Seuraavassa esityksessä omat kommenttini ovat sinisellä tekstillä. Luuk. 11:14-36 teksti on mustalla tekstillä. Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat tällaisella mustalla kursivoidulla.

Haluanko nähdä?

Luuk. 11:14-16. Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen. Kun henki oli lähtenyt, mykkä mies alkoi puhua, ja kaikki hämmästyivät. Muutamat kuitenkin sanoivat: "Belsebulin, itsensä pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä karkottaa." Toiset taas halusivat panna hänet koetukselle ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta.

Sairaita ihmisiä Jeesus kosketti tai puhui heille lempeästi, riivaajia Jeesus käski. Tässä mykässä miehessä oli kyseessä riivaustila, koska Jeesus ”ajoi” pahan hengen ulos. Maallistunut uskonnonharjoittaja näkee tässä vain sairauden tai vamman aiheuttaman mykkyyden. Maallistunut uskonnonharjoittaja ei ota muitakaan Raamatun sanoja tosissaan. Hän selittää näkemänsä tai lukemansa pois. Hän ei näe tai halua nähdä Jumalan ilmoittamaa totuutta.

Jeesus teki paljon muitakin tunnustekoja ja puhui Jumalan valtakunnasta. Tämä ei sopinut valtaosalle juutalaisten johtomiehistä. He pelkäsivät menettävänsä johtoasemansa jos Jeesus saisi Jumalan lähettiläänä liikaa kansan suosiota (Joh. 11:47-50). He ottivat käyttöön järeän keinon väittäessään Jeesuksen toimivan paholaisen alaisuudessa. He menettelivät näin, koska olivat itse paholaisen sokaisemia ja johdateltavissa (Joh. 8:42-45).

Joh. 11:47-50. Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: "Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies (Jeesus) tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme." Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: "Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?"

Joh. 8:42-45. Tähän Jeesus sanoi: "Jos Jumala olisi teidän (Jeesusta vastustavien juutalaisten) isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut. Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon. Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä. Mutta minua te ette usko, koska minä sanon teille totuuden.

Kun Jeesus ajoi riivaajan ulos, toisen näkivät siinä Jumalan voiman toiminnassa, toiset näkivät uhan omalle johtoasemalleen ja kieltäytyivät siksi näkemästä totuutta.

Sekä avoimesti Jeesusta vastaan nousevat ihmiset että ne, jotka merkin jälkeenkin vielä uutta merkkiä haluavat, kuuluvat molemmat Jeesusta vastustavaan ryhmään. He ovat niitä, joissa paholainen pääsee heti nyppimään Jumalan sanan siemenet pois (Matt. 13:18-19). Sille, joka ei halua luopua syntielämästään, ei mikään merkki riitä. Hän etsii aina syyn epäuskolleen.

Matt. 13:18-19. "Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee Paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen.

Luuk. 11:17-20. Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä, ja sanoi: "Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle. Jos nyt Saatana taistelee itseään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa? Tehän sanotte, että minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla. Mutta jos minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla, kenen avulla sitten teikäläiset niitä karkottavat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit. Jos minä sitä vastoin ajan pahoja henkiä ihmisistä Jumalan sormella, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.

Tässä Jeesus sanoo, että saatanan valtakunta on täällä maan päällä ihmisten keskuudessa. Muualla saatanan valtakuntaa ei olekaan, sillä taivaasta saatana on jo heitetty pois maan päälle (Ilm. 12:9). Helvettikään ei ole saatanan valtakuntaa, vaan saatanan ja hänen enkeleidensä loppusijoituspaikka (Matt. 8:29, Matt. 25:41). Mutta Jeesus myös kertoo, että Jumalan valtakuntakin on tullut ihmisten keskelle, koska Jeesus itse toimii ihmisten keskellä. Monet kuitenkin tuijottavat vain maailman pahuutta ja paholaiseen liittyneiden ihmisten hetkellistä valtaa maan päällä ja unohtavat, että Jeesus Kristus on jo voittanut. Jeesus tietää tulevan ja on ilmoittanut sen meille Raamatussa.

Ilm. 12:9. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit.

Matt. 8:29. He (legioona riivaajia) huusivat: "Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?"

