Mitä synti on?

Jokaisena sunnuntaina kirkossa luetaan synnintunnustus? Esim. seuraava;

Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa, että olen tehnyt syntiä ajatuksin, sanoin ja töin. Minun tulisi rakastaa sinua, Jumalani ja Vapahtajani, yli kaiken, mutta olen rakastanut itseäni enemmän kuin sinua. Sinä olet antanut minulle lähimmäisen, että rakastaisin häntä niin kuin itseäni. Mutta minä tunnustan, että olen ollut itsekäs ja käteni on ollut hidas auttamaan. Sen tähden käyn eteesi ja tunnustan syntini ja syyllisyyteni. Tuomitse minut, Jumala, mutta älä hylkää minua. Minulla ei ole mitään muuta pakopaikkaa kuin sinun sanomaton laupeutesi. Aamen.

Luuk. 10:25-28. Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?" Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?" Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."

Koskeeko tämä synti jokaista? 1. Joh. 1:8-2:2 antaa seuraavan vastauksen; " Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala antaa meille synnit anteeksi. Jeesus Kristus on meidän syntiemme sovittaja."

Jos vain kuuntelen mutta en yhdy synnintunnustukseen, olenkohan tunnustanut syntejäni ollenkaan?

Ps. 32:5. Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan.

1. Joh. 1:8-2:2. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä. Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.

Kirkossa luettavaa synnintunnustusta seuraa aina myös synninpäästö. Jumalalta saatu synninpäästö on aina sidoksissa Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön Golgatalla. Joka Kristukseen syntiensä sovittajana uskoo ja siihen vetoaa, saa syntinsä anteeksi.

Mutta sille, joka ei usko Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön Golgatalla, ei Jumala voi antaa syntejä anteeksi, ei vaikka ihminen mitä muuta tekisi tai miten eläisi.

Matt. 26:27-28. Sitten hän (Jeesus) otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Joh. 16:7-9. Mutta minä (Jeesus) sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja (Pyhä Henki) voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän (Pyhä Henki) paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun (Jeesukseen) …

Apt.10:43. Hänestä (Jeesuksesta) kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."

Jumalan antama ratkaisu syntiin on Jeesus Kristus ja se, että hyväksyy hänet omien syntiensä sovittajaksi. Sen jälkeen riittää, että alkaa elää todeksi sitä yhteyttä, jonka Jeesus Kristus on saanut aikaan Jumalan ja ihmisen välille. Jumalan antama Pyhä Henki kyllä muistuttaa, jos elämä ei ole sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Eikä ainoastaan muistuta vaan antaa lisäksi voiman palata takaisin Jumalan yhteyteen rikkomusten jälkeen.

Paavali sanoo Timoteukselle kirjeessään, että Jumalan sana (Raamattu) on avainasemassa, kun pitää arvioida sitä, mikä asia hylätään ja mikä vastaanotetaan. Raamattua lukiessa Kristuksen Pyhä Henki kyllä kertoo sen, onko elämässä asioita, jotka eivät ole Jumalan mielen mukaisia. Jos lukija suostuu Jumalan sanan alle, Pyhä Henki vaikuttaa muutosta. Oma kokemukseni on, että jotkin asiat muuttuvat kertaheitolla, toiset vievät kymmeniä vuosia ja joihinkin asioihin Jumala sanoo, että ne on annettu (sallittu) siksi, että pysyisin Jumalan armoa tarvitsevana, armon kasvatettavana. Hänen armonsa riittää silloinkin kun kipuilen syntiongelman kanssa.

1. Tim. 4:4-5. Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan. Jumalan sana ja rukous pyhittävät sen.

2. Kor. 12:9. Mutta hän (Herra) on vastannut minulle (Paavalille): "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa."

2. Piet. 1:2. Yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa.

2. Piet. 3:18. Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen.

Tiit. 2:11-13. Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.

Mutta voinko vedota Jeesuksen puolestani suorittamaan sovitustyöhön (Jumalan rakkauteen), jos käytän sitä lupana synnin harjoittamiseen ja elän määrätietoisesti vastoin Raamatun ilmoitusta? Vapauttaako Jumalan rakkaus elämään tietoisessa synnissä tai salliiko se harkiten tehdyt uudet synninteot?

Näitäkin ihmisiä on, jotka vain "nyppivät rusinoita pullasta". He valitsevat uskonopista noudatettavakseen mieleisensä asiat.

Joh. 5:13-14. Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: "Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin."

Joh. 8:10-11. Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?" "Ei, herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."

Jaak. 1:23-25. Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä. Hän kyllä tarkastelee itseään, mutta poistuttuaan hän unohtaa saman tien, millainen on. Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee.

Juud. 1:3-4. Rakkaat ystävät! Hartaasti olen halunnut kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, ja nyt sain aiheen kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu. Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen.

Synti lähtee ihmisen omasta sydämestä (vanha luonto). Ihminen itse voi syntielämäänsä hillitä mutta ei voi sitä korjata. Ilman Kristusta ihminen voi mennä Jumalan eteen vain oman sisimpänsä, sydämensä kanssa.

