Taistelu (pahaa vastaan)

Miksi otsikon "pahaa vastaan" on sulkeissa? Siksi, että me näemme pahan maailmassa, muissa ihmisissä ja paholaisessa ja pyrimme kyllä vastustamaan sitä kautta tulevaa pahaa, ainakin joissakin sen muodoissa mutta emme näe pahaa siinä, missä se on lähimpänä meitä itseämme – eli itsessämme, omassa sydämessämme. Toinen syy on se, että Jeesus kieltää tekemästä pahalle vastarintaa (Matt. 5:38-45) – ymmärrämmekö me sitäkään oikealla tavalla, koska Efesolaiskirjeessä taas kehotetaan tekemään pahalle vastarintaa? Moni kyllä tunnustaa olevansa heikko pahan vastustaja, erehtyvä, kärsimätönkin, mutta että olisi itse paha, sitä on vaikea hyväksyä. Miellämme Jumalan sota-asun (Ef. 6:10-18) suojaksi ulkoapäin tulevaa pahaa vastaan, mutta mikä auttaa siihen, kun paha on jo tehnyt pesän sen sota-asun sisäpuolelle (Mark. 7:21-23)? Kannattaisiko huomio ensisijaisesti ulkonaisen sijasta kiinnittää sen valvomiseen että oma sydän pysyy Jeesuksen veren suojassa ja oma elämä Pyhän Hengen ohjauksessa.

Matt. 5:38-45. "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' Mutta minä (Jeesus) sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. …

Ef. 6:10-18. Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen. Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta.

Mark. 7:21-23. Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."

Tämä Jumalan taisteluvarustus on Jumalalta saatu, ei meidän hankkimaamme. Kaikki tässä taisteluvarustuksessa on tarkoitettu puolustautumiseen, myös sanan miekka ja rukous, joilla tosin voi myös hyökätä. Itse asiassa tämän taisteluvarustuksen suojassa oleminen tarkoittaa sitä, että me emme itse puolusta itseämme (lähimmäistämme kylläkin) vaan suostumme siihen, että Jumala puolustaa meitä. Se kyllä edellyttää itseltä jatkuvasti sitä tahtoa ja aktiivisuutta, että suostuu pukeutumaan Kristuksen ristinkuoleman suojaan koko sota-asun osalta niiltäkin osin, mitkä eivät itseä (omaa vanhaa luontoa) miellytä. Tärkeintä on valvoa oman sydämen puhtautta – valvoen sitä että itse noudattaa Raamatun sanaa muuttamatta sitä mieleisekseen. Jumalalta saatu suoja käy hyvin ilmi Jobin kirjasta (Job 1:1, 8-10).

1. Piet. 1:13-15. Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette.

Job 1:1. Usin maassa eli mies, jonka nimi oli Job. Hän oli kunnon mies, rehellinen ja jumalaapelkäävä, ja hän karttoi kaikkea pahaa.

Job 1:8-10. Herra kysyi (Saatanalta): "Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä toista hänen kaltaistaan, niin vilpitöntä ja nuhteetonta ja jumalaapelkäävää, ei ketään, joka niin karttaisi kaikkea pahaa." Saatana vastasi Herralle: "Miksi ei Job olisi jumalaapelkäävä? Sinähän olet sulkenut hänet suojelukseesi, hänet ja hänen perheensä ja omaisuutensa. Olet siunannut kaiken mihin hän ryhtyy, ja hänen karjansa leviää yli maan. (Saatana oli jo yrittänyt käydä Jobin kimppuun kaikin tavoin mutta ei ollut päässyt.)

Moni lähtee "soitellen sotaan", härnäämään henkivaltoja. Hän ei ole lukenut, tai ainakaan hän ei ole sisäistänyt Efesolaiskirjeestä sen alkulukuja, joissa Paavali pohjustaa tätä Jumalan taisteluvarustusta, joka on vasta ”lopuksi". Seuraavaksi joitakin kohtia efesolaiskirjeestä "aluksi".

Ef. 1:12. … meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.

Ef. 2:8-9. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.

Ef. 3:16-19. Rukoilen, että hän (Isä Jumala) sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. (Ihminen pitää tällöin omaa vanhaa luontoaan ristillä Jeesuksen kanssa.)

Ef. 4:1-3. Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys.

Ef. 4:11-16. Hän (Kristus) antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita. Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin (Kristuksen seurakunta)ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.

Ef. 4:21-24. jos todella olette hänestä (Jeesuksesta Kristuksesta) kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma. Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.

Ef. 4:25-5:5. Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisellenne totta, sillä me olemme saman ruumiin jäseniä. Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. Älkää antako Paholaiselle tilaisuutta. Varas älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja ansaitkoon rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle. Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden. Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan. Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle. Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos. Tehän tiedätte hyvin, ettei kenelläkään siveettömällä eikä saastaisella ole osaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnasta, ei myöskään ahneella, sillä hän on epäjumalanpalvelija.

(jne.)

Liian moni yrittää itse pukea tämän Jumalan taisteluvarustuksen oman vanhan luontonsa päälle ilman, että edes haluaa tietää mihin tämä taisteluvarustukseen pukeutuminen häntä velvoittaa (Ef. 6:18). Jos minulle itselleni olisi väitetty näin silloin, kun olin vielä kristittynä nuori, olisin kiistänyt asian. Mutta silloin halusinkin kunniaa itselleni "Herran sotilaana". Nyt koen pikemminkin olevani vankina Herran voittosaatossa, triumfissa (2. Kor. 2:14).

Ef. 6:18. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta.

2. Kor. 2:14. Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! (Voittosaatossa, triumfissa oli mukana sekä voittoisat sotilaat että vangit.)

Entä miksi Jeesus kielsi tekemästä pahalle vastarintaa (Matt. 5:38-45)?

Matt. 5:38-45. "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' Mutta minä (Jeesus) sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta. "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.

Lähtökohtana Jeesuksella oli lainopettajien opettama tasapuolisuuden (koston) periaate "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.". Tämän opetuksen Jeesus kumosi sillä hän noudatti itse Vanhan testamentin kirjoituksia (3. Moos. 19:16-18).

3. Moos. 19:16-18. Älä kulje panettelemassa heimolaisiasi, älä saata lähimmäistäsi syytöksilläsi hengenvaaraan. Minä olen Herra. "Älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti; muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään. Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra.

Sananl. 20:22. Älä sano: "Minä maksan pahalla pahan", luota Herraan, hän puolustaa oikeuttasi.

Sananl. 24:29. Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."

Ei Jeesus itse epäoikeudenmukaisuutta kohdatessaan vaiti ollut. Poikkeuksena oli hänen oma ristinkuolemansa, joka oli hänen varsinainen tehtävänsä ihmisenä. Kun Jeesus sanoo; "älkää tehkö pahalle vastarintaa", hän selventää sanomaansa; "Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin". Mietipä, miten oikeakätinen henkilö (85-90 % ihmisistä) voi lyödä toista oikealle poskelle? Se tapahtuu kämmenselällä, joka on halveksunnan merkki. Tällaista ei saa kärsiä ilman, että saattaa lyöjän miettimään tekonsa motiivia. Sama vastuuseen saattaminen on tehtävä myös, jos joku loukkaa sanoilla. "Älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti, muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään." (3. Moos. 19:16-18). Se, että saattaa lähimmäisensä tällä tavalla miettimään tekojensa motiivia ja seurauksia, on varsinaista lähimmäisenrakkautta. Tähänkin me saamme voiman ja viisauden Pyhältä Hengeltä. Vaikka kristitty ei otakaan oikeutta omiin käsiinsä, ei kristillisyyttä ole se, että suostuu toisen "kynnysmatoksi". Me puemme liian usein sekä omat heikkoutemme että omat vahvuutemme kristillisyyden kaapuun. Loukkaajakin puolustaa sydämettömyyttään sanomalla, että sanoi vain totuuden.

Silloin kun Jeesus oli ylipappien luona ja hänet tuomittiin ristille, häntä lyötiin kasvoihin. Hän otti asian heti puheeksi lyöjän kanssa (Joh. 18:19-23). Jeesus Kristus on Juudan leijona eikä mikään kotikissa. Tätä omaa luonnettaan Hän haluaa antaa myös meille (Kol. 1:27-28).

Joh. 18:19-23. Ylipappi kysyi Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja opetuksestaan. Jeesus vastasi: "Minä olen puhunut julkisesti, koko maailman kuullen. Olen aina opettanut synagogissa ja temppelissä, kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa. Salassa en ole puhunut mitään. Miksi sinä minulta kysyt? Kysy kuulijoiltani, mitä olen heille puhunut. He kyllä tietävät, mitä olen sanonut." Jeesuksen vastattua näin yksi lähellä seisovista vartijoista löi häntä kasvoihin ja sanoi: "Noinko sinä vastaat ylipapille?" Jeesus sanoi miehelle: "Jos puhuin väärin, osoita, mikä puheessani oli sopimatonta. Jos taas puhuin oikein, miksi lyöt minua?"

Kol. 1:27-28 ed.käännös. … Kristus teissä, kirkkauden toivo. Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa.

Ihmisen oma vanha luonto ei kykene loukattuna keskustelemaan asiallisesti. Se joko kostaa vihassa, kääntyy pois katkerana tai jo alistettuna suostuu kynnysmatoksi. Hengelliseksi naamioitunut vanha luonto taas ylpeänä vaikenee, "kestinpä tämänkin Kristuksen tähden tulleen pilkan". Eivät luonteemme vääristymien takia meitä kohdanneet vastoinkäymiset ole Kristuksen tähden meille tullutta pilkkaa, vaikka me niin luulemmekin. Siksikin ihmisen vanhan luonnon paikka on ristillä Jeesuksen Kristuksen kanssa. Siksi jokainen Jumalan lapsi tarvitsee kaksi puolustajaa. Toinen, Jeesus Kristus, on jo vienyt sovintoverensä Isän Jumalan luokse meidän vanhurskaudeksemme. Toinen puolustaja, Pyhä Henki, kirkastaa meille Jeesusta Kristusta ja on meidän luonamme tässä ja nyt. Meillä on myös Jumalan sana, Raamattu, jota Pyhä Henki ohjaa meitä kaikessa noudattamaan.

Room. 12:17-21. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: "Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan" - näin sanoo Herra. Edelleen sanotaan: "Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle." Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.

1. Piet. 3:9-17. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen. Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valhetta puhumasta. Kääntyköön hän pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät katsovat hurskaiden puoleen, hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa, mutta Herran kasvot kääntyvät pahantekijöitä vastaan. Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää? Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. "Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö", vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana - silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden.

Myös kristittyjen kesken tulee helposti riitaa, joka pitäisi sopia viimeistään silloin kun riita tulee tietoisuuteen. Esimerkkinä tästä ovat Euodia ja Syntyke, joista kummastakin Paavali antoi hyvän todistuksen mutta jotka olivat vanhan luontonsa ohjaamina riidoissa keskenään.

Fil. 4:1-7. Rakkaat ja kaivatut veljeni, te minun iloni ja kunniaseppeleeni, pysykää siis horjumatta Herran yhteydessä, rakkaat ystävät! Kehotan Euodiaa ja Syntykeä elämään sovussa Herraa palvellen. Pyydän myös sinua, uskollinen työtoverini, auttamaan näitä naisia, jotka ovat minun kanssani taistelleet evankeliumin puolesta samoin kuin Clemens ja muutkin työtoverini, joiden kaikkien nimet ovat elämän kirjassa. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.

Jaak. 4:1. Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne (vanha luonto), jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne.

Me emme voi irrottaa Jumalan antamaa taisteluvarustusta irti Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen ristillä vuotaneesta sovintoverestään. Me emme voi myöskään ottaa taistelun johtamista Kristukselta itsellemme vaikka oma vanha luontomme mielellään niin tekeekin. Kun otamme, kiinnitämme huomiota aina itseemme ja omaan selviytymiseemme muiden selviytymisen sijasta, vaikka meidän tulisi taistella "jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi-ikäisenä Kristuksen tuntemisessa." (Kol. 1:27-29).

Kol. 1:27-29. … Kristus teidän keskellänne (tai sisäisesti teissä), kirkkauden toivo. Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi-ikäisenä Kristuksen tuntemisessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa.

Kol. 4:12. Terveisiä lähettää teikäläinen Epafras, Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka aina taistelee rukouksin teidän puolestanne, jotta pysyisitte lujina ja nuhteettomina ja vankkumatta noudattaisitte kaikessa Jumalan tahtoa.

Jumalan taisteluvarustuksessa seisomiseen kuuluu olennaisena osana myös valvominen. Sen valvominen, että ei ole itse päästänyt omaa vanhaa luontoaan johtoasemaan. Vanhan luonnon johdossa jokainen taistelu hävitään koska ihmisen oma vanha luonto on itse sodassa Jumalaa vastaan. Vanha luontomme ei halua alistua Jumalan tahtoon (Room. 12:2.). Tärkein taistelu käydään omassa sydämessä sen ratkaisemiseksi, kenen annan johtaa taistelua. Ja tämä taistelu (valvominen) ei koskaan lopu tämän maallisen vaelluksen aikana.

2. Kor. 13:5. Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne(tai sisäisesti teissä)? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta.

2. Kor. 10:3-5. Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle

Room. 12:2. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.

Entä se taisteluvarustus (Ef. 6:10-18)?

Kiinnittäkää vyöksenne totuus. Ellemme noudata totuutta, ei totuuden vyö sido vanhurskauden haarniskaa yllemme. Me olemme silloin jo liittyneet valheen isään, paholaiseen ja vanhurskautemme alkaa muuttua omavanhurskaudeksi, farisealaisuudeksi.

Pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan. Vanhurskaus saadaan lahjana Jumalalta ja se on Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemallaan kaikille Häneen uskovilleen hankkima. Niin kauan kun uskomme Jeesuksen sovintoveren riittävyyteen syntiemme sovitukseksi, emmekä käytä sitä lupana synnin tekemiseen tai Raamatun sanasta poikkeamiseen, paholainen on kohdallamme voimaton.

Sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Alttius – tässä tarvitaan rukousta ja Hengen miekkaa, Jumalan sanaa. Kannattaa huomata, että evankeliumi on rauhan evankeliumia, joten Hengen miekkaa ei voi käyttää lyömäaseena. Jos elämäni on ristiriidassa puheeni kanssa, on evankeliumin julistamisenikin vain tyhjän tynnyrin kolinaa.

Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Uskontunnustus, jolla me uskoamme tunnustamme, on uskottava kokonaan. Jos emme esim. usko Jeesuksen neitseestä syntymiseen, oleme jo paholaisen nuolen pahasti haavoittamia. Siitä paholaisen levittämä epäuskon tuli leviää laajemmalle.

Ottakaa myös pelastuksen kypärä. Epäuskon vallassa oleva järki nousee aina vastustamaan Jumalan sanaa vaikka ristiriitaa Jumalan Sanan ja todellisuuden välillä ei ole.

2. Kor. 10:3. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle

Esimerkkinä ennakkoon lukkoonlyötyjen "järjen" päätelmien vaikutuksesta tieteelliseen lopputulokseen on seuraava esimerkki hiili C14 tulosten tulkinnasta.

Ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Jumalan sana on kaksiteräinen. Ellei Kristus ole saanut ensin sanallaan puhdistaa omaa sydäntämme ja mieltämme, me teemme Jumalan sanalla vain vahinkoa muille.

Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Jumalan taisteluvarustuksen antaa ja pitää yllämme Pyhä Henki. Me emme kiinnitä huomiotamme Hengen miekan heiluttamiseen tai muun sotisovan kiillottamiseen vaan rukoukseen ja anomiseen. Toisin sanoen me pidämme joka hetki rukouksessa yhteyttä Isään Jumalaan ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen, taistelun johtajaamme.

Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Pysy valveilla, valvo itseäsi, oli myös Paavalin ohje Timoteukselle (1. Tim. 4:16). Varjele sydäntäsi,valvo sitä mitä katselet, mitä kuuntelet, mitä luet. Kannattaisiko huomio kiinnittää muiden tarkkailusta sen valvomiseen että oma sydän pysyy Jeesuksen veren suojassa.

1. Tim. 4:16. Valvo itseäsi ja opetustasi, pidä kiinni näistä ohjeista! Silloin pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua.

Sananl. 4:23. ed. käännös. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

Entä silloin, kun häviämme taistelun. Taistelu hävitään aina ensin omassa mielessä. Tappio tulee välittömästi näkyviin väärinä sanoina ja tekoina. Tappiota voi yrittää korjata rehellisellä anteeksipyynnollä. Kannattaa muistaa, että vaikka taisteluja hävitään niin sota pahaa vastaan on jo voitettu. Meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on jo voittaja. Pitäkäämme huoli siitä, että olemme kätkettyina Kristukseen, Voittajaan, Hänen voittosaattoonsa joko sotilaina tai vankeina.