Seuraavassa esityksessä omat kommenttini ovat sinisellä tekstillä. Luuk. 11:1-13 teksti on mustalla tekstillä. Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat tällaisella mustalla kursivoidulla.

Isämeidän rukous

Luuk. 11:1. Kerran, kun Jeesus oli ollut rukoilemassa, eräs hänen opetuslapsistaan pyysi: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan."

Jos jotain ei osaa, sitä kannattaa pyytää Jumalalta. Tosin Jumala voi vastata, että sitä taitoa sinä et tarvitse. Sen taidon olen antanut lähimmäisellesi, että yhteytesi häneen säilyisi. Rukous on kuitenkin jokaiselle välttämätöntä, sillä se on henkilökohtaisen suhteen ylläpitämistä Jumalaan. Rukous Jumalan kanssa on kuin keskustelu ja halaukset avioliitossa. Ellei niitä ole, suhde näivettyy.

Eräs tuttavani kertoi vuosia sitten minulle seuraavan kokemuksensa.

Tuttavani tapasi vanhan kaverinsa, jota ei ollut nähnyt vuosiin ja he menivät baariin kahville kuulumisia kertomaan. Tämä kaveri katseli tuttavaani ja sanoi sitten; "Sinä olet rakastunut." "En ole", väitti tuttavani. "Kyllä olet, sehän oikein loistaa sinusta". Tuttavani aikoi taas väittää vastaan, mutta muisti sitten, että hänhän oli vain vähän aikaa sitten löytänyt Jeesuksen elämäänsä. Tullut uskoon, niin kuin tavataan sanoa. Joten hän sanoi vanhalle kaverilleen. "Taidat olla oikeassa, olen rakastunut, sillä Jeesus Kristus on tullut minun elämääni." Toinen oli vaiti lyhyehkön ajan ja totesi sitten; "muistin juuri, että minulla on menoja. Nähdään taas joskus."

Luuk. 11:2. Jeesus sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa näin: Isä (Abba),

Matt. 6:9. 9. Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! …

Jeesus on toistanut samoja asioita useassa eri yhteydessä, että opetuslapset varmasti omaksuisivat hänen opetuksensa ja välittäisivät ne eteenpäin. Matteus kertoo Jeesuksen vastaavasta opetuksesta vuorisaarnassa, jossa Jeesus varoittaa tekemästä rukouksesta näytelmää, joten Matteuksella tilanne on eri kuin Luukkaalla (Matt. 5:1 – 7:29). Jeesus kohdentaa Vuorisaarnan kaikille kuulijoille, tässä Luukkaan kohdassa Jeesus puhuu pelkästään kanssaan oleville opetuslapsille. Jumalan lapsi on jo Jeesuksen yhteydessä eläessään kokemuksen kautta oppinut sen, tai oppii vähitellen, millainen hänen Taivaallinen Isänsä on, jolloin "turhat" rönsyt jäävät rukouksesta pois. Jumala ei näitä selittäviä lauseita tarvitse, ei myöskään rukoilija enää. Nämä selittävät lauseet ovat tarpeen muille.

Kun juutalainen lapsi puhutteli isäänsä kunnioittavasti ja rakastaen, hän käytti sanaa abba (isä, iskä, isukki, pappa). Jeesus kehottaa meitäkin lähestymään Jumalaa yhtä luottavasti. Sellaisen suhteen Isä Jumala haluaisi jokaiseen lapseensa saada. Rakkaussuhde Jumalaan ei synny lain tai käskyjen avulla, sillä ne sitovat tekojen orjuuteen ja vievät elämästä ilon. Rakkaussuhde kehittyy vain vapaudessa. Sitten rakkaussuhteessa, kun Pyhä Henki on saanut vaikuttaa sen, että ihmiselle tulee sisäinen halu noudattaa käskyjä ja lakia vapaaehtoisesti, se tuottaa iloa. Vanha luontomme saa kuitenkin meidät käyttämään tätä Jumalan meille sallimaa vapauttamme väärin yleensä lähimmäisemme vahingoksi. Silloinkin kannattaa mennä aina uudelleen luottaen Isän Jumalan eteen, tunnustaa synnit ja tehdä parannus.

Monella on isäsuhteessaan maalliseen isäänsä ongelmia. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kun riittävän kauan vaeltaa Herran Jeesuksen Kristuksen seurassa, alkaa suhde omaan isään, vaikka jo kuolleeseenkin, eheytyä. Kristushan on Isän Jumalan kuva. Ongelmalliseen isäsuhteeseen ei ole oikea ratkaisu se, että kieltää isänsä, kieltää Jumalan Isänä tai kieltää avioliiton miehen ja naisen välisenä. Koska Jumala on ilmoittanut itsensä meille Isänä, yrittää paholainen tuhota oikean isäkuvan kaikin mahdollisin tavoin ja laittaa oman kuvansa siihen tilalle (Ef. 3:14-15, Joh. 8:43-44).

