Luottamus Jumalaan

Luottamukseen liittyy seuraava tarina (lieneekö totta vai ei – en tiedä).

Eräs amerikkalainen ”voima”evankelista määräsi päivän, jolloin hän kävelee veden päällä. Rukoili tietenkin paljon ja luotti siihen, että Jumala toteuttaa hänen aikeensa.

Kyseinen päivä koitti, väkeä oli paljon koolla. Evankelista astui laiturilta veteen upoten välittömästi. Hän nousi vedestä, piti läsnä olleille saarnan; ”Jeesus elää kuitenkin.” Näin Jumala voi käyttää meidän hölmöilyjämmekin hyväkseen.

Myöhemmin evankelista kysyi Jumalalta, miksi hän ei voinut kävellä veden päällä, kävelihän Pietarikin? Jeesus vastasi hänelle: Pietarille minä sanoin ”tule”. Sinulle minä en ole sanonut mitään.

Jumala antaa sen uskon, jolla Kristus saadaan sydämeen.

Hepr. 12:2. katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. ...

Ap. t. 3:16. …Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, ...

Juud. 1:3. … nyt sain aiheen kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu.

Kristuksen myötä saamme myös Jumalan Pyhän Hengen.

Ef. 1:13. ... Häneen(Kristukseen) uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne.

Tit. 3:5-6. ... Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,

Vasta Pyhä Henki meissä (Kristus meissä) vaikuttaa oikean luottamuksen Jumalaan.

2. Kor. 3:3-6. Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin. Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. …

Fil. 2:13. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.

Kun luotan Jumalaan, mihin ja miten minä itse asiassa luotan? Malli luottamuksesta on Danielin kirjassa, jossa kolme miestä eivät suostuneet palvomaan epäjumalia vaikka heitä uhattiin kuolemalla.

Dan. 3:14-18. Nebukadnessar puhutteli heitä ja sanoi: "Ettekö te, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, tosiaankaan tahdo palvella minun jumaliani ettekä kumartaa kultaista patsasta, jonka olen pystyttänyt? … jos ette kumarra, teidät heti heitetään tuliseen uuniin. Ja mikä jumala voisi teidät pelastaa minun käsistäni?" Sadrak, Mesak ja Abed-Nego sanoivat kuningas Nebukadnessarille: "Tähän ei meidän tarvitse lainkaan vastata. Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele ja sitä kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt, me emme kumarra."

Jos tunnen Jumalaa, luotan Häneen – luotan, vaikka olosuhteet olisivat vastaan. Ellen tunne Jumalaa, en luota, vaan haen turvakseni muita asioita.

Ei ole mahdollista keskittyä lisäämään yksinomaan luottamusta. Mutta jos keskitynkin siihen, että oppisin tuntemaan Jumalaa, luottamus Jumalaan lisääntyy samassa suhteessa automaattisesti. Jumala on persoona, joka haluaa että Hänet tunnettaisiin ja joka opitaan tuntemaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä.

Ps. 9:8-11. Mutta Herra hallitsee ikuisesti, oikeus on hänen valtaistuimensa perusta. Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, langettaa kansoille oikeat tuomiot. Herra on sorrettujen turva, hän on suoja ahdingon aikana. Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.

Joh. 14:6-9. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä." Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. …

Luottamus Jumalan todellisuuteen on ihmiselle luontaisesti vierasta. Tähän Jumalan todellisuuteen pääsemme mukaan vasta silloin kun Pyhä Henki synnyttää meidät Jumalan lapsiksi uskoessamme Jeesuksen Kristuksen sovitustyön omalle kohdallemme.

Hepr. 3:14. Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet.

Hepr. 11:1. Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.

Luottamus Jumalaan ilmenee siinä, että annamme Jumalan tehdä työnsä sillä omalla tavallaan, tavalla jolla Jumala itse tahtoo. Jumala ei kuitenkaan toimi mielivaltaisesti, vaan voimme luottaa siihen, että Jumala toimii juuri siten, mitä Hän sanassaan Raamatussa ilmoittaa tekevänsä.

Väärä luottamus, joka useimmiten sortuu, ilmenee sillä tavalla, että luotetaan Jumalan toimivan minun tahtoni tai toiveideni mukaisesti. Väärä luottamus keskittyy usein menestykseen - sellaisten asioiden saamiseen kuten; valta, kunnia, raha, omaisuus ja muu oma hyöty. Tällainen väärä luottamus tekee Jumalasta palvelijan, vaikka asian pitäisi olla toisin päin. Jumala on Herra.

Oikea luottamus Jumalaan vapauttaa yrittämisen ja miellyttämisen pakosta ja tuo mukanaan sydämen rauhan.

Ps. 4:7-9. Monet sanovat: "Kunpa saisimme osaksemme menestystä! Herra, käännä meihin kasvojesi valo." Mutta sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta. Rauhassa menen levolle ja nukahdan. Sinä, Herra, sinä yksin olet minun suojani, minä saan elää turvassa.

Ps. 33:20-22. Me odotamme hartaasti Herraa, hän on meidän turvamme ja kilpemme. Hän on meidän sydämemme ilo, hänen pyhään nimeensä me luotamme. Herra, tue meitä uskollisesti, kun me panemme toivomme sinuun.

Ps. 62:6-13. Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani. Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. Ihmisiin ei ole luottamista, he ovat vain tuulenhenkäys. Vaakakupissa he eivät paljon paina, kaikki he ovat tyhjää ilmaa. Älkää luottako väkivaltaan, älkää rakentako ryöstösaaliin varaan. Vaikka omaisuutenne karttuu, älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne. Jumala on sanonut kerran, kahdesti olen tämän kuullut: Jumalan on valta. Sinun, Herra, on uskollisuus. Sinä maksat ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

Jes. 30:15. Näin sanoo Herra Jumala, Israelin Pyhä: - Jos käännytte ja pysytte levollisina, te pelastutte, hiljainen luottamus on teidän voimanne. …

1. Piet. 5:6-7. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.

Room. 8:24-28. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti. Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.

Matt. 5:18. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.

Menestyminen ei ole merkki Jumalan siunauksista vaikka Jumalaan luottava usein menestyykin. Jeesuksella ei ollut maallisen elämänsä aikana maallista rikkautta, silti häneltä ei puuttunut mitään. Kristitty voi olla hyvinkin ”syvällä pimeydessä ilman valoa” – ja aikanaan juuri sitä kokemusta Jumala voi käyttää siunaukseksi sekä itselle että muille.

Matt. 27:38-43. Yhdessä Jeesuksen kanssa ristiinnaulittiin kaksi rosvoa, toinen hänen oikealle, toinen hänen vasemmalle puolelleen. Ohikulkijat pilkkasivat häntä. Päätään nyökyttäen he sanoivat: "Sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä!" Ylipapit yhtyivät hekin pilkkaan yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan. Onhan hän Israelin kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan - pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika."

Jes. 50:10. Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon (tuntea turvallisuutta, olla huoletta) Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.

Meidän mielemme voi muuttua Jumalan koulussa siten, että asiat joita emme aikaisemmin pitäneet merkittävinä, tulevat tärkeiksi.

Ps. 73:16-26. Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän, mutta se oli minulle liian vaikeaa. Viimein tulin Jumalan pyhäkköön ja tajusin, miten jumalattomien käy. … minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni. Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

Joissakin Raamatun kohdissa on alkutekstissä käytetty sellaista ”luottaa” –sanaa, jonka merkitys on; taivuttaa toiseen mielipiteeseen, saada vakuuttuneeksi jostakin.

Fil. 1:6. Minä (Paavali) luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.

2. Kor. 1:9. Me (Paavali ja mahd. joku muu) saimme tuntea olevamme kuolemaan tuomittuja, jotta emme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka herättää kuolleet.

Paavalin tapauksessa näyttää siltä, että Jumala itse taivutti Paavalin luottamaan Häneen Paavalin omien inhimillisten mahdollisuuksien sijaan.

Luottamus Jumalaan tulee näkyviin elämän valintatilanteissa - valitsemmeko me inhimillisen järjen, tunteiden, olosuhteiden vai Jumalan Sanan perusteella.

5. Moos. 1:29-33. "Silloin minä (Mooses) sanoin teille (Israelilaisille): 'Älkää säikkykö älkääkä pelätkö heitä. Herra, teidän Jumalanne, joka kulkee edellänne, sotii teidän puolestanne, kuten näitte hänen tekevän jo Egyptissä ja sitten autiomaassa. Sielläkin Herra, teidän Jumalanne, kantoi teitä kuin isä lastaan koko sen matkan, jonka te kuljitte, aina tänne saakka.' Mutta siitä huolimatta te ette luottaneet Herraan, Jumalaanne, joka oli kulkenut koko matkan teidän edellänne, etsinyt teille leiriytymispaikat sekä öisin tulipatsaana ja päivisin pilvipatsaana osoittanut tien, jota teidän tuli kulkea.

Dan. 3:14-18. … Sadrak, Mesak ja Abed-Nego sanoivat kuningas Nebukadnessarille: "... Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät ... Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele …

Joh. 12:6. Tätä hän (Juudas) ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan.

