Tämä alustus on tarkoitettu lähinnä sellaiselle henkilölle, joka alkaa vasta tutustua syvällisemmin Jeesukseen Kristukseen. Muille tämä on hyödyllistä kertausta.
Alfa-kirjan ”Hyvä kysymys” kirjoittaja Nicky Gumbell esittää kolme kysymystä.
Onko kristinusko tylsää ja pitkäveteistä?
Meille muodostuu kristinuskosta joku käsitys sen mukaan, mitä siitä muilta kuulemme, mitä kristityn nimellä esiintyvistä näemme, mitä meille kristinuskosta opetetaan ja ennen kaikkea siitä, millaisena kristillisyyden koemme itse. Lapsuudenkodilla on tässä suuri merkitys. Osa vanhemmista ohjaa lapsensa kristinuskon vaikutuksen piiriin, osa ei ohjaa, osa jopa estää kristinuskoa vaikuttamasta lapsiinsa.
Omaan käsitykseeni Jumalasta vaikutti paljon se, millainen minun oma isäni oli. Tämän tajusin kuitenkin vasta vanhemmalla iälläni.
Isäni oli huolehtiva mutta hän jäi etäiseksi. Niinpä koin Jumalankin kyllä huolehtivan minusta – mutta että Jumala olisi kiinnostunut minusta, sitä en pitänyt mahdollisena. Minusta tuli sellainen kristitty, joka pyrki mahdollisimman vähän kiinnittämään Jumalan huomiota itseensä elämällä siivosyntisesti. En kieltänyt Jumalaa mutta ”siitä Jeesuksesta” en välittänyt yhtään.
Täytyy tunnustaa, että sellainen kristillinen elämä olinkin melko tylsää.
Vaikka itse pyrin pitämään etäisyyttä Jumalaan, minun onnekseni Jumala houkutteli minut tulemaan lähemmäksi itseään. Ja tutustuttuani jumalaan paremmin, löydettyäni Jeesuksen (kun annoin Jeesuksen löytää minut), havaitsin, kuinka puutteellinen kuva Jumalasta minulla oli ollut. Sen jälkeen kristillinen elämä ei ole enää ollut tylsää.
Kristillisessä katekismuksessa vuodelta 1948 kerrotaan, millä tavalla Jumala ilmoittaa itsensä. Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.
Juuri se, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, että Jumalan luomistyötä ja Jumalan säätämiä luonnonlakeja voidaan ja on lupa tutkia, sai 1600-1800 –luvuilla Jumalaan uskovat tiedemiehet tekemään tieteessä ratkaisevia edistysaskeleita. Esim. nämä seuraavat tiedemiehet olivat Jumalan luomistyön tunnustavia kristittyjä.
Kaikki laitteet, joissa on liikkuvia osia ja sähköä tai magneetteja, ovat käytännössä näiden kolmen tiedemiehen työn tulosta, jotka uskoivat Jumalaan ja Raamatun sanaan. Väittäisin, että he eivät kokeneet elämäänsä tylsäksi.
Eräs tutkija sanoi, ettei hän usko Jumalan luomistyöhön ennen kuin löytää luonnon tekemän hammasrattaan. (Ei uskonut sittenkään. niin tiukasti meissä istuvat totena pitämämme ideologiat.) Jos kaikki ihmisten tekemät moottorit ovat aina jonkun suunnittelemia, niin kenen suunnittelema oheisen bakteerin moottori on? Oheinen bakteeri saa ateistin ymmälle. Kristitty tiedemies odottaakin löytävänsä jotain tällaista. Kuvassa on kaaviokuva erään bakteerin planeettavaihteistosta, jota se käyttää liikkumiseen. Kuva on otettu kuvakaappauksella Pekka Reinikaisen netissä esittämästä luennosta. Entä, onko kristinusko totta?
Kysymys voidaan esittää toisella tavalla – ovatko Raamatussa kerrotut asiat totta? Kristinuskoa on nyt koeteltu noin 2000 vuoden ajan (Vanhaa testamenttia sitäkin kauemmin) ja vielä se on ajankohtainen ja pitää pintansa.
Ateistien väitteet, joilla he ovat pyrkineet osoittamaan, että Raamattu olisi kokoelma keksittyjä nuotiotarinoita, ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet tähtitieteen uusimmat havainnot (materian keskittymässä aika kulkee hitaammin kuin kauempana siitä), se että elämä ei perustukaan geeneihin vaan äärettömän monimutkaiseen aineettomaan informaatioon, ja siihen että elämän syntyminen itsestään on todennäköisyyslaskelmien sekä fysiikan lakien mukaan täysin mahdotonta. Näistä asioista saa enemmän tietoa netistä luominen.fi –sivulta.
Kun jokin ideologia tai uskonto on ihmiselle totta, kestää useita vuosia ennen kuin hänen käsityksensä edes voi muuttua. Muuttuminen alkaa siitä, kun hän ensi kerran alkaa epäillä omaa tai idolinsa oikeassa olemista. Tämän kertoi eräs Suomessa asunut entinen muslimi, jolla tämä prosessi kesti 6 vuotta. Siksi on hyödytöntä painostaa ketään muuttamaan mielipidettään. Oman mielipiteensä voi ja saa kertoa mutta toisen mielipidettä kuunnellen ja kunnioittaen.
1. Piet. 3:14-16. ... "Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö", vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana …
Tapani Suonto kertoo kirjassaan ”Valmistu Jumalan käyttöön” sivulla 135 (neljäs painos) seuraavaa. Evankelioidessamme ihmisiä (kertoessamme heille kristinuskon totuudesta) me emme ole kertomassa vain omia kokemuksiamme, vaan historiallisia tosiasioita. Se, että Jeesus Kristus on ristiinnaulittu, kuollut, haudattu ja noussut kuolleista, on historiallinen tosiasia. Jos ihmiset eivät sitä hyväksy ja siitä loukkaantuvat, se on heidän ongelmansa, ei meidän. He eivät tosiasiassa loukkaannu ja suutu meihin, vaan Jeesukseen Kristukseen. Me emme väitä mitään vaan Jeesus. Me emme ole kertomassa maailmalle, mikä on syntiä ja mikä ei. Me emme ole päättäneet, miten ihminen voi päästä taivasten valtakuntaan ja miten ei. Me emme ole keksineet helvettiä ja taivasta. Tämän kaiken on Jeesus sanonut ja Jumala keksinyt. Me emme voi muuttaa sanomaamme heille mieleiseksi. Jos niin tekisimme, se ei olisi rakkautta. Me johtaisimme lähimmäisemme tietoisesti harhaan ja tuhoon. Monet niistä, jotka tänään meihin loukkaantuvat, ymmärtävät kerran, miksi puhuimme niin kuin puhuimme.
Muistaakseni Rickhard Dawkins, yksi tunnetuimmista ateisteista on sanonut: Ellei kristinuskoa olisi olemassa, se pitäisi keksiä, koska sen myönteinen vaikutus maailmassa on niin ilmeinen. Dawkins ei silti ollut valmis luopumaan ateismistaan.
Matthew Parris, brittipoliitikko, kirjoitti The Times –lehdessä, että; ”vaikka hän on piintynyt ateisti, hän uskoo Afrikan todella tarvitsevan Jumalaa”. Häneen oli tehnyt vaikutuksen se, mitä kristillisen evankeliumin levittäminen saa aikaan Afrikassa – se erottuu täysin maallisista organisaatioista ja kansainvälisistä avustuspyrkimyksistä. Kristityt parantavat sairaita sekä opettavat ihmisiä lukemaan ja kirjoittamaan. Vain kovimman luokan maallistunut ihminen pystyisi katsomaan lähetyssairaalaa tai lähetyskoulua ja sanomaan, että maailma olisi parempi ilman niitä. Jos kristinuskolla on ollut ja on edelleenkin myönteinen vaikutus, millainen vaikutus sitten on ollut ateismilla joka kieltää kristinuskon totuuden?
Ateistit opettavat Darvinistisessa kehitysopissaan, että ihminen on kosminen vahinko, ja siksi ihmiselämällä ei ole päämäärää eikä mitään tarkoitusta. Kukin katsokoon vain omaa tai oman ryhmänsä etua, sillä vain vahvimmat selviävät (jatkamaan omaa sukuaan). Tämä toivottomuuden ideologia on pitkään ollut vallalla esim. Venäjällä – ja nykyisin enenevässä määrin myös Euroopassa ja jäljet ovat pelottavalla tavalla nähtävissä.
Me emme kykene todelliseen rakkauteen ennen kuin olemme sallineet Jumalan ensin rakastaa meitä. Tämä taas edellyttää Jumalan luo tulemista ja Hänen lähellään olemista. Koska kukaan ei voi lähestyä Jumalaa Hänen Pyhyytensä vuoksi, Hän lähetti meille Poikansa Jeesuksen. Jeesus kuoli meidän puolestamme ja sovitti meidän syntimme. Joten Jeesuksen Kristuksen yhteydessä ollessamme me voimme lähestyä Jumalaa sellaisina kuin olemme ja saada osaksemme Jumalan rakkauden.
Vaikka Jumala rakastaa meitä ihmisiä, Hän ei vaadi vastarakkautta – Hän kyllä toivoo sitä. Oman kokemukseni (ja monen muun kokemuksen) mukaan Jumala kutsuu meitä luokseen juuri sellaisina kuin me sillä hetkellä satumme olemaan – vaatimatta, pakottamatta. Jos joku kutsuu muulla tavalla, ei kutsuja tunne kristinuskon Jumalaa. Raamatun sanat ”kääntykää ja tehkää parannus” esitetään meille liian usein sellaisena vaatimuksena, että muuta itse elämääsi paremmaksi jos haluat kelvata Jumalalle. Oikea merkitys voitaisiin sanoa mm. seuraavalla tavalla: ”Käänny sinua vahingoittavista asioista Jumalan puoleen ja palaa kotiin Hänen luokseen. Hän odottaa sinua”
Oma kokemukseni on, että Jumala odotti sitä, että Hänen kanssaan vietetty aika sai minut itsenikin haluamaan muutosta elämääni.
Ateistitkin myöntävät, että kristinuskolla on merkitystä. Havaintojen mukaan; sitä mukaa kun kristinuskon sanomasta luovutaan, alkaa ”maailma” hajota käsiin. Mutta mikä on kristinuskon todellinen merkitys, siitä kannattaa jokaisen itse ottaa selvää.
Päätän tämän luennon Erkki Lemisen runoon. Se kertoo mielestäni hyvin sen, miten asioita katsellaan eri näkökulmasta. Tämä on meri, sanoi sammakko mutahaudastaan ja ui sammakkoa joustavin potkuin. Lätäköitä ovat, visersi pääskynen pyyhkäistessään järvien yli.