Ef. 3:14-15. Tämän (vainon) vuoksi minä (Paavali) polvistun Isän eteen, hänen, jonka asemaa jokainen isän ja lapsen suhde taivaassa ja maan päällä kuvastaa.

Joh. 8:43-44. Miksi te ette ymmärrä minun (Jeesuksen) puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon. Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.

Luuk. 11:2. pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Jumala on Pyhä ja Hänen nimensä on Pyhä. Jeesuksella ja Isällä Jumalalla on sama nimi, he ovat yhtä (Joh. 17:6, 11-12). Tämä käy ilmi jo Vanhasta testamentista (5. Moos. 6:4).

Joh. 17:6, 11-12. "Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. … Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut.

5. Moos. 6:4 ed. käännös. Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme (monikkomuoto), Herra on yksi (ykseys).

Jumalan nimen pyhittäminen ei onnistu, vaan muuttuu vastakohdakseen, jos jätämme noudattamatta Hänen Raamattuun kirjoitettua sanaansa (Luuk. 6:46-49, Sananl. 13:1). Joka tarkoituksellisesti elää Raamatun sanoman vastaisesti, sen rukouskin on Herralle kauhistus (Sananl. 28:9).

Luuk. 6:46-49. "Miksi te sanotte minulle (Jeesukselle): 'Herra, Herra', mutta ette tee mitä minä sanon? Minä kerron teille, millainen on se, joka tulee minun luokseni, kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan. Hän on kuin mies, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten vedet tulvivat ja syöksyivät taloa vasten, ne eivät saaneet sitä horjumaan, koska se oli hyvin rakennettu. Se taas, joka kuulee mutta ei tee, on kuin mies, joka rakensi talon maan pinnalle, ilman perustusta. Kun tulvavedet syöksyivät taloa vasten, se sortui heti maan tasalle."

Sananl. 13:1. Viisas ottaa varteen isänsä moitteet (myös Isän Jumalan moitteet), omahyväinen ei nuhteista piittaa.

Sananl. 28:9. Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus.

Jumalan nimen pyhittämistä ei myöskään ole se, että tekee rukouksestaan näytelmän. Kun menee yksinäisyyteen viettämään aikaa kahden Herransa kanssa, silloin harvemmin näyttelee. Isämeidän rukous voi myös liian tutuksi tulleena muuttua sellaiseksi mantraksi, jossa sanoja vain toistetaan ajatuksen harhaillessa muualla (Matt. 6:5-8).

Matt. 6:5-8. "Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. "Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.

Luuk. 11:2. Tulkoon sinun valtakuntasi.

Matt. 6:10. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Jumalan valtakunta on myös Jeesuksen Kristuksen valtakunta sekä Pyhän Hengen valtakunta (1. Joh. 2:23). Jumalan valtakunta on vielä toistaiseksi maailmalta salattu. Valtakunta on niiden keskellä ja sydämessä, jotka pitävät Jumalaa rakkaana isänään, joille Jumalan Poika on ristillä kuollut syntisten pelastaja ja joille Jumala on antanut Pyhän Henkensä.

Jumalan valtakunta tulee kerran näkyvälläkin tavalla maan päälle 1000 vuoden ajaksi. Silloin Jumalan tahto tapahtuu näkyvällä tavalla myös maan päällä (Miika 4:1-4).

Kun me rukoilemme Jumalan valtakunnan tulemista, me rukoilemme seuraavaa;

• Että ihmiset heräisivät havaitsemaan syntisyytensä, tulisivat Jeesuksen Kristuksen yhteyteen, pelastuisivat uskomalla ristin sovitukseen ja välttyisivät näin tulevalta vihan ajalta.

• Että Jeesus Kristus palaisi noutamaan omansa luokseen pois vihan maljojen alta.

1. Joh. 2:23. Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään (eikä niin ollen osuutta Isän valtakuntaankaan), mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.

Miika 4:1-4. Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana. Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla. Näin on Herra Sebaot sanonut.

Luuk. 11:3. Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme.

Tätä rukoillessamme me tunnustamme Jumalalle, että toimeentulomme on Hänen käsissään. Varmuus Jumalan huolenpidosta varjelee meitä ahneudelta. (Sananl. 30:7-9.)

