26.2.2011 Sakari Tuunainen

Kristityt ovat koonneet lyhyisiin uskontunnustuksiin niitä asioita, jotka kristinuskossa ovat perusasioita ja joista ei voida luopua.

Uskontunnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

1) Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki) tiesivät jo ennen maailman ja ihmisen luomista, että ihminen tulee lankeamaan syntiin. Hänellä oli ratkaisu valmiina. Se ratkaisu on Jeesus.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

1 Moos. 1:1. Alussa Jumala loi taivaan ja maan. [Jumala –sana on alkutekstissä monikkomuodossa. Alussa –sanan voisi hepreasta, alkukielestä, suomentaa myös ”esikoisen kautta”]

Joh. 1:18. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.

Hepr. 10:5-7. Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: - Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin. Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet. Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala.

2 Tim. 1:9. … oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen

2) Lähtökohtaisesti paratiisissa ihminen ja Jumala olivat sopusoinnussa keskenään. Ihmisellä oli Jumalan Henki asumassa sydämessään. Ihmisellä oli myös koko ajan mahdollisuus syödä elämänpuusta. Ihmistä vain kiellettiin syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta, koska siitä seuraisi kuolema. Varoitus annettiin vielä vahvistetussa muodossa, ”kuolemalla kuoleman”.

- Ihminen oli ja on edelleenkin elävä olento. Eläimien ja kasvikunnan luomisesta poiketen raamattu kertoo, että Jumala teki ihmiselle jotain poikkeuksellista. Hän puhalsi ihmiseen elämän hengen (1 Moos. 2:7). Raamatun kielenkäytössä Hengestä ja tuulesta käytetään samaa sanaa. Jumalan (Hengen)puhallus, jota ei tehty eläimille, kuvaa sitä erityisasemaa, joka ihmisellä jumalasuhteessaan oli.

- Vaikka elämänpuuta ei selitettäisikään muulla tavalla, riittänee selitykseksi se, että kun ihmisen Jumalayhteys on kunnossa, on elämäkin täydellisesti Jumalan käsissä. Elämänpuulla on kuitenkin jokin konkreettisempi salaisuudeksi jäävä merkitys, koska ilmestyskirja kertoo elämänpuun olevan taivaassa (Ilm. 22:2).

- Paratiisissa ollessaan ihminen ei ollut vielä ”kuolemalla kuollut”, vaan hän jutteli ja käveli Jumalan kanssa. Hän tunsi Jumalan sellaisena kuin Jumala halusi itsensä hänelle ilmoittaa.

- Hyvän- ja pahantiedon puulla oli ilmeisesti kahdenlainen tarkoitus. Koetella ihmisen kuuliaisuutta ja lopulta, kun ihminen olisi ollut siihen valmis, Jumala olisi antanut syödä siitä. Koetellessaan ihmistä, Jumala oli jo ottanut huomioon lankeamisen ”mahdollisuuden”, itse asiassa Hän tiesi, mitä tulisi tapahtumaan.

- Adam ja Eeva jättivät tästä tapahtumasta tietouden jälkipolville ja se on luettavissa 1:ssä Mooseksen kirjassa. Tiedon välittymiseen on ollut hyvät mahdollisuudet, sillä Raamatun henkilöiden eliniästä voidaan laskea, että Seem, Nooan poika, eli vielä patriarkka Jaakobin aikana. Lisäksi Kaldean Uurissa, josta Aabraham, Jaakobin isoisä, lähti kohti luvattua maata, oli jo täysin kehittynyt kirjoitustaito, nuolenpääkirjoitus.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

1 Ms. 1:7. Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

1 Ms. 2:15-17. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman."

1 Ms. 3:22. Ja Herra Jumala sanoi: (syntiinlankeemuksen jälkeen) "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!

3) Jumala oli antanut kiellon syödä hyvän- ja pahantiedonpuusta Adamille ennen Eevan luomista (1 Ms 2:16-18). Tämä selittänee osaltaan sen, miksi Eeva oli niin helppo pettää. Onhan meidänkin vaikeaa uskoa sitä, mikä kerrotaan toisen ihmisen välityksellä. Eeva kuitenkin otti ja söi hyvän- ja pahantiedonpuusta ja antoi Adamillekin joka myös söi. Seuraukset olivat juuri sitä, mitä Jumala oli sanonutkin, kuolemalla kuoleminen. Adamin lankeemuksen voisi selittää sillä, että hän halusi miellyttää Eevaa enemmän kuin Jumalaa.

- Eivät Adam ja Eeva heti kuolleet ruumiillista kuolemaa. Ruumiillinen kuolema on itse asiassa sivuseikka ihmisen pelastumisen kannalta. Eikä ikuinen elämäkään ole yhtään sidoksissa ruumiin hengissä pysymiseen. Ajatellaan asiaa seuraavasti; Jos kerran Jumala on elämän lähde ja sen ylläpitäjä, niin eikö Jumalan yhteydestä poistuminen ole myös elämän yhteydestä poistumista.

- Adam ja Eeva kuolivat heti, kun he kadottivat ”elämää ylläpitävän” suhteensa Jumalaan. He tekivät vastoin Jumalan ehdotonta selväsanaista kieltoa ja näin ottivat ”pesäeron” Jumalasta.

- Ihminen kyllä tiesi nyt hyvän ja pahan, mutta hänellä ei ollut itsessään enää voimaa toteuttaa tietämäänsä hyvää. Lisäksi ”käärme” osasi edelleenkin vääristää kaiken hyvän sen vastakohdaksi. Ihminen oli menettänyt jumalayhteyden ja sitä kautta osallisuuden Jumalan Pyhään Henkeen. Ja nyt ollessaan erossa Jumalasta, ihminen oli kuollut. Hän pelkäsi Jumalaa.

- Raamatussa puhutaan (ensimmäisestä) kuolemasta ja toisesta kuolemasta mm. Ef 2:1-5 ja Ilm. 20:6. Tämä Adamin ja Eevan kokema ero Jumalasta on se ensimmäinen kuolema, jonka he siirsivät myös jälkipolville. Toisella kuolemalla ei tarkoiteta ruumiin kuolemaa, vaan Jumalan tuomiota aikojen lopulla.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

1 Ms. 3:4-10. Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan." Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sen tähden minä lymysin."

Ef 2:1-5. Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin; mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut

Ilm. 20:6. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

Ilm. 21:8. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."

4) Adamin ja Eevan perillisinä ihmiset, myös me, olemme perineet sydämeemme myös sen ”tyhjän paikan”, jonka vain Jeesus Pyhän Hengen välityksellä voi täyttää. Tämä asia ilmenee kaikenlaisena hengellisenä kaipauksena. Ilman Jumalan antamaa Pyhää Henkeä mekin olemme kuolleet synteihimme (Ef 2:1-5) ja olemme (ensimmäisen) kuoleman tilassa.

- Ihmistä voisi verrata kopioon, josta otetaan aina uusi kopion kopio. Samoin kuin kopio kerta kerralta huononee, huononee myös ihmisen perimä geenivirheiden kasautumisen vuoksi.

Tiedemiehet eivät ole vielä löytäneet yhtään hyödyllistä geenimutaatiota. Sirppisoluanemiaa väitetään sellaiseksi, mutta jos ao. geeni saadaan molemmilta vanhemmilta, perillinen kuolee. Sirppisoluanemia suojaa malariatartunnalta.

- Saatana yrittää edelleenkin estää ihmisen pääsyn Jumalan yhteyteen ja hänellä on siinä kaksi liittolaista, maailma ja ihminen itse.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Room. 7:18-21, jossa Paavali pelastuneenakin Jumalan lapsena toteaa, ettei hän omissa voimissaan pysty hyviin tekoihin. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.

Matt. 13:22, Mark. 4:18-19. Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen.

5) Ihmisen lankeaminen ei tullut Jumalalle yllätyksenä. Jumala tiesi sen. Jumalalla oli menettelytapa valmiina, jolla Jumala itse palauttaisi suhteen itsensä ja ihmisen välille ja korjaisi Adamin ja Eevan rikkomuksen, synnin, seuraukset. Sen Jumala kertoi evankeliumina ihmisille paratiisissa heidän sieltä karkottamisen yhteydessä. Jumala ei siis heittänyt ihmistä tyhjän päälle, vaan toivon varaan. Tämä heille kerrottu toivo oli tieto ”vaimon siemenen” eli Kristuksen tulevasta syntymästä ja että Kristus kerran ”hoitaisi homman kotiin” eli polkisi rikki käärmeen pään. Kannattaa myös huomioida, että vaikka Kristus syntyi ihmiseksi pari tuhatta vuotta sitten, hän on ollut mukana jo luomisessa (ns. esiolevaisena) ja senkin jälkeen koko ihmiskunnan historian ajan.