Mark. 7:20-23. Ja hän (Jeesus) jatkoi: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen. Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."

Kun ihminen ottaa vastaan Jumalan armon, hän saa Kristuksen sydämeensä. Nyt ihmisen ei tarvitse enää mennä yksin Pyhän Jumalan eteen vaan hän on Kristuksen sovintoveren suojassa.

2. Kor. 5:17-6:1. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!

Ihmisellä on pelastuttuaankin edelleen oma sydämensä (vanha luontonsa). Ihminen voi, poistumalla tarpeeksi kauas Kristuksen sanasta, kadottaa jumalan armon. Siksi Raamattu varoittaa meitä; "ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi".

Raamatussa on kerrottu muutamia asioita, joiden harjoittaminen estää ihmisen yhteyden Jumalaan. Synnin harjoittaja ei edes pyri tekemään parannusta, hän tekee syntiä julkisesti, jopa ylpeilee sillä. Hän etsii perusteluja sille, että voisi jatkaa valitsemallaan tiellä. Hän väittää, että tekee tätä luontaisesti, hänelle ei ole syntymässä annettu mahdollisuutta valita. Hän on oikeassa. Tätä ihmiskunnan pysyvää jumalavastaisuutta sanotaan perisynniksi. Nyt hänellä Kristuksen sovitustyöstä kuullessaan on kuitenkin mahdollisuus valita, pysyäkö kuolemassa vai valitseeko elämän.

Aktiivista syntielämääkin pahempaa on, jos joku "siunaa" sen (puhuu synnistä hyvänä asiana) ja ikään kuin antaa "Jumalan luvan" jatkaa sitä. Se, miten Jumala suhtautuu sellaiseen, käy mm. ilmi Aamoksen kirjasta Vanhan testamentin puolelta. Jumala ei säästänyt omaa vanhan liiton kansaansakaan, vaan toteutti täysimääräisesti sen tuhon, millä oli heitä uhannut.

Joh. 16:9. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun (Jeesukseen) …

Room. 6:23. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Synnin harjoittaminen on jumalasuhteelle myrkkyä. Jonkin asian aktiivinen harjoittaminen on eri asia kuin ao. syntiin lankeaminen vaikka toistuvastikin.

1. Kor. 6:9-10. Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.

Ef. 5:5. Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija.

1. Tim. 6:10. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.

Synnistä, jopa syntielämän harjoittamisesta, vapautuu vain uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovintovereen ja antamalla elämässään vallan Kristukselle.

Room. 3:22-25. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.

Jes. 1:18-20. Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. - Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut.

Me kaikki olemme samassa asemassa. Olemme tehneet syntiä ja saamme armon Jumalalta lahjaksi. Vasta kun olemme ottaneet vastaan on armahduksen ja kun Jeesus Kristus asuu Pyhän henkensä kautta sydämessämme, hän saa meissä vähitellen aikaan myös Hengen hedelmää.

Matt. 5:7. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.

Luuk. 6:35-36. … rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää ja lainatkaa, vaikka ette uskoisikaan saavanne takaisin. Silloin teidän palkkanne on suuri ja te olette Korkeimman lapsia, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille. "Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.

Juud. 2:22-23. Armahtakaa niitä, jotka epäilevät. Pelastakaa ne, jotka voitte, temmatkaa heidät tulesta! Toisia taas säälikää kavahtaen heitä, inhotkaa jopa heidän ruumiinsa tahraamaa vaatetta.

Luuk. 11:4. Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. …

Jeesus Kristus on ratkaisu syntiin. Kristuksessa pysyminen ei kuitenkaan tapahdu ilman kilvoitusta Ajatelkaa tekin … itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.

Kilvoittelu (oman elämän valvominen) on myös sitä että pyrkii pitämään Jeesuksen Kristuksen mukanaan jokapäiväisessä elämässä, lukee säännöllisesti Jumalan sanaa, viettää rukouksessa päivittäin aikaa Herran Jeesuksen Kristuksen kanssa ja tunnustaa synniksi sen, millä havaitsee rikkoneensa lähimmäistä ja Jumalan sanaa vastaan. Tällöin annamme Jumalan Pyhälle Hengelle hyvät mahdollisuudet pitää meidät erossa synnistä.

Room. 6:2-4 ja 10-12. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä (Kristuksen kuolemaan yhdistettyinä), kuinka voisimme edelleen elää siinä? Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.

Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.

Tuntuuko sekavalta? Toinen saa syntinsä anteeksi ja toinen ei saa. Mikä erottaa nämä kaksi toisistaan? Erottava tekijä on Jeesus Kristus. Ellemme halua Jeesusta Kristusta sydämemme herraksi jo tämän maallisen vaelluksemme aikana, ei Herra tunne meitä, kun hän tulee noutamaan omiaan kotiin.

Matt. 24:40-42. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään. "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.