Sananl. 30:7-9. Kahta minä sinulta pyydän - niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.

Luuk. 11:4. Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa.

Matt. 6:12. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.

Jumalan anteeksianto näyttäisi olevan sidoksissa siihen, miten me annamme anteeksi muille. Onko tämä Jumalan meille kohdistama vaatimus? Pikemminkin se on Jumalan meille antama lupaus. Kun annamme Jumalan Pyhälle Hengelle tilaa sydämessämme, Hän vaikuttaa meissä anteeksiantavan mielen. Silloin vältymme katkeruuden ja koston synneiltä. (Hes. 36:26-27, Obadja 1:15, Room. 12:17-21.)

Hes. 36:26-27. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.

Obadja 1:15. Lähellä on Herran päivä, lähellä kaikkia kansoja. Niin kuin sinä olet veljellesi tehnyt, niin myös sinulle tehdään. Sinulle maksetaan tekojesi mukaan. (Vain Jeesuksen Kristuksen sovintoveri voi pelastaa meidät tältä.)

Room. 12:17-21. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: "Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan" - näin sanoo Herra. Edelleen sanotaan: "Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle." Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.

Jumalan anteeksianto on sidoksissa ainoastaan ja vain Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen sovintokuolemaan, jonka Hän kärsi ristillä meidän sijastamme. Tässä mielessä Jumala ei ole oikeudenmukainen vaan erittäin epäoikeudenmukainen, koska Hän armahtaa kelvottoman. Kelvoton saa anteeksi turvautumalla Jumalan Pojan sovintovereen, joka on hänen puolestaan vuodatettu. Joka ei turvaudu, ei saa rikkomuksiaan anteeksi ja pitää näin itse itsensä tuhon tiellä (Hepr. 10:31). Jumalan ääretön pyhyys ja oikeudenmukaisuus vaativat tuomiota sekä kuolemaa, hylkäämistä ja täydellistä eroa Jumalasta ja Hänen hyvyydestään. Jumalan armo sen sijaan sanoo Jeesuksen Kristuksen sovintoveren turviin kätkeytyneelle; Ota vastaan lahjana Jeesuksen Kristuksen sijaiskuolema puolestasi ja kätke itsesi Hänen ristinsovitukseensa ja tule turvaan Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tulevalta vihalta. (Joh. 3:14-18.)

Hepr. 10:31. On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin.

Joh. 3:14-18 ed. käännös. Ja niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän (ristille), että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin (sellaisella tavalla) on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. (Nyt on vielä mahdollista pelastua uskomalla Jeesuksen sovituskuolemaan.) Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

Luuk. 11:4. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen (äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta)."

Matt. 6:13. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Joistakin voi tuntua ahdistavalta, että Jumala saattaa meidät koetukseen (kiusaukseen). Itse otan koetukset mieluummin vastaan Jumalan ja Hänen Pyhän Henkensä kanssa kuin ilman Jumalaa. Lohduttavaa on tietää, että Jumala on kanssamme myös kiusausten keskellä, joten kiusauksiin ei ole pakko langeta (1. Kor. 10:1-14, 2. Piet.2:9). Maailma on langennut maailma ja maailmassa Jumalan lapsilla on sekä ahdistus että kiusauksia (Joh. 16:33, Luuk. 17:1-2, Sananl. 16:29). Vielä toistaiseksi maailman lapset ja Jumalan lapset, "valevehnä" ja "vehnä" elävät maailmassa sekaisin (Matt. 13:24-30, 37-40).

1. Kor. 10:1-14. Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme (Israelin kansa) vaelsivat kaikki pilven johdattamina (autiomaassa) ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus. Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: "He istuivat syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat tanssimaan." Älkäämme antautuko siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. Älkää liioin nurisko niin kuin jotkut heistä; he saivat surmansa kuolemanenkelin kädestä. Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja. Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta.

2. Piet.2:9. Herra siis voi pelastaa koetuksesta ne, jotka häntä pelkäävät, mutta jumalattomien hän antaa rangaistuksen alaisina odottaa tuomion päivää.

Joh. 16:33. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."

Luuk. 17:1-2. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Viettelysten täytyy tulla, se on väistämätöntä, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! Parempi olisi hänelle, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa, kuin että hän johdattaa lankeemukseen yhdenkään näistä vähäisistä.

Sananl. 16:29. Kelvoton mies vetää ystävänsä mukaan, johdattaa hänetkin turmion tielle.

