1.10.2015 Sakari Tuunainen Beta-alustus – Rukous
Rukous
Rukoilla lakkaamatta = elää Jumalan yhteydessä joka hetki, tehdä valinnat elämässä Jumalan sanan mukaisesti, esittää hänelle sekä pienet että suuret asiat. Ja antaa Pyhän Hengen rukoilla puolestaan.
1 Tess. 5:14-24. Kehotamme teitä, veljet: ojentakaa kurittomia, rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja ja olkaa kaikkia kohtaan kärsivällisiä. Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.
Room. 8:26-27. Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.
”Muuta kaikki rukoukseksi, niin kaikki muuttuu rukouksen kautta”. (Ulla Christina Sjöman)
Jeesus opetti opetuslapsilleen ja heidän kauttaan myös meille ”Isä meidän” rukouksen.
Luuk. 11:1-4. Kerran, kun Jeesus oli ollut rukoilemassa, eräs hänen opetuslapsistaan pyysi: "Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan." Jeesus sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa näin: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme. Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen."
Matt. 6:9-13. Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Isä meidän …
1 Joh. 2:23. Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.
Allahilla ei ole poikaa – joten Allah on epäjumala. Jehovalla poika on arkkienkeli Mikael – joten Jehova on epäjumala. Sen kristityn jumala, joka ei sisällä Jeesusta Kristusta yhtenä kolmiyhteisen Jumalan persoonana – on epäjumala. Jumala, joka ei ole Isä – on epäjumala.
Oma havaintoni oli se, että minun jumalani oli saanut paljon niitä piirteitä, joita omassa isässäni oli. Huolehtiva kyllä – mutta etäinen. Vasta kun opin tuntemaan Jeesuksen Kristuksen, alkoi käsitykseni Jumalasta muuttua epäjumalankuvasta vastaamaan enemmän todellista.
Ihmiselle, joka on viettänyt lapsuutensa rikkinäisessä ja riitelevässä perheessä, ei synny oikeaa kuvaa Jumalasta. Ei, ennen kuin Pyhälle Hengelle on annettu riittävän pitkä aika menneisyyden korjaamiseen. Erik Ewalds on kertonut seuraavan tapauksen;
Mies vihasi isäänsä suunnattomasti. Pidempiaikaisessa terapiassa miehelle alkoi pikku hiljaa valjeta, että ei hän isäänsä vihannutkaan. Hän vihasikin äitiään, joka oli mitätöinyt hänen isänsä. Äitiään, joka oli tehnyt miehestään poikansa silmissä halveksittavan. Poika oli lapsena joutunut valitsemaan puolensa ja liittymään äitiinsä väärällä tavalla.
Vasta tämän havainnon jälkeen mies kykeni vähitellen samaistamaan itsensä miessukupuoleen.
Taitamaton terapeutti olisi sanonut miehelle, että ”tämä on sinulla geeneissä” ja estänyt samalla miehen vapautumisen siihen vapauteen, johon Kristus haluaa meitä johdattaa.
Joh. 1:18. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.
2 Joh. 1:9. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.
Luuk. 10:22, Matt. 11:27. ... Eikä sitä, kuka Isä on, tiedä kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."
Joh. 5:22-23. Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.
Hepr. 2:10-11. Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen:
Isä meidän …
Jumalayhteys alkaa näkyä lähimmäisen armahtamisena ja huomioonottamisena ennemmin tai myöhemmin. Ellei näy, on se merkki kristityn keskenkasvuisuudesta. Silloin Kristusta ei ole Pyhän Hengen kautta päästetty vaikuttamaan sisimmässä. Kristitty voi olla pelastunut mutta Jumala ei voi häntä käyttää juuri mihinkään. Moni luulee kyllä tekevänsä työtä Jumalalle, niin kuin luulivat Jeesuksen ajan fariseuksetkin. Jos kristitty uskoo Jumalaan, on vain loogista, että hän alkaa elämässään myös noudattaa Jumalan sanaa (menemättä kuitenkaan lain alle, josta enemmän seuraavassa alustuksessa).
Room. 12:1-2. Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä (sanasta ”logigos”, looginen) tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.
Matt. 5:6-9. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Matt. 18:32-33. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: 'Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?'
Luuk. 6:36. "Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.
1 Piet. 1:18-23. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä. … Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan. Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.
Jaak. 2:13. Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.