- Vaimon siemen on ko. tekstissä yksikkömuodossa ja tarkoittaa yhtä tiettyä yksittäistä Eevan jälkeläistä. Huomionarvoinen seikka on, ettei jälkeläinen (siemen) tullut miehen puolelta. Vaikka raamattu ei olekaan biologian oppikirja, kannattaa huomata, ettei raamatun teksti ole ristiriidassa nykytietämyksen kanssa. Se on ristiriidassa ainoastaan tarkoitushakuisen tietämyksen kanssa, joka on sitä, että valikoidaan vain sellainen näennäinen yleistieto, jolla halutaan todistaa, ettei Jumalaa mihinkään tarvita.

- Vanhan testamentin ajan ihmiset pelastuivat uskomalla Kristukseen samoin kuin mekin pelastumme uskomalla Kristukseen. He uskoivat Häneen, joka oli luvattu mutta ei vielä ollut tullut. Me uskomme Häneen, joka oli luvattu ja joka on jo tullut. (Katso ”Kristillinen dogmatiikka / Franz Pieper”, sivu 472 Vanhan liiton armovälineet.)

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

1 Ms. 3:13-15. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin." Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."

1 Kor. 10:1-4 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus.

2 Tim.1:9-10. Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen ja joka nyt on tullut julki, kun meidän Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden lähettämällä maailmaan evankeliumin.

6) Jeesus syntyi niin kuin raamatun vanhan testamentin kirjoituksissa oli luvattu. Hän syntyi neitsyestä vaimon siemenenä. Mutta tapa, jolla Jeesus murskasi käärmeen pään, ei ollut se jota suuri osa juutalaisista odotti. Jeesus ei tullut hallitsemaan maallisena kuninkaana vaan Hän tuli kärsivänä messiaana sovittamaan ihmiskunnan Jumalan kanssa. Jeesus sai aikaan sen, että yhteys Jumalan ja ihmisen välille palautui ja sitä kautta myös (ikuinen) elämä. Jeesuksen puheet kansanjoukolle ja varsinkin opetuslapsille itselleen ovat opetuslapset kirjanneet muistiin.

- Jeesuksen syntymä on ajoitettu vuosien 7-4 välille ennen ajanlaskun alkua.

- Jeesuksen puheet olivat niin rankkoja ja radikaaleja, että Häneen voi suhtautua vain kahdella tavalla. Joko Hän oli se, joka sanoi olevansa, eli samanaikaisesti ihminen sekä Jumalan valtuuksilla oleva Jumala, joka täyttäisi ne kirjoitukset, jotka Hänestä oli vanhassa testamentissa kirjoitettu. Toinen vaihtoehto on täydellinen mielipuoli, joka tekeytyy jumalaksi. Muita vaihtoehtoja Jeesus ei itsekään jättänyt opetuslapsilleen eikä meille.

- Jeesus voitiin tuomita ristille vain ja ainoastaan siksi, että Hän tunnusti ylipapeille olevansa Jumala. Koska he eivät uskoneet Jeesusta, he tuomitsivat hänet herjauksesta kuolemaan. Roomalaiset toteuttivat tuomion.

- Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa on iankaikkinen elämä. (Tarkemmin seuraavassa kohdassa 7.)

- Mikäli Jeesuksen neitseestä syntymistä ei hyväksytä tapahtuneeksi, kielletään Jeesuksen Jumaluus. Samalla kielletään Jeesuksen syntyminen ilman perisyntiä ja tehdään Jeesuksesta pelkkä ihminen. Siitä taas seuraa, että Jeesus ei olisi kelvannut sijaiseksi sovittamaan ihmiskunnan syntejä koska hän ei itse olisikaan ollut synnitön. Tästä taas seuraa, että Jumala olisi valehtelija ja ihmiskunta olisi menossa helvettiin.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Luuk. 1:34-35. Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

Joh 17:1-5. Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut. Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennen kuin maailma olikaan.

Joh 10:30-33. Minä ja Isä olemme yhtä." Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

Joh 5:37-40. Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

Luuk. 7:48-50. Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut." Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?" Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan."

