16.6.2020 Sakari Tuunainen Alustus – Herran siunaus


Herran siunaus


Herran siunaus rikkaaksi telkee, ei oma vaiva siihen mitään lisää (Sananl. 10:22, vuoden 1933/38 käännös).

Sananl. 10:22. Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.

Mutta mitä on se rikkaus (1933/38 käännös) tai menestys (1992 käännös), jonka Herran siunaus antaa? Ja miksi sitä ei voi omilla yrityksillä lisätä? Laiskojako meidän tulisi olla?

Efesolaiskirje (Ef. 1:3-14) vastaa meille näihin kysymyksiin, myös tähän laiskana olemiseen, joka ainakaan ei tuo kunniaa Jumalalle.

Ef. 1:3-14. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt - hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi. Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. Se on meidän perintöosamme vakuutena, joka takaa meille lunastuksen, Jumalan kirkkauden ylistykseksi.

Room. 8:1. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Muita kadotustuomio siis kohtaa).


Kaikki Jumalan siunaukset liittyvät tavalla tai toisella Jeesukseen Kristukseen. Kullakin ihmisellä on Jumalan lapsenakin vielä oma vanha luontonsa, joka aina haluaa eri asioita kuin mikä olisi Jumalan tahto.

Gal. 5:16-17. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja. Liha (ihmisen vanha luonto) haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.

Jos joku olisi väittänyt minulle näin silloin, kun olin vielä nuori kristitty, olisin kiistänyt asian. Silloin olin vielä nykyistäkin enemmän vanhan luontoni vallassa ja vanha luonto ei halua luopua ”saavuttamistaan eduista”. Jos sen on niistä pakko luopua, se vain vaihtaa väriä valkoisemmaksi ja alkaa ylpeillä siitäkin, että on kyennyt luopumaan. Tämä on oma kokemukseni.

Ennen uuden luonnon saamista ihminen onkin kuollut Jumalaan nähden. Ihminen alkaa elää uskomalla Jeesukseen Kristukseen Herranaan ja Vapahtajanaan koska silloin hän syntyy uudesti ylhäältä. Ihminen saa Jumalalta Pyhän Hengen, uuden luonnon ja Jumalan lapseuden.

Joh. 5:24-25. "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti: tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat (alkavat) elää,

Joh. 3:3. Jeesus vastasi hänelle (Nikodemokselle): "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."

Room. 8:13-14. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.

Joh. 3:36. Sillä, joka uskoo Poikaan (Jeesukseen Kristukseen), on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.

2. Joh. 1:9. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.

Jaak. 4:1-3. Kuulkaa, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa kurjuutta, joka tulee osaksenne. Teidän rikkautenne on lahonnut ja teidän vaatteenne ovat koin syömiä. Teidän kultanne ja hopeanne on ruosteessa. Niiden ruoste on todistava teitä vastaan, ja se syö lihaanne kuin tuli.

Ef. 1:13. Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne.

Evankelimin vastaanottamiseen liittyy seuraavia asioita.

Room. 5:8. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.

1. Joh. 1:8-9. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Room. 10:9-10. Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.

Apt. 2:21. Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä (Jeesusta Kristusta), se pelastuu.

Joh. 14:26. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.

Ef. 4:30-31. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.

Fil. 2:13-15. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. Tehkää kaikki nurisematta ja empimättä, jotta olisitte moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä.

2. Piet. 1:20-21. Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.

Room. 14:17. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa.

Gal. 5:22-24. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.


Vanhassa testamentissa oleva Aaronin siunaus (Herran siunaus) liittyy myös Kristukseen.

4. Moos. 6:22-27. Herra sanoi Moosekselle: "Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin, lausukaa sille näin: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. "Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni."

Kun Jumala kirkastaa (valaisee) ihmiselle kasvonsa, ne ovat Jeesuksen Kristuksen kasvot. Ja vain Jeesuksessa Kristuksessa Jumala on luvannut olla ihmiselle armollinen. Kun Herra Jeesus Kristus kääntää valaistut, tunnistettavat kasvonsa ihmisen puoleen ja ihminen jää Kristuksen yhteyteen, ihminen voi saada rauhan. Ilman Jeesusta Kristusta ihminen kohtaa aikanaan vain Jumalan vihan.


Varhaiskristillisessä jumalanpalveluksessa yhteisen esirukouksen jälkeen osallistujat siunattiin lukemalla Aaronin siunaus (Herran siunaus). Myöhemmin sen ovat monissa kirkoissa syrjäyttäneet muut siunaus­kaavat. Luterilaisissa kirkoissa Aaronin siunaus on kuitenkin Martti Lutherin ajoista saakka ollut käytössä loppusiunauksena, jonka pappi lausuu aina kirkollisten toimitusten päätteeksi. Kristillisessä käytännössä siihen on lisätty Pyhään kolminaisuuteen viittaava loppulause: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.


Tämä Aaronin siunaus (Herran siunaus) on muuten vanhin kirjallisessa muodossa säilynyt Raamatun teksti. 1970 luvulla löytyi Israelissa hautalöytönä kaksi pientä hopeista kääröä, joissa kummassakin oli tämä teksti. Kääröt on ajoitettu 600-luvulle eKr. Suomen Pipliaseura on tehnyt näistä Hinnomin laakson kääröistä hopeiset kaulakorujäljennökset.


Pelastumaton ihminen haluaisi Jumalan siunaukset ilman että hänen tarvitsisi luopua mistään vanhasta. Hän haluaisi vain paikata omaa vanhaa luontoaan uudella. Jeesus kertoi vertauksissaan, ettei sellainen onnistu. Uusi on aina sovittamattomassa ristiriidassa vanhan kanssa ja siksi se ei vanhan luontonsa vallassa olevalle ihmiselle sovi alkuunkaan (Mark. 2:21-22, Luuk. 5:39).

Mark. 2:21-22. Ei kukaan ompele kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Silloinhan vanha vaate repeää uuden paikan vierestä ja reikä on entistä pahempi. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Silloinhan viini rikkoo ne ja sekä viini että leilit menevät hukkaan. Ei, uusi viini on laskettava uusiin leileihin."

Luuk. 5:39 ed.käännös. Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä, halua nuorta, sillä hän sanoo: 'Vanha on hyvää'.

Jos joku tavoittelee elämänsä sisällöksi rikkautta, valtaa tai kunniaa, hän voi kyllä ne itse itselleen hankkia mutta hän menettää samalla Jumalan antamat siunaukset, kuten ilon ja rauhan, koska hän palvelee mammona-jumalaa. Hän, joka tavoittelee Jumalan kunniaa ja myös lähimmäisensä parasta, voi siinä sivussa saada rikkauttakin, jos Jumala näkee että rikkaus ei tule esteeksi ihmisen ja Jumalan väliin.

Snl. 20:21. Omaisuus, jota ahneesti haalitaan, ei lopulta ole siunaukseksi.

Matt. 6:24. "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.


Entä tuleeko siunaus meille jos joku lukee Herran siunauksen yllemme?

Jos ihminen ei halua noudattaa Herran sanaa sellaisena kuin se on Raamattussa meille ilmoitettu, koituvat kaikki maalliset siunaukset kuten rikkaus, valta, perhe, jne. hänelle vain vahingoksi. Rikkaus vie Mammona-jumalan palvelemiseen, valta turmelee ja hajonneista perheistä ja niiden ongelmista saamme lukea päivittäin lehdistä. Tällaisen ihmisen on käännyttävä Jumalan puoleen ja tehtävä parannus. Parannus onnistuu ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovintoveren alla ja voimasta.

Luuk. 10:5-6. Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle kodille.' Jos siellä on joku, joka on rauhan arvoinen, hän saa teidän toivottamanne rauhan. Ellei ole, toivotuksenne palaa teille.

Jos ihminen haluaa noudattaa Herran sanaa, Raamattua, mikä jo on Pyhän Hengen vaikuttamaa, yksi jumalan siunauksista on se, että Hän alkaa puhdistamaan ihmistä sisäisesti.

Joh. 15:1-5. "Minä (Jeesus Kristus) olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. (Ihminen on alkanut noudattamaan Raamatun sanaa.) Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.


Ilman Jeesusta Kristusta ja Hänessä pysymistä me emme saa aikaan mitään mikä kelpaisi Jumalalle. Keskittykäämme siis Kristuksessa pysymiseen (rukous, Raamatun lukeminen, seurakuntayhteys ja hyvät teot) niin Herran siunauskin kohtaa meidät ajallaan.

3