Isä meidän Mitä sisältää se, kun Jeesus kehottaa meitäkin rukoilemaan Jumalaa sanoilla "Isä meidän"?

Jeesuksen opettama "Isä meidän" rukous kuuluu seuraavasti;

Matt. 6:9-13. Rukoilkaa te siis näin: Isä (Abba) meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

(Ja rukoukseen liitetty ylistys) Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Isä meidän …;

Jumala toivoo, että saisi luvan kutsua meitä lapsikseen ja haluaa meidän pitävän häntä Isänään. Martti Luther sanoo 10 käskyn selityksessään; "Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen." Nykyinen isätön maailma ei kuitenkaan pelkää Jumalaa oikealla tavalla kunnioittaen vaan vihaten. Koska maailma vihaa Jumalaa, se ei kykene rakastamaan häntä, turvautumaan Häneen , saati sitten kutsumaan Häntä Isäkseen. Maailmaan mieltyneet eivät elä Pyhän Hengen alaisina vaan ajan hengen alaisina. Todella kuvaavaa nykyiselle ajalle on Ruotsin arkkipiispan antama suositus, että Jumalaa ei tulisi sanoa Isäksi koska jotkut voivat ahdistua siitä.

Erik Ewalds sanoi aikoinaan; "Joka menee naimisiin ajan hengen kanssa jää nuorena leskeksi." Ajan hengessä lausutut, Raamatun sanan vastaiset lausunnot palvelevat vain ihmisen omaa kunniaa ja mielihaluja (lausuja vastaa niistä itse aikanaan Jumalalle). Sen sijaan Raamatun sana, joka on Pyhän Hengen henkeyttämä, pysyy vakaana siihen kohdistuvasta halveksunnasta ja vainosta huolimatta.

Väärästä pelosta seuraavaksi (Matt. 25:15-30);

Matt. 25:15-30. Yhdelle (palvelijalle) hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta. … Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset. … Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin (vastaa 20 vuoden palkkaa), ja sanoi: 'Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.' Isäntä vastasi hänelle: 'Sinä kelvoton ja laiska palvelija! … Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.'

Yhden talentin saanut palvelija ei tuntenut isäntäänsä ja pelkäsi siksi häntä väärällä tavalla. Vasta Jumalan rakkaus, joka kohtaa meitä Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, voi meissä tämän väärän pelon hälventää.

1. Joh. 4:14-19. Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. (Mutta myös Pyhä.) ... Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.

Mahdollista on myös, että Jeesus käytti tässä vertauksessa hyväkseen fariseusten opetusta. He nimittäin opettivat, että tavaran tai rahan saaja on vastuussa haltuunsa uskotusta omaisuudesta ja joutuu sen korvaamaan, jos omaisuus katoaa. Paitsi siinä tapauksessa, että raha/omaisuus on kaivettu maahan. Silloin omaisuuden haltija on tehnyt varmimman mahdollisen säilytysteon, eikä fariseusten mukaan näin ollen olisi joutunut menetettyä omaisuutta korvaamaan. Lisämausteen tähän tuo myös se, että Jeesuksen toisessa, vastaavassa vertauksessa (Luuk. 19:13-27) palvelija oli säilyttänyt saamaansa rahaa hikiliinassa (alkutekstin mukaan). Liinassa, jolla pyyhittiin työn hiki pois otsalta.

Jeesus on antanut meille elämän, lahjansa, sanansa, oikeastaan kaiken mitä meillä on, että asioisimme niillä Hänen kunniakseen (1. Kor. 4:7). Jumala ei edellytä meiltä yhtään enempää, kuin mitä Hän itse on meille ensin antanut.

1. Kor. 4:7. Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi?

Jeesus puhui eri tavalla omasta taivaallisesta Isästään ja meidän taivaallisesta Isästämme (Joh. 20:17).

