Darvinistinen kehitysoppi on malliesimerkki siitä, miten sellaisella teorialla, jonka nykytiede on jo osoittanut vääräksi, yritetään 1. Mooseksen kirja ja luominen tehdä epäuskottavaksi. Ellei ole luomista, ei ole ylösnousemustakaan.

• Ylösnousemus vääristetään. Monessa uskonnossa on kyllä jonkinlainen ylösnousemus, mutta ei tuomiolle ylösnousemista. Elämä on joko jatkuva kiertokulku jälleensyntymän kautta kohti nirvanaa (budhalaisuus ja hindulaisuus), tai uskonsodassa kärsityn kuoleman kautta oikotie paratiisiin, riippumatta siitä miten on elämäänsä elänyt (islam).

• Suhtaudutaan valikoivasti Jumalan sanoihin Raamatussa. Niistä vaietaan tai ne muutetaan. Tätä tekevät kristilliseen kirkkoon pesiytyneet maallistuneet johtajat ja –tutkijat, jotka ovat vaihtaneet uskon uskonnollisuuteen. Uskonnollisuus ja usko Jeesukseen omien syntien sovittajana ovat toisensa poissulkevia asioita. Tuomiosta ja Jumalan vihasta ei nykyisin juuri kuule saarnattavan. Viimeisellä tuomiolla saarnaaja ei voi vedota siihen, että ”jätin sanomatta, koska jokaisesta sanastahan tuomitaan” (Matt. 12:34-37). Kyllä tuomiolle joutuu siitäkin, mitä ei ole sanonut (Matt. 25:45, Hepr. 13:17). Koska me kaikki joudumme kerran tuomiolle, kannattaa pysyä Jeesuksen sovintoveren alla, koska vain silloin vältymme kadotustuomiolta (Room. 8:1).

Matt. 12:34-37. … Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Minä (Jeesus) sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi." (Tämän raamatunkohdan pääsanoma eivät ole turhat sanat vaan se, onko Jeesus saanut muuttaa meidän sydämemme. Hän voi muuttaa sydämemme vain, jos kutsumme Hänet sydämeemme asumaan. Mutta jos Jeesus on sydämessämme vain vuokralaisena, Hän ei voi muuttaa meissä mitään.)

Matt. 25:45. Silloin hän (Herra) vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'

Hepr. 13:17. … He (johtajat) valvovat öitä teidän vuoksenne, koska joutuvat kerran tekemään teistä jokaisesta tiliä.

Room. 8:1. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.

• Jumalasta tehdään pelkkä Rakkaus, vaikka Jumalan rakkaus on sidottu Jeesukseen (Joh. 3:14-18, 1. Joh. 4:8-10). Jeesus varoitti kadotukseen joutumisesta useammin kuin kukaan muu Raamatussa. Joka hylkää Jeesuksen, hylkää samalla itseltään Jumalan rakkauden (Joh. 16:27, 1. Joh. 2:23). Ja joka hylkää Raamatun sanan noudattamisen, hylkää Jeesuksen (Joh. 5:23-24, 2. Joh. 1:9) ja tietenkin siinä sivussa myös Jumalan rakkauden. Siksi Raamatun sanan noudattamista ei kannata tietoisesti hylätä.

Joh. 3:14-18. "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava (Jeesus korotettiin ristille), jotta jokainen, joka uskoo häneen (ristille korotettuun Jeesukseen), saisi iankaikkisen elämän (Niin kuin vaskikäärmeeseen katsonut jäi käärmeen puremasta eloon, saa ikuisen elämän hän, joka katsoo ristillä kuolleeseen Jeesukseen.). Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Kadotuksesta vapauttaa vain Jeesus ja edellytyksenä on usko Häneen.) "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. (Tällä ensimmäisellä kerralla Jeesus tuli Pelastajana. Toisella kertaa Hän tulee tuomarina.) Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. (Tätä maailmanmieliset eivät halua ymmärtää, että heidät on jo tuomittu. Ruumiillinen kuolema sinetöi tuomion pysyväksi, ellei armo Jeesuksessa kelpaa.)

1. Joh. 4:8-10. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. (Tämä lause ”Jumala on rakkaus” erotetaan usein asiayhteydestään, jotta sillä voitaisiin puolustaa Raamatun sanan vastaisia tekoja.) Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Joh. 16:27. Rakastaahan Isä itse teitä (Jeesuksen opetuslapsia), koska te olette rakastaneet minua (Jeesusta) ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. (Ellemme rakasta Jeesusta, menetämme Jumalan rakkauden. Liian moni on tehnyt Raamatun Jeesuksesta, joka on Juudan leijona, kesykissan, jonka voi kesäkissana jättää heitteille.)

1. Joh. 2:23. Joka kieltää Pojan (Jeesuksen), hänellä ei ole Isääkään (Isä Jumalaa), mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.

Joh. 5:23-24. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt. "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun (Jeesuksen) sanani (Raamatun kirjoitukset) ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään.

2. Joh. 1:9. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa (Raamatun kirjoitukset) vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.

Ap.t. 24:22. Felix, joka oli tarkoin perillä Herran tiestä, siirsi heidän oikeusjuttunsa tuonnemmaksi sanoen: "Kun komentaja Lysias tulee, otan asianne ratkaistavaksi."

Felix oli tarkoin perillä Herran tiestä, mutta tästä tiedosta ei ollut hänelle mitään hyötyä, sillä ilmeisestikään hän ei halunnut vaeltaa Herran tiellä.

Sana elämään kommentaariraamattu kertoo seuraavaa:

Felix oli ollut maaherrana kuusi vuotta ja tiesi kristinuskosta, koska se oli roomalaisten yleinen keskustelunaihe. Uskovien rauhallinen elämäntapa oli osoittanut, etteivät he kulkeneet lietsomassa mellakoita.

Ap.t. 24:23. Hän antoi sadanpäällikölle käskyn, että Paavalia oli pidettävä vankilassa mutta hänelle oli suotava helpotuksia eikä hänen ystäviään saanut estää pitämästä hänestä huolta.