Ihmisen pahuus

Kaikki alkoi ihmiskunnan lankeamisesta kun Aadam ja Eeva kuuntelivat ja noudattivat käärmeen neuvoa Jumalan puheen sijasta. Saatana on ollut tappaja, tuhoaja ja valehtelija jo omasta lankeamisestaan lähtien. Ei tarvitse kuin hiukan vilkaista uutisia niin huomaa, että ihmiskunta on tänäänkin tällä oman tahdon toteuttamisen ja käärmeen neuvojen tiellä.

1 Moos. 3:1-6. Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'" Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan." Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

Job 1:6-19. … Saatana vastasi Herralle: "Miksi ei Job olisi jumalaapelkäävä? Sinähän olet sulkenut hänet suojelukseesi, … Herra sanoi Saatanalle: "Hyvä on. Saat tehdä mitä haluat kaikelle mitä hänellä on. Mutta häneen itseensä et saa koskea." …

Jobin luo tuli sanantuoja, joka kertoi: … sabalaiset iskivät kimppuumme, ryöstivät eläimet ja surmasivat miehet. … Taivaasta iski Jumalan tuli, se leimahti päin vuohia ja lampaita ja paimenia ja poltti kaikki tuhkaksi. … Kaldealaiset hyökkäsivät kolmelta taholta kimppuumme. He veivät kamelit ja surmasivat niiden ajajat. … Sinun poikasi ja tyttäresi olivat aterioimassa ja juomassa viiniä vanhimman poikasi luona, kun autiomaan tuolta puolen nousi suuri tuuli, joka tarttui rakennuksen neljään kulmaan ja luhisti sen sinun lastesi päälle, niin että he kaikki kuolivat. …

Vaikka kertomus paratiisissa tapahtuneesta lankeamisesta onkin tietyllä tavalla vertausta, on se kuitenkin todenmukaisin kuvaus siitä, miten ihminen luotiin ja miten pahuus (käärme) sai ihmisen valtaansa. Ateistien suosima kehitysoppi vaati jumalauskoakin suurempaa uskoa, sillä kehitysoppiin uskominen vaatii entropian lain sivuuttamista (sen, että kaikki taantuu energioiden tasoittumista kohti ja informaatio pyrkii aina häviämään), samoin geenitutkimusten tulosten mitätöimistä ja todennäköisyyslaskennan tulosten heittämistä roskiin. Kehitysoppiin ei nykyisin enää uskotakaan todisteiden perusteella (koska varsinaisia todisteita ei enää ole) vaan siksi, että enemmistö luulee sitä oikeaksi ja siksi että ateistit pitävät siitä kiinni. Ateisteilla kun ei ole muutakaan oppia jolla selittää edes osa luomisesta. Ateismissa ei oikeastaan pahuutta ole olemassakaan, vaan vain ns. itsekkäiden geenien itsensä toteuttamista. Ateistit ja muut Raamatun arvovallan hylkäävät ihmiset, joukossa valitettavasti maallistuneita kristittyjäkin, pyrkivät aktiivisesti saamaan omat mieltymyksensä vallitseviksi normeiksi. Näin he toteuttavat sitä Raamatun Jumalan vastaisuutta, johon uskovat.

Lainaan tähän tekstiä ”luominen.fi” –sivuilta netistä. Ao. sivuilta löytyy paljonkin perusteluja sille, miksi kehitysoppiin ei kannata luottaa.

Henkiolennot; Raamattu opettaa, että näkyvän maailman rinnalla on näkymätön maailma. Tähän liittyen tiedämme, että siellä vaikuttavat henkiolennot, jotka myös ovat Jeesuksessa Kristuksessa luodut. Tiedämme myös, että jossain vaiheessa luomisen jälkeen eräs mahtava henkiolento nousi Jumalaa vastaan ja sai kapinaan mukaansa myös muita henkiolentoja.

Tavallisesti näitä Jumalaa ja myös uskovia palvelevia henkiolentoja nimitetään enkeleiksi ja kapinaan nousseita langenneiksi enkeleiksi, riivaajiksi tai demoneiksi. Raamattu ei kovin syvällisesti meille tästä henkimaailmasta kerro, mutta painottaa hyvin voimakkaasti että henkiolennot ovat ihmistä viisaampia ja mahtavampia ja että niiden kanssa ei saa leikkiä. Raamattu varoittaa, että itse Saatana tekeytyy valon enkeliksi, joka seikka on syytä pitää mielessä kun tiedetään että sekä mormonismi että islam ovat saaneet alkunsa enkeli-ilmestyksistä ja väittävät pitävänsä sisällään "uutta ilmestystä", joka on kuitenkin selvässä ristiriidassa Raamatun kanssa.

