Seuraavassa Luukkaan evankeliumin teksti on mustalla tekstillä. Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat tällaisella mustalla kursivoidulla. Omat kommenttini ovat sinisellä tekstillä.

Herran temppeli vai temppelin herrat?

Luuk. 19:28-31. Tämän sanottuaan Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä."

Rinnakkaiskohta Matteuksen evankeliumista (Matt. 21:1-5).

Matt. 21:1-5. Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian." Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.

Luukas kertoo Jeesuksen ratsastaneen aasin varsalla. Matteus lisää siihen, että myös varsan emä oli mukana (Matt. 21:1-5). Vanhassa testamentissa oli profetoitu juuri tällä tavalla kuninkaan tulosta ja Jumalan profetiat täyttyvät aina (Sak. 9:9).

Vanha aasi ja nuori varsa ovat myös kuvausta kahdesta liitosta. Lakiliitto, jonka Jumala oli Mooseksen kautta Israelin kansan kanssa tehnyt, oli tullut tiensä päähän, eikä Jeesus ratsastanut sillä, vaikka se mukana olikin. Laki on silti voimassa vaikka lakiliitto itsessään vanhenikin. Uusi liitto Jumalan kanssa alkoi Jeesuksen ristinkuolemasta, ylösnousemuksesta ja Pyhän Hengen vuodattamisesta. Ja tähän uuteen liittoon liittää usko Jeesukseen (Jer. 31:31-34, Room. 4:25-5:1, 1. Kor. 11:23-26, 2. Kor. 3:3-6).

Sak. 9:9 33/38 -käännös. Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.

Jer. 31:31-34. "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta (lakiliitto). Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra. "Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä (Jeesus Kristus on itse läsnä ihmisen sydämessä Pyhän Hengen kautta). Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään." (Jeesuksen ristinsovitus oli välttämätön edellytys sille, että Jumala voi antaa ihmisen synnit anteeksi ilman, että se on Hänen pyhyytensä vastaista.)

Room. 4:25-5:1. Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden. Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa.

1. Kor. 11:23-26. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.

2. Kor. 3:3-6. Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin. Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

Luuk. 19:32-34. Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: "Miksi te viette varsan?" He vastasivat: "Herra tarvitsee sitä."

Opetuslapset sanoivat juuri niin kuin Jeesus oli heitä kehottanut sanomaan. He eivät lisänneet Jeesuksen sanoihin omiaan eivätkä jättäneet Jeesuksen sanoista mitään pois. Meillä ihmisillä on taipumus lisätä Jumalan sanaan omia perinnäissääntöjämme. Niin tekemällä pyrimme riistämään opetuslapset pois Jeesukselta oman ryhmämme opetuslapsiksi. Lisäksi mielellämme jätämme Jumalan sanasta pois niitä kohtia, joita itse emme halua noudattaa. Jos niin teemme, estämme parannuksenteon sekä itseltämme että kuulijoiltamme ja sen lisäksi kasvun Jumalan lapsina. (5. Moos. 13:1-5, Matt. 5:19)

5. Moos. 13:1-5. "Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään. "Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka lupaa tehdä ihmeen tai tunnusteon ja joka näin koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia. Älkää kuunnelko sellaisen profeetan tai unennäkijän sanoja, vaikka hänen lupaamansa ihme tapahtuisikin. Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan. (Maallisella lainsäädännöllä on käytännössä jo mitätöity kaikki kymmenen käskyä. Tunnustava kristitty pyrkii kuitenkin elämään Jumalan käskyjen mukaan. Ei siksi, että hän niitä noudattamalla pelastuisi, vaan siksi, koska on jo pelastunut ja Jumala on antanut hänelle Henkensä. Jumalan Henki haluaa kirjoittaa Jumalan lain oikeassa muodossa pelastuneen sydämeen, vaikka ihmisen oma vanha luonto sitä viimeiseen asti vastustaakin.)

Matt. 5:19. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

Luuk. 19:35-38. He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle. Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat: Siunattu hän, kuningas, joka tulee Herran nimessä! Taivaassa rauha, kunnia korkeuksissa!

Rinnakkaiskohdat Markuksen ja Johanneksen evankeliumeista (Mark. 11:8-10, Joh. 12:12-19).

Mark. 11:8-10. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: Hoosianna (Herra auta)! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!

Joh. 12:12-19. Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas! … Fariseukset puhuivat keskenään: "Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään."

Jeesus sai kansalta kuninkaan vastaanoton ja se ei miellyttänyt valtaosaa fariseuksista.