Matt. 13:24-30. Jeesus esitti heille toisen vertauksen taivasten valtakunnasta: "Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä. Mutta kun kaikki nukkuivat, hänen vihamiehensä tuli, kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa ja meni pois. Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. Työmiehet menivät silloin isäntänsä luo ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö sinä kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut rikkaviljaa?' Isäntä sanoi heille: 'Se on vihamieheni työtä.' Miehet kysyivät silloin häneltä: 'Tahdotko, että menemme kitkemään sen pois?' 'En', hän vastasi, 'te voitte rikkaviljaa kootessanne nyhtää sen mukana vehnääkin. Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Kun sen aika tulee, minä sanon korjuuväelle: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.'"

Matt. 13:37-40. Hän (Jeesus) vastasi heille (opetuslapsille): "Mies, joka kylvi hyvää siementä, on Ihmisen Poika. Pelto on maailma. Hyvä siemen tarkoittaa niitä, jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan, rikkavilja niitä, jotka ovat Paholaisen vallassa. Paholainen, joka kylvi rikkaviljaa, on Saatana, elonkorjuu on maailman loppu, ja korjuumiehet ovat enkeleitä. Niin kuin rikkavilja kootaan ja hävitetään polttamalla, niin tapahtuu maailman lopussa.

Miksi Jumala sitten sallii meille ahdistuksia kiusauksia ja koetuksia? Syitä on useita.

• Koetukset kasvattavat meissä kärsivällisyyttä ja kestävyyttä sekä ohjaavat meitä turvautumaan yksin Jumalaan (Jaak. 1:1-5 ja 12-16, Matt. 26:41).

• Koetukset ja niihin lankeaminen tekevät eron niiden välillä, jotka uskovat ja jotka eivät usko. Ero ei tule siinä, että lankeaako, sillä kaikki lankeavat johonkin sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, jota Raamattu pitää syntinä. Ero on siinä, että Kristuksen sovintovereen uskova palaa lankeamisen jälkeen, kerta toisensa jälkeen, takaisin Kristuksen luokse puhtaaksi pesua varten. (1. Tim. 6:9-10, 1. Piet. 1:3-7.)

• Tämä taas lohduttaa meitä muita vajavaisia Jumalan lapsia. Näemme käytännössä sen, että Jumalan Pojan sovintoveri riittää syntien sovitukseksi. Itse lohdutuksen saaneina me voimme sitten lohduttaa ja vahvistaa muita (Gal. 6:1, Luuk. 22:31-32).

• Jumala tuntee meidän sydämemme, ajatuksemme ja motiivimme (Sananl. 17:3). Koetuksissa ja kiusauksissa Jumala voi näyttää meille, millaisia me tosiasiassa olemme. Sananlasku sanoo asian seuraavasti; "Viisas oppii virheistään, oikein viisas toisten virheistä. Tyhmä ei opi mistään."

Jaak. 1:1-5 ja 12-16. Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. …

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. Älkää eksykö, rakkaat veljet! (Parannus tulee tehdä ennen kuin himo saa vallan.)

Matt. 26:41. Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko."

1. Tim. 6:9-10. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.

1. Piet. 1:3-7. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, ja voimallaan Jumala varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopunaikana. Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.

Gal. 6:1. Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen.

Luuk. 22:31-32. "Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä (Jeesus) olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin (lankeemuksestasi), vahvista veljiäsi."

Sananl. 17:3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisten sydämet tutkii Herra.

Luuk. 11:5-8. Jeesus sanoi vielä: "Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: 'Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.' Toinen vastaa sisältä: 'Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. En minä voi nousta antamaan mitään.' Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee.

Hyvän ystävän luokse voimme mennä vaikka keskellä yötä? Ventovieraskin voi auttaa, jos emme jätä häntä rauhaan – miksi sitten Jumala olisi huonompi eikä auttaisi.

Jumalan luo kannattaa aina mennä pyyntöineen, tunsi Häntä sitten tai ei. Joskus Jumala koettelee meitä siten, kuin Jeesuksen vertauksessa oleva leivän antaja leivän pyytäjää koetteli. Vastauksen viipyminen on meille kasvatukseksi. Joskus me voimme jopa huomata, että emme tarvitsekaan pyytämäämme.

Luuk. 11:9-13. "Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."

Jeesus vastaa tässä itse siihen, miksi Jumala ei aina anna meille pyytämäämme.

Ihminen Ilman Pyhää henkeä on kuolleessa tilassa eikä suhdetta Jumalaan silloin edes ole. Pyhän hengen saa ainoastaan siinä uudestisyntymässä, kun syntinen tulee Jeesuksen Kristuksen sovintoveren alle saamaan syntinsä anteeksi.