Onko seesteinen kristillisyys mahdollista?

Sanakirjojen mukaan sana ”seesteinen”, silloin kun ei puhuta ilmasta, tarkoittaa; tyyni, levollinen, onnellinen, tasapainoinen.

Sellainen ihminen, joka elää ilman Jumalan tarjoamaa pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa, voi kyllä menestyä ja hän voi olla terve. Kuitenkin hänen onnellisuutensa kestää vain niin kauan, kun menestystä ja terveyttä riittää. Mutta kuka on tyyni ja onnellinen silloinkin, kun elämän tukipilarit kaatuvat ja sairaudet tai vaikeudet yllättävät – ja voiko tällaiseen seesteisyyteen päästä?

Buddhalaisuudessa tavoitellaan ”nirvanaksi” kutsuttua olotilaa, joka kirjaimellisesti tarkoittaa "sammuksiin puhaltamista". Onko se seesteisyyttä? Pikemminkin se on olemattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Buddhalaisessa traditiossa nirvana on seurauksena siitä, kun sammutetaan mielen myrkyt; takertuminen, viha ja tietämättömyys. Niiden lakkauttaminen johtaa vapautumiseen jälleensyntymisen kiertokulusta.

Länsimainen alkoholin väärinkäyttäjä pääsee joskus ehkä lähimmäksi tällaista sammumista.

Työkaluina mielen sammuttamiseen käytetään mm. joogaa ja zen -meditaatiota. Mutta kannattaako tavoitella olotilaa, jossa mikään ei enää liikuta – ei varsinkaan lähimmäisen hätä.

Kuinka toisin Pyhä henki tekee. Hän ei tuhoa ihmisen muistia vaan palauttaa mieleen kaiken sen, mitä Kristus on sanonut.

Joh. 14:26. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun (Jeesuksen) nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.

Tietoisuustaito, tietoinen läsnäolo, hyväksyvä tietoinen läsnäolo tai mindfulness, tarkoittaa tietoisuutta oman mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista; mielen tyynnyttämistä ja kehon omien kokemusten uteliasta ja hyväksyvää havainnointia; oman olon kuuntelemista. Tietoisuustaitojen tausta on buddhalaisuudessa. Länsimaissa niitä on sovellettu 1970-luvulta alkaen esimerkiksi hoitotyössä, urheiluvalmennuksessa ja työelämässä.

Tietoisessa läsnäolossa ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa itseensä ja ajankohtaisesti käsillä olevaan hetkeen. Hän ohjaa tarkkaavaisuuttaan tietoisesti havainnoiden ja kuvaillen ulkoisia tapahtumia tai sisäisiä kokemuksiaan, kuten ruumiintuntemuksiaan, tunteitaan, ajatuksiaan tai toimintayllykkeitään, arvottamatta tai pyrkimättä muuttamaan niitä. Hän suuntaa koko huomionsa tähän hetkeen ja keskittää tietoisuutensa siihen, mitä on juuri tällä hetkellä tekemässä. Tietoiseen läsnäoloon kuuluu avoin hyväksyminen, ilman hyväksi, pahaksi, oikeaksi tai vääräksi luokittelemista.

Kristitty voinee aivan hyvin käyttää mindfulnessia, mutta kahdella ratkaisevalla muutoksella.

• Kun mindfulness suuntaa koko huomionsa tähän hetkeen ja keskittää tietoisuutensa siihen, mitä on juuri tällä hetkellä tekemässä, niin;

Kristitty suuntaa huomionsa sen lisäksi Jumalan sanaan.

• Tietoiseen läsnäoloon kuuluu avoin hyväksyminen, ilman hyväksi, pahaksi, oikeaksi tai vääräksi luokittelemista.

Kristitty ei voi hyväksyä avoimesti kaikkea, vaan hänen on tehtävä ero hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä. Koska kristitty ei juurikaan voi luottaa omiin tunteisiinsa, hänen on käytettävä Jumalan sanaa, Raamattua arvojensa mittana.

Koska mielen tyhjentäminen ei kiehdo länsimaista ihmistä, on sen tilalle otettu tämä mielen täyttäminen, mindfulness. Kumpikin menettelytapa, sekä jooga ja tietoinen läsnäolo, ovat omaan itseensä keskittymistä. Jumala haluaa kuitenkin, että me lähtisimme liikkeelle omista ympyröistämme (Joh. 15:16) ja oman itsemme lisäksi keskittyisimme myös lähimmäiseemme ja Jumalaan.

Matt. 22:37-39. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

1 Tess. 4:9. Veljesrakkaudesta teille ei tarvitse kirjoittaa, sillä Jumala itse on opettanut teidät rakastamaan toinen toistanne.

Joh. 15:16. … minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. …

Kun me suuntaamme mielemme Jumalan sanaan, Raamattuun ja rukouksessa Jeesukseen Kristukseen, on seurauksena maailman myrskyjen keskellä rauha ja ilo (lepo). Tämä lepo (seesteisyys) on meillä ikään kuin pohjavirtauksena, joka ilmenee luottamuksena Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen. Job ei luopunut Jumalasta, vaikka joutuikin luopumaan kaikesta muusta (Job 1:20-22). Paavali ja Silas veisasivat ylistystä Jumalalle, vaikka olivat vankilassa ja jalkapuussa (Apt. 16:23-25).

Ilm. 3:20. Minä (Jeesus Kristus) seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

Room. 14:17. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa.

Room. 15:13. Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.

Gal. 5:22-23. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. ...

Job 1:20-22. Silloin Job nousi ja repäisi viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui maahan ja sanoi: - Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi! Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä.

Apt. 16:23-25. Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa heitä tarkoin, ja niinpä hän saamansa käskyn mukaisesti vei heidät vankilan perimmäiseen soppeen ja vielä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä.

Tästä Jumalalta saadusta levosta käsin me voimme sitten lähteä liikkeelle. Me emme tee työtä lähimmäisemme hyväksi siksi, että Jumala vaatisi sitä, vaan siksi, että se on kristitylle luonnollista, uuden luonnon mukaista. Tosin vanha luonto laiskana ja itsekkäänä pistää nyt vastaan, koska kunnia Jumalan valtakunnan työstä ei tulekaan enää itselle, vaan se menee Jumalalle.

Joh. 15:16-17. Ette te valinneet minua (Jeesusta), vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.

2 Piet. 1:8. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää.

Ef. 3:16-17. Rukoilen, että hän (Isä Jumala) sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja.

Fil. 1:9-11. Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.

”Seesteinen”, tyyni, levollinen, onnellinen, tasapainoinen elämä, lienee kristitylle mahdollista vain osittain ja hetkittäin. Sisäinen rauha – vaikka mielessä myrskyää ja ulkoiset asiat vaivaavat. Lisäksi sielunvihollinen vainoaa Kristukseen uskovia, ei omiaan.

Meillä on ilo ja rauha Herrassa. Saamme luottaa ikuisesti pysyvään Jumalan sanaan; ”edes hiuskarva päästänne ei mene hukkaan”. Se kyllä putoaa, mutta ei turhaan eikä tarpeettomasti. Seesteistä kristillistä elämää kun ei ole ilman sairauksia, vaivoja tai vaikeuksia, vaan niistä huolimatta. Oikeastaan oikeanlainen seesteisyys saadaan vasta vaikeuksien ja vaivojen koulimana, kun Jumala on puhdistanut ”liioista versoista” (Joh. 15:1-2).

”Seesteinen” kristitty alkaa kantaa oman taakkansa lisäksi lähimmäisensä taakkoja. Mutta hän ei koe niitä taakkoina, koska kristityllä Kristus on mukana kolmantena kantamassa molempia.

Joh. 16:33. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa (Jeesuksessa Kristuksessa) rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."

Luuk. 21:12-19. "Mutta jo ennen tätä teidän kimppuunne käydään ja teitä vainotaan. Teitä viedään tuomiolle synagogiin, teitä teljetään vankilaan, te joudutte kuninkaiden ja maaherrojen eteen minun nimeni (Jeesuksen nimen) tähden. Näin te saatte tilaisuuden todistaa minusta. Painakaa vain mieleenne, että teidän ei tule etukäteen miettiä, miten itseänne puolustatte. Minä annan teille viisauden puhua niin, ettei yksikään vastustajanne kykene kiistämään eikä kumoamaan sanojanne. "Jopa teidän vanhempanne, veljenne, sukulaisenne ja ystävänne luovuttavat teidät viranomaisille, ja muutamia teistä surmataan. Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden. Mutta edes hiuskarva päästänne ei mene hukkaan. Pysykää lujina, niin voitatte omaksenne elämän.

Sananl. 10:22. Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.

Joh. 15:1-2. "Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.

2 Tim. 3:12. Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina.

Hepr. 12:4-7. Vielä te ette ole joutuneet vuodattamaan vertanne taistelussa syntiä vastaan. Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan: Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?

1 Piet. 5:8-11. Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset. Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. Hänen on valta iankaikkisesti. Aamen.

Jos pidämme Jeesusta Kristusta esimerkkinä siitä, millainen on ”seesteinen kristitty”, niin;

• Jeesus ei kieltänyt inhimillistä puolta itsessään. Jeesus oli murheissaan ja vihastui. Jeesus itki ja oli väsynyt.

Mark. 3:5. Jeesus loi heihin (fariseuksiin) vihaisen katseen; hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuudesta. …

Joh. 2:13-17. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli tulossa, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Hän näki temppelissä kauppiaita, jotka myivät härkiä, lampaita ja kyyhkysiä. Siellä istui myös rahanvaihtajia. Jeesus teki nuoranpätkistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki temppelistä lampaineen ja härkineen. Hän paiskasi vaihtajien rahat maahan ja kaatoi heidän pöytänsä. Kyyhkysten myyjille hän sanoi: "Viekää lintunne pois! Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!" Silloin opetuslapset muistivat, mitä kirjoituksissa sanotaan: "Kiivaus sinun temppelisi puolesta kuluttaa minut."

Joh. 11:32-35. Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut." Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä liikutus valtasi hänet, ja hän kysyi: "Missä hänen hautansa on?" "Herra, tule katsomaan", he vastasivat. Jeesus itki.

Matt. 8:24. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui.

Joh. 4:5-6. Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti.

• Jeesus nautti elämästä (mutta ei toisten kustannuksella).

Matt. 11:19. Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Luuk. 5: 28-32. ja Leevi jätti kaiken, nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta. Leevi järjesti sitten kotonaan Jeesukselle suuret pidot. Heidän kanssaan oli aterialla paljon publikaaneja ja muita vieraita. Fariseukset ja heihin kuuluvat lainopettajat olivat tästä äkeissään ja sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: "Kuinka te syötte ja juotte yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!" Jeesus vastasi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät."

• Jeesus piti jatkuvasti yhteyttä Isään Jumalaan.

Matt. 26:36. Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa."

Mark. 1:35. Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä.

Luuk. 6:12. Samoihin aikoihin Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa.

Luuk. 9:28. Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

• Jeesus kärsi ja kuoli. ”Kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin.” Psalmi 22 kuvaa Kristuksen tuntoja ristillä.

Ps. 22:15-19. Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani. Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen. Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan! Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.

Jeesus on ihmisenä ja Jumalan ainosyntyisenä Poikana synnitön. Me sen sijaan teemme syntiä puhein, puhumattomuudella ja laiminlyönneillä, vaikka emme tahtoisikaan. Siksi kristitty pakenee anteeksiantoon Jeesuksen Kristuksen sovintoveren alle turvaan. Kun pysymme sen alla, olemme ”turvassa” sekä itseltämme, maailmalta että paholaiselta.

Maailmassa meillä on ahdistus mutta olkaamme turvallisella mielellä, sillä Kristus on voittanut meidät itselleen maailmasta. Turvallisin ja ”seesteisin” paikka on olla Kristuksen vankina hänen voittosaatossaan. Se voittosaatto on matkalla taivaaseen Karitsan häihin.

2 Kor. 12:9-10. Mutta hän (Herra) on vastannut minulle: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.

Joh. 15:5-11. "Minä (Jeesus) olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. … "Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.

Jaak. 3:2. Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa.

Joh. 16:33. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."

2 Kor. 2:14-15. Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.