Matt. 25:41. "Sitten hän (kuningas) sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.

Seuraavassa Jeesus lisäksi sanoo, että Hän on saatanaa voimakkaampi. Jeesus pystyy käskemällä karkottamaan sekä saatanan itsensä että pahat henget (Matt. 4:10-11).

Matt. 4:10-11. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.'" Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Luuk. 11:21-22. "Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa. Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saamansa saaliin.

Jeesus käyttää maailmasta ottamaansa vertausta selventääkseen ylivoimaansa saatanaan nähden. Saatanakin on kolmiyhteisen Jumalan luoma olento, joka oli täydellinen siihen asti, kunnes ylpistyi ja yritti nousta Luojansa veroiseksi (Hes. 28:14-15).

Saatanan paras ase oli syyttää Jumalan lapsia synnistä ja saattaa heidät epätoivoon (Ilm. 12:10-11). Itseensä liittyneitä ihmisiä saatana ei syytä, vaan pyrkii vahvistamaan heidän eroaan Jumalasta. Jeesus Kristus vei tämänkin aseen saatanalta kuollessaan meidän syntisten ihmisten sijaisena (Hepr. 2:14-15). Saatana on nyt hampaaton. Vähäisimmänkään Jumalan lapsen, joka on kätkettynä Jeesuksen ristinkuolemaan, ei tarvitse pelätä Jumalan liekaköydessä olevan saatanan ärjyntää (1. Piet. 5:7-11).

Hes. 28:14-15. Kerubiksi minä sinut tein, sädehtiväksi vartijaenkeliksi, sinä olit pyhällä vuorella, käyskentelit välkehtivien kivien keskellä. Moitteen sijaa ei sinussa ollut siitä päivästä, jona sinut loin, siihen päivään, jolloin lankesit pahaan.

Ilm. 12:10-11. Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä: Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta. Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja öin. He voittivat hänet, Karitsan veri ja heidän todistuksensa toivat heille voiton. He eivät säästäneet henkeään vaan olivat valmiit kuolemaankin.

Hepr. 2:14-15. Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

1. Piet. 5:7-11. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset. Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. Hänen on valta iankaikkisesti. Aamen.

Luuk. 11:23. Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.

Se, miten suhtaudumme Jeesuksen Kristuksen sovintovereen, jakaa meidät kahteen ryhmään. Toiset ovat saaneet elämän Kristuksessa ja toiset ovat kuolleita, toiset ovat Jumalan valtakunnassa ja toiset ovat sen ulkopuolella, toiset ovat uskaltautuneet tuomiolle ja saaneet vapauttavan tuomion ja toiset pakenevat vielä Kristusta ja kohtaavat Hänet viimeistään kadotustuomiolla ilman puolustajaa, toiset ovat palanneet Isän syliin tuhlaajapoikina ja –tyttärinä ja toiset haluavat olla "vanhempina veljinä ja –sisarina" Isän kodin ulkopuolella, toiset heijastavat Kristuksen valoa ja toiset pakenevat valoa eläen pimeydessä.

Mitä tarkoittaa kokoaminen yhdessä Jeesuksen kanssa? Kun Jeesus Kristus on saanut vaikuttaa kristityssä hengen hedelmää, silloin kristitty ei enää toimi hajottavasti, koska Kristus itse Henkensä kautta vaikuttaa hänessä (Gal. 5:22-24).

Gal. 5:22-24. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.

Luuk. 11:24-26. "Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: 'Minä palaan kotiini, josta lähdin.' Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa."

Ihminen on yleensä täynnä itseään eli vanhan luontonsa vallassa. Joitakin saa Jumalan Pyhä Henki ohjata. Saastainen henki saadaan useimmiten harrastamalla okkultistisia asioita. Ihminen on aina jonkun näistä kolmesta johdateltavana.

Riivaajan ulos ajamisesta ei ole mitään hyötyä, ellei riivaajia väkevämpi, eli Jeesus Kristus, saa tulla tilalle.

Luuk. 11:27-28. Jeesuksen näin puhuessa eräs nainen väkijoukosta sanoi kuuluvalla äänellä: "Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!" Siihen Jeesus sanoi: "Niin, autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä."