Room. 8:1. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.
… joka olet ...
Jumala ei muutu. Siksi me voimme turvallisin mielin lukea hänen sanaansa Raamattua, tietäen, että Hän toimii aina juuri niin, kuin hän on sanassaan ilmoittanut.
Hepr. 13:8. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.
Hepr. 1:10-12. Ja myös näin: Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat. Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat kuin vaate, sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu.
… olet taivaissa.
Kristillisyydessä on yleensä ajateltu, että Raamattu puhuu kolmesta taivaasta; Ilmakehästä, tähtitaivaasta ja taivaasta jossa Jumalan enkelit ovat. Jumala on kaikkien näiden luomansa kolmen taivaan sisällä ja ulkopuolella. Sielunvihollinen on ilmavallan hallitsija, tosin Kristuksen voittamana. Jumala on kaikissa taivaissa eikä ole jättänyt meitä yksin.
2 Kor. 12:1-2. Minun (Paavalin) on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
Ef. 2:1-2. Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen (ed.käännös; ilmavallan) hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä.
Jes. 57:15. Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Me kyllä rukoilemme näin mutta odotamme, että Jumala itse pyhittäisi nimensä. Me itse teemme hyvin vähän, että Jumalan nimi tulisi pyhitetyksi omalla kohdallamme. Emme usein pyhitä edes omaa lepopäiväämmekään. Me kristityt olemme Jumalan kirje ympäristöllemme. Käytöksellämme me voimme vetää Jumalan nimen lokaan. Eräs tapaamani henkilö kertoi minulle seuraavaa;
Hänellä oli sellainen halontekokone, jolla voi tehdä polttopuita myös naulaisista betonilaudoista. Mies samalta kylältä pyysi häntä pilkkomaan omat rakennuspuunsa. Kertoja, tietäen miehen hartaaksi uskovaksi, totesi, että hänellä olisi aikaa vain tämän pyhänä pitämänä lepopäivänä. Mies oli suostunut. Minulle tämän kertonut henkilö totesi; ”Sellaisia ne uskovat ovat. Oma etu menee aina uskon edelle.”
… sinun … Jokainen kristitty vastaa itsestään Jumalalle. Suhde Jumalaan Kristuksen kautta on aina henkilökohtainen minä-sinä suhde.
Onneksi ei ole kadotustuomiota niille, jotka uskovat Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omalle kohdalleen.
5 Moos. 32:50-51. Vuorella, jolle sinä nouset, sinun on kuoltava, ja sinut otetaan isiesi luo, kuten veljesi Aaron, joka kuoli Horinvuorella. Näin tapahtuu siksi, että te Meribat-Kadesin vesipaikalla Sinin autiomaassa rikoitte minua vastaan kaikkien israelilaisten edessä, kun ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä.
(Jumala oli käskenyt puhua kalliolle, että se antaisi vettä. Mooses kuitenkin löi kalliota sauvallaan.)
3 Moos. 19:1-18. Herra sanoi Moosekselle: "Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. "Jokainen teistä kunnioittakoon äitiään ja isäänsä. Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Älkää kääntykö seuraamaan epäjumalia älkääkä valako itsellenne jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. … "Älkää varastako, älkää valehdelko älkääkä pettäkö toisianne. Älkää vannoko väärin minun nimeeni, sillä jos niin teette, häpäisette Jumalanne nimen. Minä olen Herra. "Älä tee toiselle vääryyttä äläkä ota mitään väkisin. Älä pidä päivätyöläisen palkkaa itselläsi yli yön. Älä pilaile kuuron kustannuksella äläkä pane estettä sokean tielle, vaan pelkää ja kunnioita Jumalaasi. Minä olen Herra. "Älkää oikeutta jakaessanne tehkö vääryyttä. Älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, mutta älä myöskään suosi mahtavaa, vaan ole lähimmäisesi tuomarina oikeudenmukainen. Älä kulje panettelemassa heimolaisiasi, älä saata lähimmäistäsi syytöksilläsi hengenvaaraan. Minä olen Herra. "Älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti; muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään. Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra.
1 Kor. 3:16-17. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te.
1 Kor. 6:18-20. Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!
Ef. 4:30-5:5. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden. Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan. Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle. Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos. Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Me kyllä rukoilemme myös näin mutta emme itse tee paljoakaan Jumalan valtakunnan tulemisen eteen. Jätämme Jumalan valtakunnan edistymisen Jumalan itsensä harteille. Rukoilemme työmiehiä Jumalan pelloille mutta emme itse useinkaan suostu työmiehiksi.
