Seuraavassa roomalaiskirjeen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä tekstillä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Uskovan tuleva kirkkaus

Room. 8:18. Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.

Millä perusteella Paavali päätteli näin? Hän päätteli näin Jumalan sanan, omien rankkojen kokemustensa sekä saamiensa Jumalan sanan mukaisten ilmestysten perusteella (Apt. 22:3, 2. Kor. 12:7). Paavali ei poikennut Raamatun sanasta – ei poikennut, vaikka kaikki eivät hänen tekstiään halunneet silloinkaan ymmärtää. Apostoli Pietarikin vahvistaa Paavalin puhuvan oikein (2. Piet.3:5-16).

Apt. 22:3. "Minä (Paavali) olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa (Jerusalemissa) ja Gamalielin jalkojen juuressa opetettu tarkkaan noudattamaan isien lakia ; ja minä kiivailin Jumalan puolesta, niin kuin te kaikki tänä päivänä kiivailette. (Paavali tunsi Vanhan testamentin tekstit läpikotaisin. Gamaliel oli sen ajan arvostetuin opettaja.)

2. Kor. 12:7. Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle (Paavalille) annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. (Nykyään jotkut ylpeilevät näyistään vastoin Raamatun sanaa. Paavali ei ylpeillyt, sillä hänellä oli Jumalan sallima raskas painolasti pitämässä hänet Jumalan sanan totuudessa.)

2. Piet.:315-16. ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niin kuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. (Pietari oli lukenut Paavalin tekstit ja hyväksyi niiden sisällön - myös niiden tekstien, jotka nykyisin pyritään monissa seurakunnissa hylkäämään.)

Jumala ei ole luvannut meille helppoa elämää (Joh. 16:33, 1. Kor. 10:13). Mutta samaan aikaan ahdingon kanssa Hän on luvannut jo nyt rauhan ja ilon, ystävällisyyttä, hyvyyttä ja rakkautta (Gal. 5:22-23). Ahdistus tulee usein samassa paketissa rauhan ja ilon kanssa lähtiessämme elämään elämäämme Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä (2. Kor. 1:3-5).

Joh. 16:33. Olen puhunut teille (opetuslapsille) tämän, jotta teillä olisi minussa (Jeesuksessa) rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."

1. Kor. 10:13. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. (Tiukille me kyllä usein joudumme. Silloinkaan ei kannata luopua totuudesta eikä Jumalan sanan noudattamisesta, vaikka Jumalan sanan noudattamisen tie tuntuisi vaikeammalta.)

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. (Yleensä me odotamme, jopa vaadimme, näitä ominaisuuksia muilta – Jumala haluaa saada ne myös meissä aikaan. Ellei ahdistus koveta meitä, se voi saada Hengen hedelmän kasvamaan nopeammin; Room. 5:3-5.)

2. Kor. 1:3-5. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. (Niin kuin kärsimykset … samoin on lohdutusta. Tätä ei ymmärrä, ennen kuin on itse kokenut Jumalan lohdutuksen kärsimyksissään.)

Room. 8:19-21. Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen.

Jumala antoi luomansa maanpiirin ihmisen vallan alle (1. Moos. 1:26-28). Tätä hallintavaltaa ihminen käyttää edelleenkin, mutta langenneen ja Jumalan tahtoa vastustavan ihmisluontonsa avulla. Ihminen itse on syypää siihen, miksi kaikki kärsii ja tuhoutuu.

1. Moos. 1:26-28. Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."

Paratiisissa ollessaan ihminen unohti kaiken sen hyvän joka hänellä oli, koska hän kiinnitti katseensa siihen, jota hänellä ei ollut. Paholainen yrittää saada meidätkin tähän samaan ansaan saadakseen meidät saaliikseen
(1. Moos. 3:21-24).

1. Moos. 3:1-6, 21-24. Se (käärme) sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" … Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, (Tunteeseen perustuva halu, himo, voitti Jumalan sanan noudattamisen halun.) … Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin. (Ensimmäisen syntiuhrin veri vuodatettiin jo paratiisissa heti ihmisen lankeemuksen jälkeen. Tämäkin uhri on ennakkokuva Jeesuksen täydellisestä uhrista ristillä.) Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. (Ihminen tiesi nyt kyllä hyvän ja pahan mutta minkäänlaista voimaa hänellä ei ollut hyvän toteuttamiseen. Ei ole meilläkään. Vain suostumalla Pyhän Hengen johdatettaviksi voimme edes vastustaa pahaa. Mutta Pyhä Henki voi johdattaa meitä vain, jos Jumala saa synnyttää meidät uudesti ylhäältä.) Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" (Jumala huolehti siitä, etteivät hirmuhallitsijatkaan elä määräänsä kauemmin maailmassa.) Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty. Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä. (Jumalan sana, evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta, on tämä miekka; Hepr. 4:12. Enkelit eivät meitä paratiisiin päästä, Jumalan Sanaan uskominen päästää.)

Room. 8:22-23. Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi.

Huomaatko, mitä Paavali tässä sanoo? Mekin, jotka jo olemme Jumalan lapsia, kuitenkin odotamme vielä Jumalan lapseuden lopullista toteutumista. Me, joilla on jo Pyhä Henki, joudumme vajavaisina huokaillen odottamaan Jeesuksen paluuta. Mutta meillä, jotka uskomme Jeesuksen sovittaneen syntimme, on Jumalan sanaan perustuva varma toivo siitä, että Jeesuksen tullessa noutamaan omiaan kotiin, huokailumme, kipumme ja sairautemme loppuvat.

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Kristittyinä näemme maailman sellaisena kuin se on, rappeutuvana ja synnin tahraamana. Meidän ei kuitenkaan tarvitse vajota synkkyyteen, koska meillä on toivo tulevasta kirkkaudesta. Saamme katsoa kohti Jumalan lupaamaa uutta taivasta ja uutta maata ja odottaa, että hän vapauttaa maailman kaikesta synnistä, sairaudesta ja pahuudesta. Siihen asti olemme maailmassa julistamassa pelastuksen ja toivon sanomaa, auttamassa ihmisiä, kantamassa vastuuta ympäristöstämme ja vastustamassa pahuutta.

Ylösnousemuksessa saamme kirkastetun ruumiin, joka on samanlainen kuin Jeesuksen ruumis taivaassa
(1. Joh.3:2). Olemme saaneet esikoislahjana tai ikään kuin ”ensimmäisenä maksueränä” Pyhän Hengen vakuudeksi tulevasta ylösnousemuselämästä (Katso 2. Kor. 1:22, 5:5 ja Ef. 1:14).

1. Joh.3:2. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

2. Kor. 1:22. hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen.

2. Kor. 5:4-7. Me, jotka vielä asumme tässä majassamme, huokailemme ahdistuneina. Emme haluaisi riisuutua vaan pukeutua uuteen asuun, niin että elämä kätkisi sisäänsä sen, mikä on kuolevaista. (Haluaisimme itse, että vanhan luontomme saaman kuolemantuomion sijaan Pyhä Henki vain muuttaisi sitä.) Juuri tähän Jumala on valmistanut meidät, ja vakuudeksi hän on antanut meille Hengen. Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. (Me emme ole vielä perillä taivaan kodissa ja siksi kipuilemme vanhan luontomme ja uuden luomuksen välisessä ristiriidassa, mutta Herra on Henkensä kautta meissä ja meidän kanssamme.) Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen.

Ef. 1:13-14. Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. Se on meidän perintöosamme vakuutena, joka takaa meille lunastuksen, Jumalan kirkkauden ylistykseksi.

Room. 8:24-25. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Lapset luottavat luonnostaan vanhempiinsa, vaikka vanhemmat eivät aina olisikaan luotettavia. Taivaallinen Isämme ei kuitenkaan lupaa mitään, mitä ei voisi tehdä. Hänen suunnitelmansa toteutumisessa voi silti kestää kauemmin kuin ajattelemme. Me odotamme uutta ruumista, uutta taivasta ja maata, lepoa ja palkintoa, ikuista perhettä ja kotia, synnin ja kärsimyksen katoamista ja sitä, että näemme vihdoin Jeesuksen kasvoista kasvoihin. Meidän kannattaa odottaa kaiken sen toteutumista kärsivällisesti ja luottaa Jumalan hyvyyteen ja viisauteen.

Roomalaiskirjeessä Paavali opettaa, että pelastus koskee menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Se liittyy menneisyyteen, koska pelastus tapahtui sinä hetkenä, jolloin uskoimme Jeesukseen Pelastajana ja saimme kaikki syntimme anteeksi (Room. 3:21-26, Room. 5:1-11, Room. 6:1-11, Room. 6:22, 23). Pelastus liittyy myös nykyisyyteen, koska olemme pyhityksen tiellä. Kaikkia pelastuksen siunauksia ei kuitenkaan ole vielä annettu, vaan osa tulee vasta tulevaisuudessa, kun Kristus perustaa maan päälle ikuisen valtakuntansa. Pelastus on varma jo nyt, mutta odotamme täynnä toivoa ja luottamusta sitä, kun ruumiimme ja sielumme muuttuvat tämän elämän jälkeen ja meistä tulee Kristuksen kaltaisia.

Room. 3:21-26. … Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. … ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.

Room. 5:1-11. Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. … Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. … Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.

Room. 6:1-11. … Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän. … Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan. … Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.

Room. 6:22-23. Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Room. 8:26-27. Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Meidän ei tarvitse selviytyä ongelmistamme yksin. Vaikka emme tietäisi, millä sanoilla rukoilla, Pyhä Henki rukoilee kanssamme ja puolestamme ja Jumala vastaa rukoukseen. Koska Jumala auttaa meitä rukoilemaan, meidän ei tarvitse koskaan pelätä tulla hänen eteensä. Voimme pyytää Pyhää Henkeä rukoilemaan puolestamme Jumalan tahdon mukaan. Kun sitten tuomme pyyntömme Jumalalle, voimme luottaa siihen, että hän tekee aina sen, mikä on parasta.

Room. 8:28. Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Jumala toimii kaikissa asioissa meidän parhaaksemme, ei vain erikoistapauksissa. Se ei tarkoita, että meille tapahtuisi ainoastaan hyviä asioita. Paha kukoistaa langenneessa maailmassa, mutta Jumala kykenee kääntämään kaikki olosuhteet lopulta hyviksi meille. Tämä lupaus ei koske kaikkia maailman ihmisiä vaan ainoastaan Jumalan ”kutsumia” eli niitä, jotka Pyhä Henki on johdattanut ottamaan vastaan Jeesuksen ja rakastamaan häntä. Elämän vaikeuksien, pettymysten ja jopa kärsimysten ja vainojen keskellä Jeesukseen uskovat voivat luottaa siihen, että Jumala toteuttaa hyviä tarkoituksiaan heidän elämässään. Heidän ei tarvitse enää etsiä turvaa epävarmoista maallisista asioista ja rikkauksista, koska he tietävät Jumalan olevan heidän kanssaan kaikissa olosuhteissa ja johtavan heidät lopulta voittoon.

Muistan ajan, jolloin olin kyllä pelastunut, mutta en kyennyt rakastamaan Jumalaa kuin vähän. Mistä se johtui? Se johtui siitä, etten itse ollut kokenut Jumalan rakkautta, koska en uskaltanut päästää Häntä tarpeeksi lähelle. Sen vuoksi myös Kristus oli jäänyt minulle pieneksi ja voimattomaksi. Seuraus tästä kaikesta oli se, etten kyennyt juurikaan rakastamaan lähimmäisiäni. Tämä tilanne oli vanhalle luonnolle mieleinen, sillä kun Jumala oli etäinen, ei ollut paineita muuttua – paitsi että selittämätön ahdistus kasvoi.

Mikä esti kokemasta Jumalan rakkautta? Se, että en vielä luottanut Jumalaan niin paljoa, että olisin uskaltanut katsoa sydämeni pimeyteen Hänen kanssaan. Jumala kyllä tiesi tasan tarkkaan millainen olin – minä itse en vain sitä tiennyt. Silti Jumala jaksaa edelleenkin odottaa rakastaen hidasta kasvuani Hänen tuntemisessaan.

Room. 8:29. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa.