Lähetyskentillä demonien toimintatapana on ihmisten pelottelu, länsimaissa taktiikkana on pääasiassa piiloutuminen. On sanottu, että pahuuden henkivallat rakastavat erityisesti kahdentyyppisiä ihmisiä: niitä jotka eivät usko niihin ollenkaan, ja niitä jotka halajavat lisää ja lisää tietoa niistä. Jeesuksen omien ei kuitenkaan tarvitse ollenkaan pelätä näitä voimia, sillä Herramme on mahtavampi.

Siitä, miten näkymätön maailma korreloi näkyvän kanssa, on nähdäksemme turha lähteä tarkemmin pohtimaan kun Raamattu ei asiaa valaise.

Raamattu kertoo ihmisen raadollisen historian alusta alkaen. Raamattu kertoo myös jo ennakkoon, miten ihmisen historia aikanaan tulee päättymään. Mutta Raamattu kertoo myös, miten Jumala vaikuttaa tässä langenneessa, raadollisessa maailmassa.

Kaikki pyhät, Jumalan mielen mukaiset ihmiset, joista Raamatussa kerrotaan, tekivät syntiä. Jeesus oli ainoana synnitön. Mutta koska nämä pyhät uskoivat Jumalaan, he myös tekivät parannusta synneistään.

• Aadamista ei tiedetä varmasti, uskoiko hän siihen Jumalan lupaamaan vaimon siemeneen, joka polkisi rikki käärmeen pään (eli Jeesukseen Kristukseen, joka ei vielä ollut syntynyt ihmiseksi). Mikäli uskoi, näemme Aadamin kerran taivaassa.

Me taas pelastumme uskomalla samaan Jeesukseen Kristukseen, joka on jo tullut.

1 Moos. 3:14-15. Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen (vaimon siemen yksikkömuodossa) on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.

Gal. 4:4-5. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.

• Mooses teki syntiä. Hänet me kuitenkin näemme taivaassa.

2 Moos. 11-12. Kun Mooses oli varttunut aikuiseksi, hän meni kerran käymään heimoveljiensä luona ja sai nähdä heidän raadantansa. Hän näki egyptiläisen miehen lyövän heprealaista miestä, hänen heimolaistaan. Silloin Mooses katsahti ympärilleen, ja nähtyään, ettei ketään ollut lähettyvillä, hän löi egyptiläisen hengiltä ja kätki ruumiin hiekkaan.

5 Moos. 32:48-51. Tuona samana päivänä Herra sanoi Moosekselle: "Mene nyt Abarimin vuoristoon ja nouse Nebonvuorelle, … Vuorella, jolle sinä nouset, sinun on kuoltava, ja sinut otetaan isiesi luo, kuten veljesi Aaron, joka kuoli Horinvuorella. Näin tapahtuu siksi, että te Meribat-Kadesin vesipaikalla Sinin autiomaassa rikoitte minua vastaan kaikkien israelilaisten edessä, kun ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä.

Luuk. 9:28-30. Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina. Samassa siinä oli kaksi miestä, Mooses ja Elia, keskustelemassa hänen kanssaan.

• Aabraham, uskon isä, teki syntiä – mutta luettiin Jumalan ystäväksi, koska uskoi Jumalan lupaukseen.

1 Moos. 19:9-13. Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: "Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä …

Jaak. 2:20-23. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön? Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä.

• Apostoli Paavali teki syntiä, mutta kääntyi ja teki parannuksen.

1 Tim. 1:12-16. Minä (Paavali) kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa, vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein. Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.

• Jokainen syntinen saa syntinsä anteeksi, jos vain tunnustaa ne ja tekee niistä parannusta. Pyhä Henki Jeesuksessa Kristuksessa antaa meille siihen voiman. Ilman Jeesuksen Kristuksen ristinsovituksen hyväksymistä omalle kohdalleen, ei Pyhästä Hengestäkään ole meille mitään hyötyä.

Jes. 1:16-20. Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut.

Joh. 3:16-18. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. … Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.

Ilm. 3:17-20. (Laodikean seurakunnalle kirjoitettu) "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi! Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

Luuk. 13:1-5. … yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny (tee parannusta)."

Apt. 17:22-31. … Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. …

Matt. 10:32-33. "Joka tunnustautuu minun (Jeesuksen Kristuksen) omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.

Mitä me teemme kun huomaamme tehneemme syntiä? Peittelemmekö me syntiä vetoamalla olosuhteisiin tai geeniperimäämme – vai tunnustammeko synnin synniksi ja pyrimme tekemään siitä parannuksen. Ovatko rahanhimo, vallanhimo tai väärät seksuaaliset mieltymykset meille syntiä vai ei?