Jeesus ei myöntynyt siihen, että joku muu asia kuin Hänen ristinkuolemansa syntien sovituksena voisi tehdä ihmisen autuaaksi. Jeesus ei antanut edes äidilleen erityisasemaa (Matt. 12:50, Room. 3:22-24). Myös Maria kuului syntisiin ihmisiin ja pelastui vain uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovituskuolemaan puolestaan.

Matt. 12:50. Jokainen, joka tekee minun (Jeesuksen) taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

Room. 3:22-24. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.

Luuk. 11:29-30. Kun ihmisiä tuli yhä lisää, Jeesus alkoi puhua heille: "Tämä sukupolvi on paha sukupolvi. Se vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki. Niin kuin Joona oli merkki niniveläisille, niin on Ihmisen Poika oleva merkkinä tälle sukupolvelle.

Jeesus ilmoitti useaan otteeseen niille, jotka vaativat häneltä merkkiä, että Hänen antamansa merkki on se, että Hän nousee kuolleista kolmantena päivänä (Matt. 12:39-41). Ylipapistokin oli pannut sen merkille (Matt. 27:62-64). Kuitenkaan edes Jeesuksen varmistettu ylösnousemus kuolleista ei saanut ylipapistoa muuttamaan suhtautumistaan Jeesukseen (Matt. 28:1-14). Moni ei nykyäänkään halua uskoa, vaikka todisteet olisivat kuinka vahvat tahansa, koska uskominen edellyttää syntielämästä luopumista ja pieneksi ja nöyräksi tulemista. Kun joillakin ihmisillä tosiasiat ja omat mielipiteet ovat ristiriidassa, saavat tosiasiat väistyä.

Matt. 12:39-41. Mutta Jeesus vastasi heille (lainopettajille ja fariseuksille): "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki. Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!

Matt. 27:62-64. Seuraavana päivänä, sapatin valmistuspäivän mentyä, ylipapit ja fariseukset lähtivät yhdessä Pilatuksen luo. He sanoivat: "Kunnioitettu maaherra, meille tuli mieleen, että eläessään tuo villitsijä sanoi: 'Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.' Käske siis vartioida hautaa tarkoin kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa pääse varastamaan häntä ja sanomaan ihmisille: 'Hän on noussut kuolleista.' Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi."

Matt. 28:1-14. Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet. Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. … muutamat vartiomiehistä menivät kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet. Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me kyllä lepytämme hänet ja järjestämme niin, ettei teille koidu ikävyyksiä."

Luuk. 11:31. Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven ihmisten kanssa ja langettaa heille tuomion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo!

2. Aik. 9:1-8. Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä. Salomo vastasi kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut Salomolle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin. Niin sai Saban kuningatar nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut, millaisia ruokia hänen pöydässään tarjottiin, miten hänen alaisensa asuivat ja miten palvelu oli hovissa järjestetty. Hän näki palvelusväen asut, samoin juomanlaskijat ja heidän asunsa sekä polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä. Tämän kaiken kuningatar näki, ja hän mykistyi ihmetyksestä. Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi. En uskonut niitä puheita ennen kuin tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu puoliakaan sinun suuresta viisaudestasi. Sinulla on kaikkea paljon enemmän kuin olin kuullut. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi! Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta."

Tässä ei sanota, että Etelän kuningatar olisi pelastunut. Hän uskoi Salomoa ja siksi hänen uskonsa tuomitsee Jeesuksen aikalaiset, jotka eivät uskoneet Jeesukseen, vaikka Jeesuksen viisaus ja teot ovat niin paljon Salomon viisautta ja tekoja suurempia kuin Luoja on luotua suurempi.

Luuk. 11:32. Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!

Joona 1:1-2, 3:1-5, 10 (1. Kun. 10:1-13). Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: "Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista siellä, että minä, Herra, olen nähnyt sen pahuuden ja rankaisen sitä." (Tässä välissä Joona oli kolme päivää kalan vatsassa.) Joonalle tuli toisen kerran tämä Herran sana: "Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista sille se sanoma, jonka minä sinulle puhun." (Jeesus Kristus saarnaa nyt toisella kerralla ylösnousemuksensa jälkeen Häneen uskovien kautta. Saarna on edelleenkin sama.) Nyt Joona meni Niniveen, niin kuin Herra oli käskenyt. Ninive oli suunnattoman suuri kaupunki, laidasta laitaan kolme päivänmatkaa. Joona lähti kulkemaan kaupungissa ensimmäistä päivänmatkaa ja huusi: "Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!" Sen kuultuaan Niniven asukkaat uskoivat Jumalaan. He julistivat paaston, ja niin ylhäiset kuin alhaisetkin pukeutuivat säkkivaatteeseen. … Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät. (Ninive tuhottiin vasta myöhemmin.)

Aikaisemmin kuolleet Niniven asukkaat ovat viimeisellä tuomiolla yhdessä Jeesuksen aikalaisten kanssa. Niniveläisten kääntyminen Joonan saarnan vaikutuksesta tuomitsee Jeesuksen aikalaiset, jotka hylkäsivät Jeesuksen saarnan. Samoin joutuvat aikanaan tuomiolle myös kaikki ne Jeesuksen ajan jälkeen syntyneet ihmiset, jotka hylkäävät Raamatun sanan.

Luuk. 11:33-34. "Ei kukaan sytytä lamppua ja sitten piilota sitä (pane sitä kätköön eikä vakan alle). Lampunjalkaan se pannaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon. Silmäsi on sinun ruumiisi lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Kun silmäsi ovat huonot, ruumiisi on pimeä.

Lamppuun ei sytytetä valoa lamppua itseään varten vaan muita varten. Tosin on olemassa koristelamppuja, mutta valo niissä ei valaise ympäristöä vaan ainoastaan lamppua itseään. Niiden kaltaisia ovat sellaiset saarnaajat, jotka ohjaavat ihmisiä Kristus-tieltä itsensä luokse. Jumala ei anna armolahjojaan tai taloudellista menestystä ihmistä itseään varten (rukouskieltä lukuun ottamatta) vaan muita varten.

Mihin ihminen kiinnittää katseensa, oman huomionsa? Netistäkin löytyy hyviä raamattuluentoja valtavan saastemäärän keskeltä. Sielläkin ihmisen sydän / sisin ohjaa hänen valintojaan. Kristuksen valo sydämessä ohjaa pyhitykseen, vanhan luontonsa ohjauksessa ihminen vain saastuu lisää (Ilm. 22:10-12).

Ilm. 22:10-12. Sitten minulle (Johannekselle) sanottiin: "Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. "Minä (Jeesus) tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. (Sydämen asenne tulee näkyviin tekoina ja laiminlyönteinä.)

Luuk. 11:35. Pidä siis varasi, ettei se valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.

Ihmisen oma vanha luonto on salakavala. Oman edun vuoksi se osaa kääntää mustankin valkoiseksi. (Sananl. 12:15, 14:12, 21:2.)

Sananl. 12:15. Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee. (Parhaimmat neuvot meillä on Raamatussa.)

Sananl. 14:12. Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie. (Ainoa elämän tie on Kristus-tie.)

Sananl. 21:2. Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee sydämet. (Vanha luonto vie ihmisen aina harhaan, sillä se on sodassa Jumalaa vastaan.)

Luuk. 11:36. Jos koko ruumiisi on valaistu eikä mikään osa sinusta ole pimeänä, ruumiisi on kauttaaltaan valoisa, aivan kuin lamppu valaisisi sinua loisteellaan."

Kun Jumala ”sytyttää” lapsensa, eli antaa hänelle Pyhän Hengen, Jumala itse pitää siitä huolen, että Hänen valonsa tulee myös näkyviin (Sananl. 4:18, Gal. 5:22-26.). Jumalan lapsen on tarpeen pysytellä valon lähteellä, Jeesuksessa Kristuksessa eikä peittää Kristuksen valoa omilla koristeillaan (Ef. 5:8-20).

Sananl. 4:18-19. Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka. Jumalattomien tie on synkin yö, he kompastuvat, tietämättä mihin.

Gal. 5:22-26. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

Ef. 5:8-20. Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista. Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon. Mitä sellaiset ihmiset salassa tekevät, on häpeällistä sanoakin, mutta kaikki tulee ilmi, kun valo sen paljastaa. Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa. Sen vuoksi sanotaankin: - Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva! Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.