Matt. 9:36-38. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen."
Luuk. 10:1-16. Tämän jälkeen Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. Hän sanoi heille: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. "Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. … "Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt."
Luuk. 17:21 kohta voidaan kääntää yhtä oikein molemmilla tavoilla; ”teidän keskellänne” tai ”sisäisesti teissä”. Koska alkuteksti sisältää molemmat merkitykset, on kumpikin käännös oikea. Mutta ellei Jumalan valtakunta saa tulla minuun sisäisesti siten, että avaan sydämeni oven Herralle Jeesukselle Kristukselle, olen valtakunnan ulkopuolella.
Luuk. 17:21. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."
(ed.käännös) eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".
Tule Herra Jeesus – olemmeko lopettaneet tämän pyytämisen? Miksi? Olemmeko niin kiinni näissä maallisissa, että pelkäämme Jeesuksen Kristuksen toista tulemista. Silloinhan maalliset työmme jäävät kesken.
Ilm. 22:17-20. Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka tämän kuulee, sanokoon: "Tule!" Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. … Hän, joka todistaa tämän, sanoo: "Tämä on tosi, minä tulen pian." Aamen. Tule, Herra Jeesus!
Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä …
Joskus kuulen rukoiltavan; ”Herra, muuta maailma paremmaksi.” Juuri koskaan en kuule rukouksen jatkona; ”Herra aloita minusta.” Jeesus ei rukoillut koko maailman puolesta vaan omiensa puolesta.
Joh. 17:9. "Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.
Jumalan tahto tapahtuu maan päällä, jos se saa tapahtua yksittäisen ihmisen elämässä.
Rukous muuttaa rukoilijaa itseään. Vasta rukoilijan muuttuminen antaa mahdollisuuden ympäristön ja lähimmäisten muutokseen.
Jos en itse suostu muuttumaan (vaikka Pyhä Henki haluaa uudistaa ihmisen) – rukouksesta ei ole minulle mitään ”hyötyä”. Voin jopa katkeroitua Jumalalle, kun mitään ei tapahdu.
Joskus Jumala kuitenkin vastaa sellaisenkin henkilön rukoukseen joka ei usko. Tämä henkilö joutuu silloin valinnan eteen, jäädäkö Jumalan yhteyteen vai poistuako. Jos hän torjuu Jumalan kutsun, hän on silloin tiellä, jolla käy huonosti.
Joh. 5:2-14. Jerusalemissa on Lammasportin lähellä allas, jonka hepreankielinen nimi on Betesda. … Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. … Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele." Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Mutta se päivä oli sapatti. Niinpä juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi." Mies vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja kävele.' Silloin juutalaiset kysyivät: "Kuka se mies oli, joka käski sinun ottaa vuoteesi ja kävellä?" Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: "Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin."
Jaak. 1:22-25. Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä - älkää pettäkö itseänne. Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä. Hän kyllä tarkastelee itseään, mutta poistuttuaan hän unohtaa saman tien, millainen on. Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee.
Jumalan tahto on, että me sallisimme Pyhän Hengen alkaa muuttaa meitä Hänen kaltaisikseen.
1 Joh. 3:1-3. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä.
Kol. 3:8-10. Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista. Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.
Muutos on jatkuva prosessi – kasvu kristittynä – eheytyminen ihmisenä.
Ensin pitää kuitenkin tapahtua ihmisen pelastuminen (Isä vetää Kristuksen luo), kun ihminen uudestisyntyy uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Jumala antaa uudestisyntyneelle lapselleen Pyhän Henkensä.
Pelastumisen jälkeen voi alkaa pyhitys, jos suostumme siihen. Pyhitys, jossa jatkuvasti uudistumme ja opimme yhä paremmin tuntemaan Luojaamme. Jumalan antama Pyhä Henki saa meissä pyhityksen aikaan. Itse me emme halua pyhittyä Jumalan tarkoittamalla tavalla, vaan haluaisimme mennä oikotietä. Haluaisimme hypätä kasvu- ja eheytymisvaiheen yli suoraan terveyteen. Vaikka juuri kasvu (tutustuminen omiin virheisiin, niistä oppiminen ja niiden kanssa elämään oppiminen, mahdollisesti jopa niistä luopuminen siten, että lähimmäisellä on helpompaa olla minun lähelläni) on sitä pyhitystä. Sielunvihollinen tarjoaa helppoa oikotietä ohi Kristus-tien, ettei ihminen vain oppisi olemaan kanssaihmiselle lähimmäinen.