Jumala on samaan aikaan menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Siksi Hän tietää, kuka pysyy loppuun asti Hänen Poikansa yhteydessä. Kaikkia kyllä kutsutaan, mutta vain ne valitaan, jotka ottavat vastaan sovituksen Jeesuksen sovintoveressä ja myös pysyvät siinä.

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Jumalan lopullinen päämäärä on tehdä meistä Kristuksen kaltaisia (1. Joh. 3:2). Kun meistä tulee enemmän hänen kaltaisiaan, löydämme todellisen minuutemme ja muutumme kohti sitä, millaisiksi meidät alun perin luotiin. Pyhä Henki tekee meissä tätä muuttavaa työtä (2. Kor. 3:18), kun opimme tuntemaan Jumalaa paremmin. Se tapahtuu lukemalla ja noudattamalla hänen Sanaansa, viettämällä aikaa rukouksessa, täyttymällä hänen Hengellään ja tekemällä hänen työtään maailmassa.

1. Joh. 3:2. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

2. Kor. 3:18. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.

Room. 8:30. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt (Poikansa kaltaisiksi), hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.

Jumala kutsuu meitä tulemaan Jeesuksen luo (Joh. 6:44). Ne jotka suostuvat tulemaan ja joille Jeesus kelpaa heidän syntiensä vuoksi ristiinnaulittuna, niille Jumala antaa Jeesuksen vanhurskauden ja kirkkauden.

Joh. 6:44. Ei kukaan voi tulla minun (Jeesuksen) luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. (Pelastus on alusta loppuun asti Jumalan työtä. Jotkut vain suostuvat lopettamaan vastaan hangoittelemisen ja tulevat Ristiinnaulitun luo.)

Sana elämään kommentaariraamatun mukaan;

Kuvailtuaan Jumalan lasten toivoa ja tulevaa kirkkautta Paavali siirtyy selittämään, mihin heidän toivonsa ja varmuutensa perustuu. Jumalan tarkoitukset omilleen ovat olleet hyviä aikojen alusta asti. Hänen pelastussuunnitelmansa on laadittu jo ennen maailman luomista. Efesolaiskirjeen jakeessa 1:11 sanotaan: ”Kristuksessa me olemme myös saaneet perintöosan, niin kuin meistä oli ennalta määrätty hänen suunnitelmassaan, hänen, joka vaikuttaa kaiken oman tahtonsa ja päätöksensä mukaan.” Hän näkee yhtä aikaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden, eikä mikään tule hänelle yllätyksenä. Hänen suunnitelmansa toteutuu varmasti. Jos uskoo Jeesukseen, voi iloita siitä, että Jumala on aina tuntenut meidät. Hänen rakkautensa on ikuista ja hänen viisautensa ja voimansa ylivertaisia. Hän johdattaa ja suojelee meitä, kunnes eräänä päivänä seisomme hänen valtaistuimensa edessä.

Ef. 1:11. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt - hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti.

Kutsuminen tarkoittaa luokseen pyytämistä tai kehottamista. Vanhurskauttamisesta ja Jumalan kirkastamisesta kerrotaan tarkemmin kommentaariraamatun kaaviossa sivulla 2313.

Sana elämään kommentaariraamatun kaavio sivulta 2313;

Roomalais- kirjeen tärkeitä käsitteitä

Valinta Room. 9:10-13 Vanhurskauttaminen Room. 4:25, 5:18 Anteeksianto Room. 3:25 Lunastus Room. 3:24, 8:23 Pyhitys Room. 5:2, 15:16 Kirkastaminen Room. 8:18-19, 30

Jumala voi valita yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän omaa tarkoitustaan varten täysin ihmisistä itsestään riippumatta. Jumala julistaa meille vapautuksen synneistämme ja tekee meidät hänelle kelpaaviksi. Kristuksen täydellinen uhri poistaa Jumalan rangaistuksen synnistä ja tuo anteeksiannon. Jeesus Kristus on maksanut hinnan vapautuksestamme. Synnin hinta on kuolema, ja Jeesus maksoi sen ristinkuolemallaan. Pyhän Hengen avulla voimme tulla enemmän Kristuksen kaltaisiksi. Kuoleman jälkeen uskova muuttuu lopullisesti täysin Kristuksen kaltaiseksi (1.Joh. 3:2).