Mat. 9:2-7. Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa." Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne? Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'? Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvatulle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.

Mat. 8:10-12. Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita."

Mat. 16:15-17. "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika." Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

Jes. 53:2-10. Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois - kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen. Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.

1 Joh. 1:8-10. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.

7) Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa on iankaikkinen elämä (Joh 17:1-5). Joka uskoo evankeliumin Kristuksesta, on siirtynyt kuolemasta elämään, eikä hän enää kuole. Jumalasuhteessaan kuollut alkaa elää koska Jumala synnyttää hänet uudesti. Ihminen ns. uudestisyntyy Jumalan lapseksi ja Jumala antaa tämän varmistukseksi Pyhän Henkensä ihmisen sydämeen asumaan. Ja tätä Jumalan yhteydessä alkanutta elämää ei ruumiillinen kuolema katkaise, vaan se ainoastaan sinetöi sen.

- Vain Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omallekin kohdalleen uskoneen (= evankeliumi) henkilön Jumala itse (uudesti)synnyttää omaksi lapsekseen ja Pyhä Henki tulee ihmissydämeen asumaan. Pyhä Henki ei kuitenkaan määräile, vaan suostuttelee ja suosittaa Jeesusta. Jumalan lapseus on meillä juridinen, adoptioon perustuva. Jeesus on Jumalan ainosyntyinen poika ja samaa olemusta Isän Jumalan kanssa.

- Ihminen ei voi millään teoilla tai tekemättä jättämisillä hankkia (ostaa) itselleen tätä Jumalan lapseutta. Ei edes siten osittain, että ihminen tekisi jotain ja Jumala antaisi sitten loput. Ei sitenkään, että Jumala pistäisi kehityksen alkuun ja katsoisi, miten ihminen pärjää. Jumala vaikuttaa kokonaan sekä halun tulla Jeesuksen luo että halun olla Jeesuksen luona. No mikä sitten on ihmisen oma osuus pelastumisessa? Eräs evankelista (Erkki Leminen) vastasi tähän kysymykseen, että ”vastaanhangotteleminen”. Tämä lienee oikea vastaus. Ihminen ei yleensä usko siksi, että hän ei halua uskoa. Nimittäin uskominen Jeesukseen merkitsee sitä, ettei voikaan enää elää niin kuin itse haluaa, sitähän voi joutua tuomiolle. Ja kuka nyt tuomituksi haluaa tulla. Tällöin ei ymmärretä sitä, että Jeesuksen tuomion alle tuleminen on ihaninta elämässä, koska Jeesus kyllä sanoo että olet syyllinen mutta samalla hän maksaa sinut vapaaksi.

- Vain Jumalan lapsi voi päästä Jumalan yhteyteen, ikuiseen elämään joka alkaa jo täällä maan päällä ja jatkuu aikanaan taivaassa, koska vain hän on alkanut elää. Muut ovat edelleenkin sen ensimmäisen kuoleman vallassa.

- Pyhä Henki on meille annettu sinetiksi ja vakuudeksi siitä että olemme Jumalan lapsia ja taivaan kansalaisia. Me olemme kuitenkin samaan aikaan vielä täällä maailmassa ja lihallisessa olomuodossa. Paavali puhuu tästä kahteen suuntaan repimisestä Roomalaiskirjeen 7 luvussa. Tämän vuoksi me joudumme jatkuvasti elämässämme valvomaan ja kilvoittelemaan. Joudumme ristiriita- ja lankeamistilanteessa kääntymään Kristuksen puoleen pyytäen johdatusta ja anteeksiantoa.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Joh 3:5-7. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

Tiit. 3:4-7. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.

Mar. 10:26-27. Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: "Kuka sitten voi pelastua?" Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista."

Luuk. 20:35-36. Mutta tulevassa maailmassa ne, jotka on katsottu ylösnousemuksen arvoisiksi, eivät enää mene naimisiin. He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia.

Joh 1:12-13 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

Apt. 2:38-39. Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Room. 8:15-17. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!" Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

Room. 8:23-24. … myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo.

Gal 3:26-29. Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu.

Gal 4:4-7. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

Fil. 2:13. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.

1 Joh 3:1-3. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä.

2 Kor. 5:17-21. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.

8) Joka ei ole uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, kokee toisenlaisen kohtalon, josta raamattu käyttää mm. sanaa kadotus. Jeesus oli tässä ehdoton. Hän jakoi ihmiset kahteen ryhmään. Lampaisiin ja vuohiin, niihin jotka Hänen kanssaan kokoavat ja niihin, jotka hajottavat.

- Jeesus käytti kadotuksesta puhuessaan sanaa ”pimeys”. Jeesus myös puhuessaan kadotuksesta viittasi gehennaan, laaksoon, jota käytettiin jätteiden kaatopaikkana. Kadotus ei siis ole sellainen paikka, josta Raamattu antaisi tarkkaa tietoa. Siitä annetaan kuitenkin sen verran tietoa, että tietäisimme välttää sitä. Kadotukseen ei jouduta vahingossa, sinne mennään omasta tahdosta.

- On myös ihmisryhmä, joka ei ole koskaan saanut kuulla sanomaa Jeesuksesta. Raamattu antaa viitteitä myös heidän kohtalostaan (Room. 2:14-16). Heidän kohtalonsa pohtiminen ei ole kuitenkaan meille ajankohtaista. Meille / minulle ajankohtaista on, miten minä suhtaudun Jeesukseen silloin kun kuulen Hänestä.

- Vanhemmat kristityt kertovat, että Jumala antaa ihmisille ns. etsikkoaikoja, jolloin Jumala vetää ihmistä Kristuksen puoleen erityisen voimakkaasti.

- Ihminen uudestisyntyy Jumalan lapseksi, kun hän omakohtaisesti uskoo että Jeesus on kuollut hänenkin syntiensä puolesta. Tällöin ihminen turvautuu Jumalan armoon, joka on kohdattavissa ja saatavissa vain ja ainoastaan Jeesuksessa.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Mat. 7:22-23. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'

2 Kor. 6:1. Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!

Jaak 4:12. Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?

Fil. 3:18-19. Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina. Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita.

2 Kor. 4:2-4. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä. Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva.

Luuk. 11:23, jossa Jeesus sanoo itseään koskien. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

9) Jeesus lupasi kuolemansa ja taivaaseen nousemisensa jälkeen tulla takaisin noutamaan omansa luokseen. Ylösnousemuksen, jota sanotaan myös tempaukseksi, tapahtuessa maan päällä on eläviä ihmisiä. Jeesuksen omina ruumiillisen kuoleman kokeneet, uudestisyntyneet Jumalan lapset, saavat Jeesuksen tullessa ylösnousemusruumiin. Samanaikaisesti heidän kanssaan maan päällä elossa olevat uudestisyntyneet Jumalan lapset muuttuvat ja saavat myös ylösnousemusruumiin.

- Tähän yhteyteen liitetään myös Jeesuksen kertomus kymmenestä neitsyestä, jotka odottivat ylkää eli Jeesusta (Mat. 25:1-13.).

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Apt. 1:9-11. Kun hän (Jeesus) oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: "Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän."

1 Kor. 15:42-44. Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen.

1 Kor. 15:51-53. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen.

1 Joh. 3: 2. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

Joh 5:28-29. Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.

Mat. 24:38-42. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään. "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

10) Tempauksen jälkeen, tai jo ennen sitä, alkavat ilmestyskirjassa kerrotut tapahtumat, jotka johtavat 1000-vuotiseen aikakauteen. Siellä sielunvihollinen ei ole harhauttamassa ihmisiä, kunnes vasta ko. aikakauden lopussa. 1000-vuotinen aikakausi on nyt elävien ihmisten pelastuskysymykseen nähden merkityksetön asia.

- Jesajan 24 luvussa on yhtymäkohtia niihin ilmestyskirjassa kerrottuihin tapahtumiin, jotka tapahtuvat tempauksen aikoihin.

- Ilmestyskirjan 20 luvussa on viitteitä siitä, että myös tempauksen jälkeen olisi mahdollista pelastua, mutta marttyyrikuoleman kautta.

- Toiset Raamatun selittäjät olettavat 1000-vuotisen ajanjakson olevan pelkästään hengellistä kuvausta kristillisestä aikakaudesta (Näin mm. Jukka Norvanto). Itse ajattelen ko. ajan tai sitä vastaavan ajan myös toteutuvan konkreettisesti.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Ilm. 20:1-6. Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa. Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

Jes. 11:6-9. Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.

Jes 24:1-23. Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat. Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle. Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu, kaikki ilomieliset huokaavat. Loppunut on vaskirumpujen riemu, lakannut remuavaisten melu, loppunut kanteleitten riemu. Ei laulaen viiniä juoda, väkijuoma käy karvaaksi juojillensa. Kukistettu on autio kaupunki, joka talo teljetty, sisään pääsemätön. Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut. Jäljellä on kaupungissa hävitys, portti on pirstaleiksi lyöty. Sillä niin on käyvä maan päällä, kansojen keskuudessa, kuin öljypuuta karistettaessa, kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä. Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat, ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta: "Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla, ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä." Maan äärestä kuulemme ylistysvirret: "Ihana on vanhurskaan osa!" Mutta minä sanon: "Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua: ryöstäjät ryöstävät, raastaen ryöstäjät ryöstävät!" Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas. Joka pakenee kauhun ääntä, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan. Sillä korkeuden akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät. Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu. Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse. Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä. Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen; pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään. Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.

11) Kansojen tuomio ja toinen kuolema.

Tuomiolla avataan kaksi kirjaa, elämänkirja ja ”tekojen”kirja.

- Ratkaisevaa tällöin on, onko yksittäisen ihmisen nimi kirjoitettu elämän kirjaan. Jeesus sanoo olevansa tie, totuus ja elämä. Vain uskomalla evankeliumi, uskomalla että Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemalla hankittu sovitus Jumalan kanssa koskee myös minua ja syntymällä siten Jumalan lapseksi, aikaansaa sen, että Jumala kirjoittaa ihmisen, joka nyt on Hänen oma oman lapsensa, nimen elämän kirjaan.

- Kun henkilön nimi on elämän kirjassa, on Jeesus kirjoittanut ”tekojen” kirjaan henkilön väärien tekemisien ja tekemättä jättämisien kohdalle; ”Näistä on jo rangaistu, olen sovittanut nämä ristillä.” Ja mikä ihmeellistä, Jumala lukee henkilön hyväksi ne hyvät teot, jotka hän itse on saanut Pyhän Hengen kautta tässä vaikuttaa. Tämän vuoksi viimeisellä tuomiolla Jumalan lapsilta löydetään vain hyviä tekoja.

Jos nimeä ei ole elämän kirjassa, löytyvät kaikki ihmisen väärät teot ja laiminlyönnit ”tekojen” kirjasta koska ihminen ei ole suostunut sovitukseen. Joku voisi kysyä, että eikö tällä ryhmällä sitten todellakaan ole yhtään hyvää tekoa, koska niitä ei mainita? Inhimillisesti ajatellen voisi ollakin, mutta nyt tuomarina on absoluuttisen oikeudenmukainen Jumala, joka tietää myös teon motiivin. Ei sääli eikä rakkaus riitä motiiveiksi koska säälijä valikoi säälinsä kohteen ja rakastava rakkautensa kohteen. Kumpikaan ei tee sitä täydestä sydämestään. Kunnollisen äidin rakkaus voisi olla lähellä pyyteetöntä, mikäli äiti rakastaisi myös naapurin pahoja penskoja samalla tavalla kuin omiaan.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Matt. 25:31-46 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Ilm. 20:11-15. Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. (Voitaisiin suomentaa; Eikä mihinkään jäänyt pakopaikkaa.) Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

Ilma 21:8. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."

12) Kaikki alkoi siitä, kun ihminen luotiin paratiisiin Jumalan yhteyteen, jossa hän seurusteli Jumalan kanssa luonnollisella tavalla ilman pelkoa. Nyt on Jumala itse saattanut olotilan – ei pelkästään entiselleen, vaan paremmaksi.

- Asiaan liittyviä raamatunkohtia:

Ilm. 20:3-4. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

… ja lopuksi …

Onko kristinusko tylsää?

- Yritäpä elää usko todeksi elämässäsi / lähde toteuttamaan, niin joudut keskelle hengellistä sotaa, jota käydään sinussa itsessäsi ja sinusta itsestäsi.

Valhettako?

- Lähtemällä mukaan vakuutut. Jumala vastaa rehellisille epäilijöille.

- Parempi epäillä ja tutkia ja sitä kautta vakuuttua. Ne jotka eivät epäile koskaan, voidaan myös helpommin johdattaa harhaan.

Merkityksetöntäkö?

- Kysy mitä mukaan lähteneet ovat kokeneet (saaneet).