Luuk. 19:39-40. Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: "Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!" Mutta Jeesus vastasi: "Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat."

Ylipapit ja fariseukset vastustivat Jeesusta, sillä he ajattelivat Jeesuksen olevan uhka heidän johtoasemalleen (Joh. 11:48-53). Samasta syystä moni nykyäänkin hylkää Raamatun sanan pitääkseen itsellään kansan enemmistön suosion.

Joh. 11:48-53. Jos annamme hänen (Jeesuksen) jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme." Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: "Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?" Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.

Vielä on mahdollista julistaa aitoa evankeliumia syntien sovituksesta, joka tapahtui Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemassa. Sekin aika on tulossa, jolloin sitä ei voi enää tehdä (Joh. 9:4). Viimeistään silloin, muut kuin Jeesuksen seuraajat, eli "kivet", alkavat huutaa. Näitä "kiviä" voivat olla mm. arkeologiset löydöt, luonnonkatastrofit ja tieteen uusimmat löydöt. Myös Israelin kansa pelastuu lopun ajan päätöksessä (Room. 11:25-26).

Joh. 9:4. Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni (Jumala) meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä.

Room. 11:25-26. Veljet, jotta ette olisi oman viisautenne varassa, teidän tulee tuntea tämä salaisuus: paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: Siionista on tuleva Pelastaja, hän poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä.

Luuk. 19:41-44. Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: "Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi."

Jeesus teki paljon voimatekoja ja puhui kuin se, jolla on valta. Hänet hylättiin, koska Hän ei suostunut elämään ihmisten halujen mukaan, vaan toteutti elämässään Jumalan tahtoa. Sama toteutuu nykyäänkin. Vain harvat suostuvat kuulemaan Jumalan ilmoituksessa pitäytyviä julistajia, koska Raamatun sana ei ole ihmisten mielen mukaista.

Jerusalem tuhottiin aikoinaan täydellisesti ja samoin tullaan tuhoamaan Jumalan sanasta luopunut maailma. Mutta samoin kuin Jeesuksen sanan, Matt. 24:15-16, todesta ottaneet kristityt aikoinaan lähtivät pois Jerusalemista ennen sen tuhoutumista, hakee Jeesus omansa pois maailmasta (Ilm. 22:12, 1. Tess. 4:15-17).

Matt. 24:15-16. "Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut - huomatkoon lukija tämän! - silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille.

Ilm. 22:12. "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan.

1. Tess. 4:15-17. Ilmoitamme teille, mitä Herra on sanonut: Me elossa olevat, jotka saamme jäädä tänne siihen asti kun Herra tulee, emme ehdi poisnukkuneiden edelle. Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa.

Luuk. 19:45-46. Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. Hän sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan."

DigiNovun kertoo seuraavaa;

Jeesus suoritti kaksi temppelinpuhdistusta, toisen toimintansa alussa ja toisen nyt sen lopussa. Johannes mainitsee ensimmäisestä, Joh 2:14-17.

Tilanne oli nyt pahempi kuin ensimmäisellä kerralla. Silloin Jeesus sanoi heidän tehneen temppelistä markkinapaikan. Nyt he olivat muuttaneet sen ryövärien luolaksi. Kummatkin sanonnat kuvaavat temppelin alennustilaa. Papisto, jonka olisi pitänyt vaalia sen pyhyyttä, oli saattanut sen rappiolle. Jeesus ei tarkoita sitä, että he olisivat ryöstäneet Jumalan huoneen. Ryövärit eivät tee niin omalle päämajalleen, vaan käyttävät sitä turvapaikkanaan.

Jeesus siteerasi Vanhan testamentin profeettoja (Jes. 56:7, Jer. 7:11).

Jes. 56:6-7. Samalla tavoin myös muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herran palvelijoiden joukkoon, jotka rakastavat hänen nimeään ja kunnioittavat häntä, kaikki jotka varovat loukkaamasta sapatin pyhyyttä ja pysyvät minun liitossani, he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä. Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit, jotka he tuovat alttarilleni. Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla.