Joh. 20:17. Jeesus sanoi (Marialle): "Älä koske minuun (älä takerru minuun). Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo."

ja silloin olemmekin jo liian usein yksinkertaistaneet / vääristäneet Hänen muotonsa ja tehneet itsellemme tietynlaisen epäjumalan.

Onneksi Jumala tietää meidät vajavaisiksi (Ps. 103:8-14) ja rakastaa meitä niin paljon, että ei halua jättää meitä vajavaisuuteemme. Jumala haluaa ilmaista meille itsensä ja sen Hän tekee Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesuksen Kristuksen luo tultuamme Jumala antaa meille Pyhän Hengen, joka kirkastaa meille Kristuksen ristin sovituksen lisäksi sen, että meillä on Isä taivaassa (Gal. 4:6).

Joh. 8:19. "Missä sinun isäsi on?" he (fariseukset) kysyivät. Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä Isääni. Jos tuntisitte minut, tuntisitte myös Isäni."

Joh. 10:36. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?

Joh. 14:6-9. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä." Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.

Joh. 14:15-26. "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. "En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni." Juudas - se toinen, ei Iskariot - sanoi hänelle: "Herra, miksi teet niin? Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?" Jeesus vastasi: "Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani - mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. "Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.

Joh. 15:26. "Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.

Matt. 11:27. "Kaiken on Isäni antanut minun (Jeesuksen) haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

Gal. 4:6. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän (Jumala) on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

Joh. 1:18. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.

Joh. 5:22-23. Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.

Surullista on se, että Jeesuksen Kristuksen sovintoveri, jonka hän vuodatti syntiemme anteeksiantamiseksi, ei kaikille kelpaa ja silloin heillä ei ole Isää Jumalaakaan (1. Joh. 2:23). Jumalia heillä kyllä on. Sellaisia kuin; ihminen itse, alkuvoimat tai luonto luojana, enkeleinä esiintyvät riivaajat tai raha, kunnia ja valta (mammona). Joka hylkää Raamatun opetuksen, hylkää samalla sekä Jumalan Isänään että pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa (2. Joh. 1:9, Luuk. 6:46). Pahinta tällaiselle ihmiselle on, että Jumala jättää hänet aktiivisesti harjoittamaan omien mielihalujensa mukaisia tekoja, joista häntä sitten aikanaan kohtaa Jumalan viha (Room. 1:18-28).

1. Joh. 2:23. Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.

2. Joh. 1:9. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.

Luuk. 6:46. "Miksi te sanotte minulle: 'Herra, Herra', mutta ette tee mitä minä sanon?

Dan. 5:23. Sinä (Belsassar) olet ylpeydessäsi noussut Taivaan Herraa vastaan … sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe eivätkä kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut.

Room. 1:18-28. Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa - olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.

Jeesus käytti sanaa "Abba" rukoillessaan Isäänsä Jumalaa. Tätä arameankielistä sanaa käytettiin perheen sisällä puhuttaessa sellaiselle isälle, jota kunnioitettiin ja rakastettiin. Tätä samaa sanaa Jeesus kehotti meitäkin käyttämään. Läheinen vastine "abba" sanalle suomenkielessä ehkä olisi "iskä rakas". Tällaiseen suhteeseen Taivaallinen Isämme haluaa meidän kanssamme. Sen me saamme uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovintokuoleman ristillä omalle kohdallemme. Tosin kasvu Kristuksen seurassa, pois maallisen isämme vääränlaisesta vaikutuksesta ja mallista (tai isän puutteesta), voi viedä oman aikansa.

Joitakin kristittyjä on joskus mietityttänyt, pitäisikö rukoilla Isää vai Poikaa vai peräti Isää Pojan kautta?

