Kolossalaiskirjeen teksti on mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Paavalin kirje Kolossalaisille; 1:8-14 Hengellinen viisaus

Kol. 1:8. Hän (Epafras) on myös kertonut meille siitä rakkaudesta, jonka Henki on teissä synnyttänyt.

Vain Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut jokaiselle lapselleen, voi synnyttää aidon ja oikeanlaisen agꞻpē rakkauden (Room. 5:5, Gal. 5:22-23, 2. Tim.1:7-8).

Agꞻpē rakkautta on selitetty alustuksessa ”251112 Peittääkö rakkaus synnit”.

Room. 5:5. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

2. Tim.1:7-8. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. Älä siis häpeä todistaa Herrastamme äläkä häpeä minua (Paavalia), joka olen hänen (Herran Jeesuksen) takiaan vangittuna, vaan kärsi sinäkin vaivaa evankeliumin vuoksi. Siihen saat voimaa Jumalalta.

Miksi tämä rakkaus ei meissä kaikissa tule näkyviin? Syitä on useita. Monet seurakunnan toimintaan osallistuvat eivät edes ole uudestisyntyneitä Jumalan lapsia, joten heillä ei ole Pyhää Henkeä eikä heillä siten voi olla oikeanlaista rakkauttakaan. Ja me muut emme useinkaan erotu heistä, koska liian usein tottumuksesta olemme vanhan luontomme ohjauksessa, emme Pyhän Hengen (1. Joh. 3:17-18, Ef. 4:30-32). Jos rakkaudettomuus alkaa vaivata, kannattaa suunnata mielensä Kristukseen rukouksen ja Raamatun lukemisen avulla, ja pyytää että Kristus saisi enemmän tilaa itsessä (Gal. 4:19).

1. Joh. 3:17-18. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä (eli kristitty tekee tietoisen valinnan olla auttamatta vaikka edellytykset antaa apua olisivat), kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.

Ef. 4:30-32. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.

Gal. 4:19. Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä.

Kol. 1:9. Siitä lähtien, kun saimme tästä (= rakkaudesta, jonka Pyhä Henki oli Kolossan seurakunnassa synnyttänyt) kuulla, mekin olemme lakkaamatta rukoilleet teidän puolestanne ja pyytäneet, että te saisitte runsaasti hengellistä viisautta ja ymmärrystä ja tulisitte täydelleen tuntemaan Jumalan tahdon.

Mistä me saamme hengellistä viisautta? Jos haemme sitä maailmasta Jumalan sanan unohtaen, meistä tulee Jumalan silmissä turhanpäiväisiä (1. Kor. 3:18-20). Kun kiinnitämme ajatuksemme Jeesukseen Kristukseen, vaikuttaa Hän meissä kulloinkin tarvittavan viisauden (Jer. 9:22-23, 1. Kor. 1:27-31, Kol. 2:2-3, Matt. 6:33).

1. Kor. 3:18-20. Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu (maailman silmissä tyhmä), jotta hänestä tulisi viisas. (Usko Jeesukseen on maailman mielestä hulluutta.) Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa. Ja samoin: Herra tietää viisaiden ajatukset, hän näkee ne turhanpäiväisiksi (turhiksi).

Jer. 9:22-23. Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan. Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon. (Jos ei lue, kuuntele tai opiskele Raamattuun kirjoitettua Jumalan sanaa, ei opi tuntemaan Jumalaa eikä Jumalan viisautta.) Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra.

1. Kor. 1:27-31. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat (maailman viisaat) häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä (maailman mielestä) on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. (Jokainen Jumalan lapsi, vähäisinkin, on Jumalan silmissä samanarvoinen, onhan hän Jumalan lapsi. Kirkkausero taivaassa tulee siitä, että toiset sallivat Jumalan vaikuttaa itsessään Jeesuksen kaltaisuutta enemmän kuin toiset.) Hänet (Kristuksen Jeesuksen) Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

Kol. 2:2-3. Toivon, että he … saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Matt. 6:33. Etsikää ennen kaikkea (ensin) Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin (päivittäisten tarpeiden lisäksi myös tarvittava viisaus).

Mistä näkyy, noudatammeko me maailman viisautta vai Jumalalta saatua viisautta? Viisautta käytetään sekä hyvään, näennäiseen hyvään että pahaan, joten ”hedelmistään puu tunnetaan”. Hengellinen viisaus tulee samasta lähteestä kuin Hengen hedelmäkin, Jumalalta Pyhän Hengen vaikuttamana, joten ne ovat samanlaisia ja kulkevat yhdessä. Maailman viisaus on maailman ruhtinaan, paholaisen, vaikuttamaa. (Jaak. 3:13-17). Esim. mitä viisautta siinä on, että joissakin kouluissa ei joulujuhlassa saa edes mainita Jeesus-nimeä. Joku pieni ateistiryhmähän pitää siinä koulua mielipidevankinaan.

Jaak. 3:13-17. Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee. Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne. Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta. Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.

Kol. 1:10. Rukoilemme, että eläisitte Herralle kunniaksi ja kaikessa hänen mielensä mukaan ja että kantaisitte hedelmää tekemällä kaikkea hyvää ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa.