Jer. 7:1-11. Jeremia sai Herralta tämän sanan: "Mene Herran temppelin portille ja julista näin: Kuulkaa Herran sana, kaikki te Juudan asukkaat, jotka käytte näistä porteista sisälle rukoilemaan Herraa!" Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Hylätkää väärät tienne ja tehkää hyvää! Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa. Älkää luottako valheen puhujiin, jotka hokemalla hokevat: 'Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli!' Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää, kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. Älkää sortako vierasheimoisia, älkää orpoja älkääkä leskiä. Älkää surmatko syyttömiä tässä maassa. Älkää seuratko muita jumalia, sillä se on teille turmioksi. Jos tottelette minua, niin saatte asua tässä maassa, jonka annoin teidän isillenne ikuisiksi ajoiksi. "Mutta te luotatte valheellisiin hokemiin. Eivät ne teitä auta. Tällaisia ovat teidän tekonne: te varastatte, murhaatte, teette aviorikoksia, vannotte väärin, uhraatte Baalille ja juoksette muiden jumalien perässä, joita ette edes tunne! Sitten te tulette tähän pyhäkköön, joka on minun nimelleni omistettu, ja sanotte minun edessäni: 'Me olemme turvassa!' Kuitenkaan ette luovu kauhistuttavista teoistanne. Rosvojen luolanako te pidätte tätä temppeliä, joka on minulle omistettu? Siltä se minustakin näyttää, sanoo Herra.

Nyt uuden liiton aikana Jumalan huone, eli Herran temppeli, on Jeesus Kristus itse, Hän ja Häneen liitetyt uskovat (Matt. 12:6, Joh. 2:19-21, 1. Kor. 3:16-17, Ef. 2:19-22, Matt. 18:20). Vaikka meidän tuleekin olla murheellisia siitä, mihin kirkko näyttää olevan ajautumassa, kirkko ei sellaisenaan ole Jumalan huone.

Matt. 12:6. Minä (Jeesus) sanon: tässä (Jeesus opetuslapsineen) teillä on enemmän kuin temppeli.

Joh. 2:19-21. Jeesus vastasi: "Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä." Silloin juutalaiset sanoivat: "Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?" Jeesus tarkoitti kuitenkin temppelillä omaa ruumistaan.

1. Kor. 3:16-17. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te.

Ef. 2:19-22. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.

Matt. 18:20. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun (Jeesuksen) nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään."

Jeesus puhdisti temppelin kaksi kertaa, toimintansa alussa ja toimintansa lopussa. Herran temppeleitä olemme myös me ja samoin Hän puhdistaa meidät. Ensimmäisen puhdistus on, kun saamme syntimme anteeksi Jeesuksen Kristuksen sovintoveressä ja me uudestisynnymme Jumalan lapsiksi. Toinen puhdistus tulee aikanaan, kun pääsemme lopullisesti eroon vanhasta syntiluonnostamme ja saamme kirkastetun ylösnousemusruumiin.

Luuk. 19:47-48. Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä.

Jeesus oli koskenut temppelin johtomiesten arkaan paikkaan, heidän rahanhankintakeinoihinsa sekä siihen, että he käyttivät asemaansa väärin. Temppelissä sai uhrata vain eläimiä ja kyyhkysiä, jotka papit olivat tarkastaneet. Nämä eläimet ja linnut piti ostaa temppelirahalla. Sitä varten oli rahanvaihtopisteitä, jotka tuottivat valtavat tulot.

Tässä vaiheessa kansa vielä kuunteli Jeesusta, sillä Jeesus oli kaupunkiin tullessaan saanut kuninkaan vastaanoton. Mutta kun Jeesus oli vangittu, kansa luopui Hänestä, sillä he halusivat sitoutua vain vahvana esiintyvään kuninkaaseen (Matt. 27:20-22). Asia on nykyäänkin näin. Niin kauan kun kristillisyys tuottaa kunniaa ja tuloja, siinä ollaan mukana. Kristillisyys jopa muutetaan sellaiseen muotoon, että se tuottaa itselle kunniaa ja tuloja (Fil. 3:18-4:1). Tällainen nimikristillisyys muuttuu oikeaksi kristillisyydeksi vasta, kun ihminen tulee synnintuntoon ja hyväksyy Jumalan kutsun tulla Jeesuksen Kristuksen luo uskomaan Häneen omien syntiensä sovittajana.

Matt. 27:20-22. Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät väkijoukon pyytämään Barabbakselle armahdusta ja Jeesukselle kuolemantuomiota. Maaherra kysyi nyt: "Kumman näistä kahdesta haluatte? Kumman päästän vapaaksi?" Väki vastasi: "Barabbaksen." Pilatus kysyi: "Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" Kaikki vastasivat: "Ristiinnaulittakoon!"

Fil. 3:18-4:1. Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita. Mutta me olemme taivaan kansalaisia, ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta. Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken. Rakkaat ja kaivatut veljeni, te minun iloni ja kunniaseppeleeni, pysykää siis horjumatta Herran yhteydessä, rakkaat ystävät!