Vaikka luottamus Jumalaan tuo mukanaan rauhan ja levon, se ei kuitenkaan vie laiskuuteen –ei myöskään yliyrittämiseen.

Ps. 4:2-9. … Ihmiset! Kuinka kauan te panettelette minua? Kuinka kauan te tavoittelette tyhjää, rakastatte valhetta ja vilppiä? Tietäkää: Herra tekee omilleen ihmeellisiä tekoja. Hän kuulee minua, kun huudan häntä avuksi. Vaviskaa siis, älkää syntiä tehkö! Miettikää tätä vielä, kun menette levolle, olkaa ääneti Herran edessä. Uhratkaa säädetyt uhrit ja luottakaa (tuntea turvallisuutta, olla huoletta) Herraan. …

Jaak. 2:15-16. Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin", jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat.

Matt. 25:37-40. "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

Room. 13:7-8. Antakaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset.

2. Piet. 1:5-9. Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää. Se taas, jolta kaikki tämä puuttuu, on likinäköinen, suorastaan sokea. Hän on unohtanut, että hänet on kerran puhdistettu aikaisemmista synneistään.

Kristitty voi tuntea pelkoa. Kristitty voi sairastaa. Kristitty voi joutua onnettomuuteen. Kristitty voi nähdä nälkää. Ja lopulta kristittykin vanhenee ja kokee vanhuuden vaivat ja ruumiillisen kuoleman.

Ps. 56:4-5. Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun. Sinun sanaasi, Jumala, minä ylistän, sinuun minä luotan (alkutekstissä on käytetty prepositiota –ssa, joten merkitys voi olla ”Jumalassa minä ylistän Hänen sanaansa”), en pelkää mitään. Mitä voi minulle kukaan kuolevainen?

(Ed. käännös). Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun. Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?

2. Tim. 4:20. Erastos jäi Korinttiin. Trofimoksen, joka oli sairaana, jätin Miletokseen.

2. Kor. 11:23-27. … (Paavali) monesti olen ollut kuolemanvaarassa. Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut ”yhtä vaille neljäkymmentä” ruoskaniskua, kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut meressä vuorokauden. … olen ollut vaarassa hukkua jokiin ja joutua rosvojen käsiin, vaarassa niin maanmiesteni kuin vierasheimoisten joukossa, vaarassa kaupungissa ja autiomaassa, vaarassa merellä, vaarassa valeveljien parissa. Olen raatanut ja nähnyt vaivaa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein, palellut vähissä vaatteissa.

Silloinkin me saamme asettaa luottamuksemme Jumalaan.

Jes. 26:3-4. Sille, jonka mieli on luja ja vakaa, sinä turvaat rauhan, kun hän turvautuu sinuun. Ajasta aikaan luottakaa Herraan, sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio.

Nah. 1:7. Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat (etsivät turvapaikkaa) häneen.

Job 19:25-27. Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.

1. Kor. 15:19. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.

Luottaa jopa niin paljon, että se vaikuttaa muista ihmisistä typerältä.

Sananl. 3:21-26. Säilytä, poikani, harkinta ja maltti, älä päästä niitä silmistäsi, sillä ne ovat sinun elämäsi tae, ne ovat kaulaasi kiertävä koru. Näin kuljet tietäsi turvallisesti, et jalkaasi loukkaa, ja maata mentyäsi nukut rauhallisesti, et mitään pelkää. Älä säikähdä vaaraa, joka äkisti kohtaa, tuhon myrskyä, joka yllättää jumalattomat, sillä Herra on sinun tukesi ja turvasi (ek; saat luottaa Herraan), hän varjelee jalkasi ansoilta.

Tässä on alkutekstissä käytetty ”luottaa” –sanaa, jonka merkitysvivahde alkutekstissä voi olla; luottamus jopa typeryyteen asti.

Kun luotan Jumalaan, mihin minä itse asiassa luotan?

• Kristuksen sovintoveri riittää peittämään minunkin syntini.

• Miten minulle käyneekin, olen Jumalan huolenpidon kohteena.

• Jumala on kaikkivaltias – vaikkei aina siltä näytäkään.

• Jumala itse vie aikanaan oman Sanansa päätökseen – ja jos Hän hyväksi näkee, Hän käyttää siinä apunaan minuakin.

• Jumala maksaa aikanaan kaikille heidän tekojensa mukaan – vain Jeesuksen Kristuksen turvissa vältytään tältä.

• Jumala rakastaa – vaikka maailma halveksii Jumalan omia.

• Jumala on oikeudenmukainen – vaikka maailma ja sen ihmiset eivät ole.

• Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.