Täydellisiä me tulemme olemaan aikanaan vasta taivaassa.
2 Kor. 6:1. Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!
1 Kor. 3:1-3. Minä (Paavali) en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan, vaan niin kuin puhutaan vanhan luontonsa vallassa oleville, niille jotka ovat Kristuksen tuntemisessa vielä pikkulapsia. Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään, sillä olette yhä vanhan luontonne vallassa. Kun teillä kerran on keskinäistä kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne vallitsee teitä ja te elätte niin kuin ihmiset elävät.
Jeesus on tie ja elämä; myös tie, jolla kasvu ja paraneminen tapahtuu.
Joh. 14:6. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Jos haen Jumalalta vain ruumiin paranemista, voin jäädä Jumalalle sellaiseen kiitollisuuden velkaan, jota en kykene maksamaan. Velka, jota ei voi maksaa, aiheuttaa vihaa. Jumalan lapsi sen sijaan ottaa paranemisen (tai paranematta jäämisen) vastaan lahjana.
Rukoilemme usein Jumalalta vapautusta myös niistä kasvukivuista, jotka ovat meille tarpeen kehittyäksemme ihmisinä – ja voimme olla katkeria Jumalalle, joka ei halua pysäyttää meidän kasvuamme.
Terveys voidaan määritellä siten, että; Terve ihminen on hän, joka säilyttää rakastavan, empaattisen ja positiivisen mielenlaadun sairauksista, vastoinkäymisistä ja onnettomuuksista huolimatta.
Erik Ewalds kertoi kahdesta henkilöstä. Toinen heistä, vanhus, makasi liikuntakyvyttömänä vuoteellaan. Hän oli kuitenkin iloinen. Hänellä oli aina lohduttava sana kaikille, jotka hänen kanssaan olivat tekemisissä. Hän kyseli muiden kuulumisia ja kuunteli, kun he kertoivat hänelle murheitaan. Niinpä hänen luonaan viihdyttiin.
Toinen, huippu-urheilija, oli elämänsä kunnossa. Kehui itseään, ei kuunnellut muita, vaan keskustelussa keskeytti toiset ja halusi, että vain hänen suorituksistaan puhuttaisiin.
Kumman näistä kahdesta luona sinä olisit halunnut viettää aikaa? Kumpi näistä oli loppujen lopuksi terveempi?
… niin kuin taivaassa.
Taivas on taivas siksi, että siellä Jumalan tahto tapahtuu koko ajan täysimääräisenä.
Ilm. 7:17. Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.
Ilm. 21:4. ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Lutherin Vähä katekismus määrittelee tämän seuraavasti;
MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:
Jumala antaa pyytämättäkin jokapäiväisen leivän kaikille, myös pahoille ihmisille, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että hän auttaisi meitä käsittämään tämän ja vastaanottamaan jokapäiväisen leipämme kiitollisina.
MITÄ TARKOITTAA JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄ? VASTAUS:
Kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.
Kannattaa myös muistaa, että ihminen elääkseen tarvitsee leivän lisäksi myös Jumalan sanaa. Leipä ravitsee ruumiin, Jumalan sana ravitsee sielun.
Matt. 4:2-4. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi." Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"
Joh. 6:35. Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.
Anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Tätä rukoillessamme me pidämme ikään kuin itsestään selvänä, että mekin annamme anteeksi. Jeesus on sanomassaan ehdoton. ”Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Miksi näin?
Matt. 6:14-15. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Mark. 11:25-26. Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."
Ensinnäkin se, että voisi antaa oikealla tavalla anteeksi, tarkoittaa myös vihastumista tarvittaessa. Jos joku tekee törkeän teon lähimmäiselle, silloin tekoon tuleekin vihastua ja puuttua asiaan. (Miksi me kristityt emme aina menettele näin?) Jos teko taas kohdistuu minuun – kristillisyyttä ei ole se, että suostuu toisen kynnysmatoksi.
Vihastuminen muuttuu synniksi sillä hetkellä, kun se muuttuu katkeruudeksi. Katkeruuteni ei kuitenkaan vahingoita väärintekijää vaan minua itseäni.
Jos taas en kykene vihastumaan silloin kun siihen olisi aihetta, ihmisyyteni on hukassa. Silloin en arvosta edes itseäni enkä siksi kykene Jumalan tarkoittamalla tavalla rakastamaan muitakaan.
Lihallinen, henkisesti ja hengellisesti kasvamaton kristitty loukkaantuu helposti itseensä kohdistuvasta arvostelusta ja puolustautuu hyökkäämällä toista kohtaan. Totuus onkin hirvittävä ase rakkaudettoman käsissä. Rakkaus ilman totuutta on taas pelkkää hempeilyä, joka ei johda ketään pelastukseen eikä paranna ketään.
Kun me olemme kasvaneet kristittyinä, voimme omista eheytyneistä haavoistamme käsin ymmärtää paremmin toisen käyttäytymistä. Silloin osaamme oikealla tavalla rakkaudellisesti ojentaa toista ja jopa antaa hänelle anteeksi hänen käyttäytymisensä. Olemme oppineet erottamaan ihmisen hänen teoistaan.
Ef. 4:26-27. Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. Älkää antako Paholaiselle tilaisuutta.
Edellinen käännös sanoo asian muodossa; "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö."
Hepr. 12:14-15. Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.
Mark. 3:3-5. Jeesus sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: "Astu esiin", ja kysyi sitten fariseuksilta: "Kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tappaa ihminen?" He eivät vastanneet mitään. Jeesus loi heihin vihaisen katseen; hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuudesta.
Joh. 2:13-15. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli tulossa, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Hän näki temppelissä kauppiaita, jotka myivät härkiä, lampaita ja kyyhkysiä. Siellä istui myös rahanvaihtajia. Jeesus teki nuoranpätkistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki temppelistä lampaineen ja härkineen. Hän paiskasi vaihtajien rahat maahan ja kaatoi heidän pöytänsä.
Matt.22:37-39. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Gal. 6:1-2. Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen. Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.
Matt. 18:21-22. Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa" , vastasi Jeesus.
Äläkä saata meitä kiusaukseen.
Me ylpistymme helposti ja luulemme pärjäävämme omin avuin. Jätämme Jumalan vain henkivakuutukseksi taustalle. Silloin Jumala voi ottaa suojeluksensa hetkeksi pois. Kiusaaja käyttää silloin kyllä tilaisuutta hyväkseen.
Kannattaa muistaa, että meillä lankeamisen jälkeenkin on paluutie avoinna Isän luo, koska Jeesuksen Kristuksen sovintoveri riittää siihenkin.
1 Kor. 10:12-13. Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
Jaak. 1:12-16. Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. Älkää eksykö, rakkaat veljet!
Vaan päästä meidät pahasta.
”Pahasta” voitaisiin ihan yhtä hyvin kääntää ”paholaisesta”. Itse käytän ”paha” –sanaa, koska se sisältää myös ihmisen oman pahuuden, sen sisäisen vanhan luonnon, joka on sodassa Jumalaa vastaan.
Mark. 7:20-23. Ja hän jatkoi: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen. Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."
Room. 8:5-11. Lihan mukaan elävillä on lihan mukaiset pyrkimykset, Hengen mukaan elävillä Hengen mukaiset. Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen. Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi. Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.
Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti.
Jumalan valtakunta, voima ja kunnia ovat vielä meille osittain salattuja. Ne tulevat todeksi sille, joka uskoo Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omalle kohdalleen.
Ilm. 22:11-16. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. "Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä. "Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."
Aamen.
Aamen = vahvistus sille, että tapahtuu niin kuin rukoilet. Uskotko sinä sen?
Kannattaa kuitenkin muistaa, että Jumala ei ole minun juoksupoikani, vaan minä hänen.
Miika 6:6-8.
Miika 6:6-8. Mitä minun pitäisi tuoda, kun astun Herran eteen, kumarrun korkeimman Jumalan edessä? Toisinko hänelle uhreja, vuoden vanhoja vasikoita? Miellyttävätkö Herraa tuhannet pässit ja virtanaan tulviva uhriöljy? Pitäisikö minun antaa esikoiseni rikkomuksestani, oma lapseni synninteostani? - Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.