Apt. 8:20-22. Mutta Pietari sanoi hänelle (noita Simonille): "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. Käänny (tee parannus ja käänny) siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi.

Jaak. 5:16. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.

Joh. 12:42-43. Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama.

Luuk. 17:3-4. Pitäkää varanne! Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi. Vaikka hän seitsemästi päivässä rikkoisi sinua vastaan ja seitsemästi tulisi sanomaan sinulle: 'Minä kadun', anna hänelle anteeksi."

Apt. 3:19-20. Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun.

Apt. 26:19-20. (osa Paavalin puheesta) "Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy.

Room. 2:3-8. Kuvitteletko sinä välttäväsi Jumalan tuomion, kun teet itse sellaista, mistä tuomitset muita? Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen (vetää sinua parannukseen)? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha.

Jotta voisi tehdä parannuksen – täytyy ensin tiedostaa syntinsä että tietäisi mistä tehdä parannusta. Jos tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi, voi olla turvallisin mielin. Kristus Pyhän Henkensä kautta kyllä muistuttaa vääristä teoista ja tekemättä jättämisistä.

Jer. 3:13. Tunne kuitenkin rikoksesi: Sinä olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, olet juossut kaikkialle vieraitten jumalien perässä, vihreän puun alta toisen alle. Minua et ole kuunnellut, sanoo Herra."

Sananl. 28:13-14. Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.

Apt. 19:18-20. Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet, ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.

Joh. 14:26-27. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun (Jeesuksen Kristuksen) nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Joka ei tunnusta Jeesusta Kristusta Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi, hänen parannuksen tekemisensäkään ei vie taivaaseen, sillä ihminen tekee silloin parannusta vääristä asioista. Ihminen kitkee silloin tekosyntien taimia mutta antaa itsensä eli sen ”ison rikkaruohon”, joka niitä synnin taimia tuottaa, olla rauhassa.

Luuk. 24:44-48. … ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat.

Room. 7:18-8:1. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.

Mark. 7:20-23. Ja hän (Jeesus) jatkoi: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen. Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."

Jos joku Kristuksesta osaton sanoo, ettei ole syntiä tehnyt, hän on itseensä nähden sokea. Jos joku uskova sanoo, ettei ole syntiä tehnyt, hän on valehtelija.

Ilm. 3:17-18. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.

1 Joh. 1:8-10. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.

Seuraava Eino Leinon runon osa kertoo aika hyvin sen, miten maailmallinen ihminen ymmärtää syntisyytensä;

Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.

Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista.

Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä;

miss' ihmiset tuntevat tuntehin siellä lähell' on Jumalakin.

Itse muuttaisin runon seuraavaan muotoon (koskien maailmallista ihmistä);

Ei puhdas ole kenkään ihminen, vain toinen on pahempi toista.

Paljon pahaa on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista.

Vast’ itku puoli on hyvettä ja siihenkin kykenee ilkeä;

miss' ihmiset tuntevat tuntehin, siell’ luullaan olevan Jumalankin.

Entä se pahuus, joka on ihmisessä piilossa?

Välinpitämättömyys on äärimmäistä pahuutta. Ennen toista maailmansotaa valtaosa saksalaisista kristityistä teki mahdolliseksi natsisaksan kaasukammiot hyväksymällä Raamatun vastaisen rotuopin.

Jes. 58:6-7. Toisenlaista paastoa minä (Jumala) odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.

Ilm. 3:14-20. "Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku: "Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi! Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

Väärä vahvuus; Vahvaksi ja onnistuneeksi itsensä kokeva ihminen ei kykene välittämään Kristuksen rakkautta eikä Pyhän Hengen toimintaa muille. Pyhä Henki ei juurikaan voi käyttää vahvaa ihmistä välikappaleenaan, sillä;

• Vahva, terve ja kyvykäs ei kykene asettumaan vähäosaisen osaan eikä näin kykene rinnallakulkijaksi.

• Vahva ihminen jakaa toiselle selviytymisen eväitä omasta vahvuudestaan käsin. Yleensä hänen ohjeensa on; ”yritä enemmän niin selviät”.

Room. 8:26. Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.

2 Kor. 10:12. Meillä ei ole rohkeutta katsoa kuuluvamme sellaisiin, jotka itse suosittelevat itseään, eikä verrata itseämme heihin. He ovat ymmärtämättömiä, kun ottavat mittapuukseen omat saavutuksensa ja vertaavat itseään vain itseensä.

Vahvan ihmisen tulee nöyrtyä Jumalan Sanan alle, tehtävä omavoimaisuudestaan parannus.

Room. 15:1-2. Meidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista. Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä.

1 Kor.1:27-2:5. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta." Kun tulin (Paavali) luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin. En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana. Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa, jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.