Hänellä, joka rukoilee suoraan Isää, niin kuin Jeesus IsäMeidän-rukouksessa edellytti, on ensin oltava suhde Kristukseen kunnossa. Kun rukoilijalla on Jeesus kristus sydämessään, hän voi lähestyä suoraan Taivaallista Isäänsä ja Isä kuulee häntä. Kun rukoilijalla on Jeesus kristus sydämessään, hän voi rukoilla myös suoraan Poikaa, koska Isä ja Poika ovat yhtä (5. Moos. 6:4, Joh. 10:30). Sen sijaan Pyhän Hengen rukoilemiseen ei oikein löydy Raamatusta perusteita. Tärkeää eivät olekaan sanat tai sanamuoto, vaan rukoilijan asenne ja suhde Jeesukseen Kristukseen. Enkeleiden rukoileminen on kuitenkin aina harhaoppia (Kol. 2:18).

5. Moos. 6:4. Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme (monikkomuoto), Herra on yksi (ykseys).

Joh. 10:30. Minä (Jeesus Kristus) ja Isä (Isä Jumala) olemme yhtä."

Kol. 2:18-19. Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla.

… joka olet ...

Jumala esittäytyi nimellä "minä olen" jo Moosekselle (2. Moos. 3:14). Jeesus käytti itsestään tätä samaa Jumalan nimeä usein. "Minä olen elämän leipä, minä olen tie, totuus ja elämä (Joh. 6:35, 14:6). Itse asiassa Moosekselle ilmestynyt Jumala "Jahve" oli Jeesus Kristus ennen ihmiseksi syntymistään. Tässä tullaan taas lähelle ymmärryksemme rajoja, sitä että Isä ja Poika, vaikka he ovatkin ykseys, eivät ole yksi ja sama. Jo Vanha testamentti erottaa Isän ja Pojan toisistaan (Sananl. 30:4).

2. Moos. 3:14. Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen." ("Minä joka olen", hepreaksi "ehje aser ehje", viittaa Jumalan nimeen "Jahve".) Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'

Joh. 14:6. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Joh. 6:35. Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.

Joh. 6:51. Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."

Joh. 1:2-4. Jo alussa Sana (Jeesus Kristus) oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

Sananl. 30:4. Kuka on noussut taivaaseen ja palannut sieltä? Kuka on koonnut käsiinsä tuulen? Kuka viittansa sisään kietonut vedet? Kuka pannut paikoilleen maan ääret? Mikä on hänen nimensä, mikä hänen poikansa nimi? Sinä tiedät kyllä.

Jumalasta käytetään ilmestyskirjassa myös nimeä "joka on, joka oli ja joka on tuleva". Nimi viittaa Jeesukseen Kristukseen, joka Jumalana on ikuinen, kuoli ihmisenä ristillä ja nousi kuolleista, ja on vielä tuleva noutamaan kaikki hänen paluutaan odottavat luokseen (Ilm. 1:4-7). Mielenkiintoinen havainto on, että ilmestyskirjan loppupuolella, ennen vihan maljoja, Jeesus on jo tullut, sillä siellä hänestä käytetään nimeä "joka olet ja joka olit" (Ilm. 16:5).

Ilm. 1:4-7. Johannes tervehtii Aasian maakunnan seitsemää seurakuntaa. Armoa ja rauhaa teille häneltä, joka on, joka oli ja joka on tuleva, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, ja Jeesukselta Kristukselta, luotettavalta todistajalta, joka on esikoisena noussut kuolleista ja on maailman kuninkaiden hallitsija! Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme, hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen. Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat. Näin on käyvä. Aamen.

Ilm. 16:1-5. Minä kuulin, kuinka temppelistä sanottiin kovalla äänellä seitsemälle enkelille: "Menkää! Tyhjentäkää Jumalan vihan seitsemän maljaa maan päälle." Ensimmäinen enkeli lähti ja tyhjensi maljansa maan päälle. Silloin tuli pahoja märkiviä haavoja niihin ihmisiin, joilla oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa. Toinen enkeli tyhjensi maljansa mereen. Meri muuttui kuin kuolleen vereksi, ja kaikki meressä elävä kuoli. Kolmas enkeli tyhjensi maljansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi. Minä kuulin, kuinka vesien enkeli sanoi: Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, joka annoit nämä tuomiot!