"Eläisitte Herralle kunniaksi ja kaikessa hänen mielensä mukaan." Tämä on mahdollista vain, mikäli sallin Pyhän Hengen olla ohjaamassa itseäni. Tähän kasvaa vähitellen sitä mukaa, mitä oppii tuntemaan Jumalan sanaa, Raamattua (Joh. 16:12-14).

Joh. 16:12-14. "Paljon enemmänkin minulla (Jeesuksella) olisi teille (opetuslapsille) puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. (Ilman Pyhää Henkeä ihminen ei kykene ymmärtämään Raamatun sanaa. Opetuslapsilla ei vielä ollut Pyhää Henkeä. He saivat Hänet helluntaina.) Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Pyhä Henki kirkastaa aina Kristusta joka on tie, TOTUUS ja elämä.) Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.

Tämä vuoden 1992 käännös esittää Paavalin rukouksen hiukan erilaisena kuin vuoden 1933/38 käännös.

1933/38 käännös, Kol. 1:9-10; … emme … ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen (Herran) tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä, vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta,

Käydäänpä näitä käännösten tulkintoja läpi.

1992 käännöksen mukaan Paavali rukoilee, että: eläisitte Herralle kunniaksi, eläisitte kaikessa hänen mielensä mukaan, kantaisitte hedelmää tekemällä kaikkea hyvää, ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa. Keinoksi hedelmän kantamiseen esitetään hyvän tekemistä. Mielestäni vuoden 1933/38 käännös on tässä kohtaa parempi, sillä sen mukaan on ensin opittava tuntemaan Jumalaa ja Jumalan tahtoa ja vasta sen jälkeen kykenee elämään Herralle kunniaksi ja Hengen hedelmä voi näkyä myös hyvinä töinä.

1933/38 käännöksen mukaan Paavali rukoilee, että: tulisitte täyteen Herran tahdon tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä. Vasta kun on opittu tuntemaan Herran tahtoa ja saatu hengellinen viisaus, ne tulevat sanaa lukemalla / kuuntelemalla, on siitä seurauksena: vaeltaminen Herran edessä arvollisesti. Hengen hedelmän näkyminen hyvinä töinä ja yhä lisääntyvä kasvaminen Jumalan tuntemisessa.

Se, jonka mielestä tämä on hiusten halkomista, antakoon minulle anteeksi.

Kol. 1:11. Hänen kirkkautensa voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan aina kestäviä ja kärsivällisiä.

Pyhä Henki alkaa vaikuttaa meissä kestävyyttä (uskollisuutta) ja kärsivällisyyttä (Jes. 30:15). Ne ovat osa Hengen hedelmää, jota Pyhä Henki Jumalan lapsissa vaikuttaa (Gal. 5:22-23).

Jes. 30:15. Näin sanoo Herra Jumala, Israelin Pyhä: - Jos käännytte ja pysytte levollisina, te pelastutte, hiljainen luottamus on teidän voimanne. (Me emme aina haluaisi rukoillen ja kiittäen odottaa sitä, että Jumala tekisi työtään meidän elämässämme. Me emme niinkään rukoile, että Jumalan tahto tapahtuisi meidän elämässämme, vaan että Jumala siunaisi (= "hyväksyisi") meidän oman työmme.)

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Kol. 1:12. Kiittäkää iloiten Isää, ...

”Kiittäkää iloiten Isää Jumalaa.” Meillä on lupa viedä kaikki murheemme Kaikkivaltiaalle Taivaan Isällemme tiettäväksi. Ja koska tiedämme Hänen kuulevan meitä ja tiedämme Hänen tahtovan meille hyvää, miksemme kiittäisi Häntä luottavaisin mielin ja jopa iloitsisi vaikka emme vielä tietäisi, millaisen ratkaisun Hän murheeseemme antaa ja millä aikataululla Hän sen tulee tekemään (1. Tess. 5:16-23, Fil. 4:4-7).

1. Tess. 5:16-23. Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. (Tämä on sekä elämänasenne että tietoinen valinta.) Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. (Kaikkea meille "syötettävää" tulee verrata Raamatun sanaan.) Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, (Me olemme kokonaisvaltaisesti Jumalalle tärkeitä, myös kroppamme osalta.) niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.

Fil. 4:4-7. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. (Jeesus asuu jokaisen Jumalan lapsen sydämessä. Sen lisäksi Hän on läsnä siellä missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään. Tämän lisäksi se hetki, kun Jeesus palaa noutamaan omiaan kotiin taivaaseen, on lähempänä kuin koskaan.) Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.

Kol. 1:12. … joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta.

Millä tavalla Isä Jumala on tehnyt meidät synteihimme kuolleet ihmiset kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta? (Joh. 3:16-18, Room. 6:23, Hepr. 9:22.)

Joh. 3:16-18. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (kärsimään kuolemanrangaistuksen meidän sijaisenamme), jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. … Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu (hän pysyy tuomion alla), koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.

Room. 6:23. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Jokaisen on omalla kohdallaan ratkaistava, ottaako hän Jumalan tarjoaman armon lahjana vastaan. Monelle näyttäisi olevan ongelmallista se, että Jumala tarjoaa meille tätä lahjaa ainoastaan Jeesuksen ristinkuolema -nimiseen ”lahjapaperiin käärittynä”.)

Hepr. 9:22. Lain (Mooseksen lain) mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta. (Jeesus Kristus on se Jumalan uhrikaritsa, jonka ennakkokuvia vanhan testamentin uhritoimitukset olivat.)

2. Kor. 1:21-22. Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen. (Kristus Jeesus itse asuu Pyhän Hengen kautta meidän sydämissämme ja me olemme Pyhän hengen temppeleitä. Eikö sen pitäisi pistää meitä miettimään, onko yhteytemme Herraan Jeesukseen kunnossa.)

1. Jumala antoi Poikansa Jeesuksen syntyä ihmiseksi, ja synnittömänä eläneen Poikansa kuolla meidän syntisten sijaisena ristillä. Sillä tavalla Jumala sovitti meidät itsensä kanssa; Joh. 3:16-18. Jumalahan oli sanonut, että synnin palkka on kuolema; Room. 6:23.

2. Jumala ohjaa sen, joka tarvitsee pelastusta, katsomaan Poikaansa Jeesusta ristillä ja pyytämään Jumalalta, että Jeesuksen sovintoveri peittäisi hänenkin syntinsä. Jumala on sanonut senkin, että ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantoa; Hepr. 9:22. Siksi se, joka hylkää Jeesuksen sovintoveren, jättäytyy itse syntien anteeksiantamuksen ulkopuolelle ja menee syntiensä kanssa Pyhän, kaikkitietävän, Jumalan eteen.

3. Jokaiselle, joka suostuu pyytämään Jumalalta, että Jeesuksen sovintoveri peittäisi hänenkin syntinsä, Jumala antaa lahjaksi Jeesuksen Kristuksen pyhyyden, puhtauden ja vanhurskauden. Tällaisen Ihmisen Jumala synnyttää uudesti ylhäältä omaksi lapsekseen ja antaa hänelle Pyhän Hengen.

4. Itsessämme me emme edelleenkään ole kelvollisia, sillä meissä oleva vanha luontomme on pysyvässä sodassa Jumalan tahtoa vastaan. Mutta meissä ja meillä on myös Jumalan antama Pyhä Henki, ja Henki on sen vakuutena, että olemme Jumalan lapsia; 2. Kor. 1:21-22.

5. Sitä mukaa kun suostumme Jumalan sanan ohjaukseen, Raamatun mukaisia ohjeitahan Pyhä Henki meille antaa, vanhan luontomme hallintavalta meissä vähenee.

6. Kun sitten aikanaan siirrymme tästä ajasta ikuisuuteen, joko ruumiimme kuollessa tai Jeesuksen palatessa hakemaan omiaan kirkkauteen, silloin pääsemme lopullisesti eroon vanhasta luonnostamme.

Kol. 1:13-14. Hän (Isä Jumala) on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen (Jeesuksen), joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto.

Jumala siirtää valtakuntansa kansalaiseksi jokaisen sellaisen ihmisen, joka suostuu ottamaan vastaan Kristuksessa Jeesuksessa tarjolla olevan lunastuksen ja syntiensä anteeksiannon (Ef. 2:1-9, 13). Lunastus on sitä, että meidät on ostettu Jeesuksen veren hinnalla vapaaksi pimeyden vallan orjuudesta Jumalan lasten vapauteen. Sen lisäksi, että Jeesuksen veri on pessyt meidän menneet syntimme pois, Jeesuksen veri puhdistaa meidät myös päivittäisistä synneistämme, mikäli pysymme ristiinnaulitun Jeesuksen yhteydessä (1. Joh. 1:7). Ja tätä päivittäistä pesua me tarvitsemme ettemme vajoaisi takaisin synnin orjuuteen.

Ef. 2:1-9. Jumala on tehnyt eläviksi teidät (Jumalan Poikaan uskovat), jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden (rikkomusten ja syntien) vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä. ... Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän (Jumala) teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. (Kuolleista ylösnoussut Kristus asuu jokaisen Hänet sydämeensä vastaanottaneen ihmisen sydämessä. Ihminen on uusi luomus ja Kristus Jeesus on hänen vanhurskautensa, pyhyytensä ja puhtautensa.) Armosta teidät on pelastettu. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa (Paikka odottaa meitä taivaassa, me itse olemme vielä täällä maan päällä.) osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. (Meidän ei tarvitse miettiä sitä, onko uskomme riittävä. Miettikäämme sitä, kuinka suuri on Hän joka asuu meissä ja joka antaa meille uskon.) Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. (Jumala vaikuttaa Kristukseen uskovan teot, joten uskovan ylpeyden aihe on Kristus.)

Ef. 2:13. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä. (Sillä ei ole mitään asiaa Jumalan lähelle joka hylkää Kristuksen Jeesuksen sovintoveren.)

1. Joh. 1:7. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.