1 Kor. 8:9-12. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa? Näin sinun tietosi vie tuhoon tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Kun te tällä tavoin teette syntiä veljiänne vastaan ja haavoitatte heidän horjuvaa omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan.

1 Kor. 9:22-23. Voittaakseni heikkoja olen näille ollut heikko. Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia. Kaiken tämän teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin itsekin siitä osallinen.

Uskossaan heikko ihminen on täysin eri asia kuin omassa voimassaan heikko.

Room. 14:1-3. Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin.

Omassa voimassaan heikko, joka turvautuu Jumalaan, osoittaa vahvaa uskoa ja Jumala joka on nimenomaan luvannut käyttää heikkoja ja heikkoutta, toimii lupauksensa mukaan. Voimasta ei kukaan voi ylpeillä sillä oikea voima on yksinomaan Jumalan käsissä ja Jumala antaa voimansa vain heikoille. Vahva ihminen turvautuu vahvuuteensa eikä Jeesukseen Kristukseen ja osoittaa näin heikkoa uskoa.

1 Kor. 4:20. sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana.

1 Kor. 15:10. Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.

Room. 1:16. Minä (Paavali) en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.

Hebr. 1:3. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. …

1 Kor. 1:18. Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

2 Kor. 11:29-30. Jos joku on heikko, niin minäkin (Paavali) olen heikko. Jos joku lankeaa, se polttaa minua. Jos on pakko kerskailla, kerskun heikkoudestani.

2 Kor. 12:5-10. Tästä miehestä (uudesta luomuksesta Kristuksessa) minä (Paavali) kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. Vaikka tahtoisinkin ylpeillä, en olisi mieletön, sillä puheeni on totta. Sitä en kuitenkaan tee, jottei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin hän minusta näkee tai kuulee. Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän on vastannut minulle: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.

2 Kor 13:4. Hän (Kristus) oli heikko, kun hänet ristiinnaulittiin, mutta Jumalan voimasta hän elää. Mekin olemme heikkoja, koska olemme häneen (Kristukseen) liitettyjä, mutta yhdessä hänen kanssaan me elämme Jumalan voimasta, (armosta, evankeliumista, Kristuksen sanasta, ristinsovituksesta) ...

Gal. 4:12-14. Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet. Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi. Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen.

2 Kor. 1:8-12. Teidän on hyvä tietää, veljet, millaisessa ahdingossa me olimme Aasian maakunnassa. Jouduimme niin suunnattomiin ja ylivoimaisiin vaikeuksiin, ettemme enää uskoneet selviävämme hengissä. Me saimme tuntea olevamme kuolemaan tuomittuja, jotta emme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka herättää kuolleet. Tällaisesta kuolemanvaarasta hän pelasti meidät, ja niin hän pelastaa vastedeskin. Me luotamme siihen, että hän on pelastava meidät, kun tekin autatte meitä rukouksellanne. Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan. Me ylpeilemme siitä, että kaikkialla maailmassa ja varsinkin teidän keskuudessanne olemme noudattaneet Jumalan vaatimaa yksinkertaisuutta ja vilpittömyyttä. Tämä on omantuntommekin todistus. Meitä on ohjannut Jumalan armo eikä inhimillinen viisaus.

Sellaisen ihmisen, joka ei tahdo kääntyä (tehdä parannusta), Jumala jättää lopulta jatkamaan syntielämäänsä, kuitenkin tuomion alaisena. Omistaan Jumala pitää huolen kasvattamalla heitä lapsinaan. Paras kasvatuskeino näyttää olevan kärsimys.

Room. 1:19-2:11. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa - olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin. Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Me tiedämme, että Jumala on oikeassa tuomitessaan ne, jotka tekevät tällaista. Kuvitteletko sinä välttäväsi Jumalan tuomion, kun teet itse sellaista, mistä tuomitset muita? Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan. Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän, mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha. Tuska ja ahdistus tulee jokaisen osaksi, joka tekee pahaa, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen. Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä.

Hebr. 12:5-11. Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan: Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? Jos te siis olette jääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia. Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän. Isämme kurittivat meitä vain lyhyttä aikaa varten ja niin kuin heistä näytti hyvältä, mutta Jumalan kuritus koituu meidän todelliseksi parhaaksemme: me pääsemme osallisiksi hänen pyhyydestään. Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden.

Lopuksi;

Annanko Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen vaikuttaa elämässäni? Jos annan, kysymys hyvästä ja pahasta minussa itsessäni ratkeaa ikään kuin itsestään. Vanha luontoni pysyy paremmin oikealla paikallaan Jeesuksen kanssa ristiinnaulittuna. Uusi luonto, Kristus minussa, alkaa saada jalansijaa.