Yksi Jumalan lapsen tuntomerkki onkin, että hän odottaa Jeesusta Kristusta palaavaksi noutamaan omansa kotiin. Kristityn ensirakkauteen kuuluu oleellisena osana tämä odotus (Ilm. 2:4). Tästä vielä edessä olevasta tulevasta tapahtumasta käytetään nimitystä "tempaus".

Ilm. 2:4. Mutta sitä en sinussa (Efesoksen srk.) hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta.

1. Tess. 1:2-10. Me kiitämme aina Jumalaa teistä kaikista, kun muistamme teitä rukouksissamme. Jumalamme ja Isämme edessä me lakkaamatta muistelemme sitä, kuinka usko on saanut teidät toimimaan ja rakkaus näkemään vaivaa ja kuinka kärsivällisesti te panette toivonne Herraamme Jeesukseen. … te hylkäsitte väärät jumalat ja käännyitte palvelemaan elävää, todellista Jumalaa ja odottamaan taivaasta hänen Poikaansa, jonka hän herätti kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevalta vihalta.

… joka olet taivaissa.

Taivaissa sana on monikossa. Montako taivasta sitten on olemassa? Juutalaisuudessa ajateltiin olevan 7 taivasta. Tämän määrän islam sitten kopioi omiin kirjoituksiinsa. Paavali kävi kolmannessa taivaassa.

2. Kor. 12:1-5. Minun (Paavali) on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua. Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani.

Perinteisesti on ajateltu, että Paavali olisi tarkoittanut näillä kolmella taivaalla ilmakehää, avaruutta ja Jumalan taivasta. Itse tekisin jaon vähän toisella tavalla.

Mielestäni ilmakehä kuuluu maan yhteyteen. Taivaanvahvuus, josta kerrotaan 1. Moos. 1:6-17, kuvaa avaruutta. Näin ollen ensimmäinen taivas olisi avaruus, jossa ovat aurinko, kuu ja tähdet.

Tähän liittyy mielenkiintoinen teoreettinen tulkinta vesistä, jotka ovat taivaanvahvuuden päällä. Sen tulkinnan mukaan näillä vesillä tarkoitetaan vettä, joka olisi rengasmaisena massana avaruuden ulkopinnalla.

1. Moos. 1:6-17. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä". Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. … Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle

Toinen taivas olisi se taivas jossa Jumalan luomat enkelit ovat. Siitä Jumalan luomasta taivaasta alkoi aikoinaan syntiinlankeemus. Tässä taivaassa ovat nykyisin Jumalan enkelit, koska saatana häneen liittyneine enkeleineen on heitetty sieltä ulos (Ilm. 12:7-12). Tämä taivas on sidottu ajan kulkuun, sillä enkelit eivät liiku edestakaisin ajassa.

1. Moos. 1:1. Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

Ps. 29:10. Herran valtaistuin on taivaan vesien yllä, hän hallitsee kuninkaana iäti.

Ps. 148:4. Ylistäkää häntä, korkeimmat taivaat ja taivaankantta kattavat vedet!

Aam. 9:6. Hän on rakentanut asumuksensa taivaisiin, perustanut holvisalinsa maan ylle.

Ilm. 12:7-12. Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. … Iloitkaa siis, taivaat ja te taivaiden asukkaat! Mutta voi maata ja merta - Saatana on laskeutunut teidän luoksenne! Se on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.

Kolmas taivas olisi se, jossa Jumala itse on. Jumala on luomansa ajan ulkopuolella.

1. Piet. 1:12. … Tähän pelastukseen haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen.

1. Kor. 2:9. Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.

1. Joh. 3:1-2. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

Jotenkin minua lohduttaa se ajatus, että meidän päämääränämme ei olisikaan se pahuudesta siivottu taivas, vaan jotain vieläkin parempaa. Mutta sinne pääsevät vain ne, jotka asettavat turvansa Jeesuksen Kristuksen sovintovereen.

Ilm. 21:5. Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken."