Ilo

Ison Raamatun tietosanakirjan mukaan ilo kuuluu tunnusomaisena peruspiirteenä raamatulliseen jumalasuhteeseen. Käsite ”autuas” merkitsee Raamatussa taivaallista iloa ja onnea joka on täydellistä. Tällaisen ilon Jeesus lupaa Jumalan valtakunnan kansalaisille, opetuslapsilleen (Matt. 5:2-12.). Kun ihminen luopui Jumalasta, luopui hän samalla myös tosi ilosta. Ihmisen osaksi tuli tuska, suru ja pelko.

Evankeliumi, ilosanoma, on kristillisen uskon ydin. Jeesuksen syntyessä, ilmestyi enkeli paimenille ja sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra” (Luuk. 2:10-11). Jeesus itse toimintansa alussa vahvisti, että Hän todellakin on tämä ilosanoman tuoja (Luuk. 4:16-21).

Luuk. 4:16-21. Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: - Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman (evankeliumi), julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.

Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen."

Jes. 52:7. Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: - Sinun Jumalasi on nyt kuningas!

1 Piet. 1:18-25. Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä. Hänet oli valittu jo ennen maailman perustamista, ja nyt aikojen lopulla hänet on tuotu julki teitä varten. Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan. Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu.

Kun Raamattu kehottaa kristittyjä olemaan aina iloiset (1 Tes. 5:16), se muutamaa jaetta myöhemmin kertoo myös, miten se on mahdollista (jae 23). Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.

Fil. 3:1. Veljeni, iloitkaa siis Herrassa! Minä en kyllästy kirjoittamaan teille yhä uudestaan samoista asioista, ja sittenhän teillä on tarkka tieto.

Fil. 4:4. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!

1 Tes. 5:15-18. Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. loitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.

Ilo on rakkauden jälkeen tärkeintä Hengen hedelmää. Pyhä henki saa meissä aikaan oikean ja todellisen ilonkin, jos me vain annamme Hänelle siihen mahdollisuuden. Jeesus haluaa antaa oman ilonsa meille (Joh. 15:11). Me emme voi pakottaa itseämme iloisiksi, emme saa vaatia iloa myöskään muilta. Epäaito ilo näkyy päällepäin eikä saa ketään seuraamaan Jeesusta, päinvastoin karkottaa heidät. Sillä, että sanoo murheelliselle, ”unohda surusi, kyllä tämä vielä iloksi muuttuu” on yhtä kalsea vaikutus kuin jos riisuutuisi alasti pakkasella. Aito ilo esiintyy vain rakkauden, rauhan ja ystävällisyyden seurassa.

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. …

Psalmi 34:6. Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä.

Joh. 15:11. "Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun (Jeesuksen) iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.

Joh. 16:22. (Jeesus puhui näin opetuslapsilleen ennen ristiinnaulitsemistaan) Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.

Room. 14:17. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa.

Psalmi 16:9-11. Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee, minun ruumiini ei pelkoa tunne. Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan. Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.

Snl. 25:20. Riisutko vaatteesi pakkasella? Kaadatko lipeään etikkaa? Ilolaulujako laulat murheelliselle?

Snl. 12:18. Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.

Snl. 14:10. Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

Kannattaa mieluummin iloita siitä mitä on kuin murehtia sitä, mitä ei ole saanut, sillä;

Snl. 17:22. Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.

Ihmisen iloa on kuitenkin kahdenlaista, Herran mielen mukaista tai pahantahtoista. Sielunvihollisen vallassa oleva maailma iloitsee eri asioista kuin kristitty.

Maailmallinen, pahantahtoinen ilo on;

- vahingoniloa,

- iloa siitä että saa vääryydellä voittoa, valtaa tai kunniaa.

Psalmi 38:15-23. Minä en enää mitään ymmärrä, en voi sanoa sanaakaan vastaan. Herra, sinun apuasi minä odotan. Herra, minun Jumalani, sinä vastaat minulle. Minä pyydän: älä anna vihamiesteni iloita, älä anna heidän ilkkua, kun jalkani horjuu! Minä olen luhistumisen partaalla, tuskani ei hetkeksikään hellitä. Minä tunnustan rikkomukseni, olen murheellinen syntieni tähden. Mutta vihamieheni ovat voimissaan, monet vihaavat minua ilman syytä. He palkitsevat hyvän pahalla, syyttävät minua, vaikka olen tahtonut heille hyvää. Herra, älä hylkää minua! Jumalani, älä ole niin kaukana! Riennä auttamaan, Herra, minun pelastajani!

Snl. 24:17-18. Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse, kun hän kompastuu, älä riemuitse, ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.

- se ei riemuitse kaikkivaltiaasta Jumalasta.

Job 27:1 ja 8-10. Job jatkoi puhettaan: … Mitä toivoa on Jumalasta luopuneella, kun hänen elämänsä päättyy, kun Jumala ottaa hänen elämänsä pois? Ei Jumala kuule hänen huutoaan, kun hän on ahdingossa. Ei hän voi riemuita Kaikkivaltiaasta, ei vapaasti kääntyä Jumalan puoleen!

Luuk. 12:19-21. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?' "Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."

Herran mielen mukaista on iloita;

- siitä että on pelastettu (nimi merkitty taivaan kirjaan),

Luuk. 10:17-20. Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: "Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi." Jeesus sanoi heille: "Minä näin, kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama. Niin, minä olen antanut teille vallan: te voitte polkea käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä se vahingoita teitä. Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan."

- Jumalan sanasta (Raamatusta),

Psalmi 119:77. Ole minulle laupias, silloin jaksan elää. Sinun lakisi antaa minulle ilon.

Psalmi 119:92. Ellei lakisi olisi ollut minun ilonani, olisin menehtynyt kurjuuteen.

Psalmi 119:174. Herra, sitä minä toivon, että pelastat minut. Sinun lakisi antaa minulle ilon.

Jer. 15:16. Kun sinun sanasi tulivat minulle, minä ahmin ne. Sanasi olivat minun iloni ja sydämeni riemu. Sinä, Jumala, Herra Sebaot, olet kutsunut minut omaksesi!

- vaimostaan /miehestään,

Snl. 5:18-19. … iloitse vaimosta, jonka nuorena sait, rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi. Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen, hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio.

- kaikesta siitä hyvästä, jonka Jumala on luonut. (Mikään ei itsessään ole pahaa. Se, mihin ja miten minä jotain Jumalan lahjaa käytän, voi vääristyneenä tai oikeasta käyttökohteesta irrotettuna tehdä sen synniksi ja pahaksi.)

Saarn. 5:17-19. Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään auringon alla; sellainen on hänen osansa. Jumalan lahja on sekin, että hän antaa rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken vaivannäön keskellä. Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista.

Saarn. 11:8-9. Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta (katoavaa). Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle.

- kun joutuu kokemaan vainoa Kristuksen sanan tähden (Tästä ei voikaan iloita, ellei Pyhä Henki itse sitä iloa vaikuta),

1 Piet. 4:12-14. Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki.

Matt. 5:11-12. "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

Luuk. 6:22-23. "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille.

Apt. 5:41. Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden.

- antaessaan ja auttaessaan muita,

Room. 12:7-15. Palvelutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon, rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin. Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

2 Kor. 9:6-8. Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää.

- kun totuus voittaa.

1 Kor. 13:4-6. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

Ilo Herrassa ja Herran pelko (kunnioitus) eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, ne täydentävät toisiaan. Itse asiassa toista ei edes voi olla ilman toista. Vasta Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, Jumala huomioi kummankin asian. Ilman Jeesusta ei kristityllekään ole mitään iloa Herrasta.

Psalmi 2:10-12. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa opiksenne, maan mahtavat! Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä, vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto. Tervehtikää poikaa, hänen voideltuaan, suudelkaa häntä, muuten Herra vihastuu teihin ja te suistutte tieltänne tuhoon, sillä hetkessä syttyy hänen vihansa. Hyvä on sen osa, joka turvaa häneen!

Jo vanhan Testamentin aikana jumalan palveleminen tapahtui iloisissa merkeissä, se oli ilojuhla.

3 Moos. 23:39-40. "Seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä, kun olette korjanneet sadon talteen, ryhtykää viettämään seitsenpäiväistä Herran juhlaa. Juhlan ensimmäinen päivä on lepopäivä, samoin kahdeksas päivä. Kootkaa ensimmäisenä päivänä hedelmäpuiden parhaita hedelmiä, palmunlehviä ja puiden lehteviä oksia sekä pajuja purojen varsilta ja viettäkää iloista juhlaa seitsemän päivän ajan Herran, Jumalanne edessä.

5 Moos. 12:7. Siellä teidän tulee Herran, Jumalanne, edessä syödä ja iloita perheenne kanssa työnne tuloksista, joilla hän on teitä siunannut.

5 Moos. 12:11-12. Silloin teidän tulee viedä siihen paikkaan, jonka Herra, Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi, ne uhrit, joista olen antanut teille ohjeet: polttouhrinne ja teurasuhrinne, kymmenyksenne ja uhrilahjanne sekä kaikki, minkä valitsette Herralle tuotavaksi lupausuhriksi. Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne, edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne, orjanne ja orjattarenne, samoin leeviläiset, jotka asuvat kaupungeissanne; heillähän ei ole teidän keskuudessanne omaa perintömaata.

5 Moos. 14:24-26. … ettekä siksi kykene viemään kymmenyksiänne siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi, muuttakaa ne rahaksi, ottakaa rahat mukaanne ja menkää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Ostakaa sillä rahalla kaikkea, mitä mielenne tekee, nautoja, lampaita ja vuohia, viiniä tai olutta tai muuta mieleistänne, ja syökää ja iloitkaa siellä perheinenne Herran, Jumalanne edessä.

5 Moos. 16:10-11. Tuokaa vapaaehtoisia uhrilahjoja sen mukaan, kuin Herra on teitä kutakin siunannut. Tulkaa kaikki Herran, Jumalanne eteen, niin te kuin teidän poikanne ja tyttärenne, orjanne ja orjattarenne sekä keskuudessanne asuvat leeviläiset, muukalaiset, orvot ja lesket, ja iloitkaa kaikki siinä paikassa, jonka Herra valitsee nimensä asuinsijaksi.

Nehemia 8:8-12. He lukivat kirjasta Jumalan lakia kappale kappaleelta, ja samalla he selittivät ja opettivat sitä. Käskynhaltija Nehemia, pappi ja lainopettaja Esra sekä leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat väkijoukolle: "Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne. Älkää siis olko murheellisia älkääkä itkekö." Kansa näet itki kuullessaan, mitä laissa sanottiin. Ja Esra jatkoi: "Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia ja juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei itsellään ole mitään. Tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme! Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne." Leeviläisetkin tyynnyttivät kansaa sanoen: "Olkaa levollisia! Tämä päivä on pyhä. Älkää olko murheissanne." Ja kaikki lähtivät aterioimaan, ja he lähettivät maistiaisia ja viettivät suurta ilojuhlaa, sillä he olivat ymmärtäneet sen, mitä heille oli puhuttu.

Taivaassakin iloitaan jokaisesta syntisestä, joka tekee parannuksen. Itse asiassa Jumala pitää yksittäistä parannuksen tehnyttä ihmistä arvokkaampana kuin koko luomaansa maailmankaikkeutta.

Luuk. 15:4-10. "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.' Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

"Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.' Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen."