Jumalan lapseus – mitä se on / Miten kasvan hengellisesti ja henkisesti?

Kyse on kahdesta eri asiasta. Kaikki ihmiset kykenevät halutessaan henkiseen kasvuun. Hengellisesti voi kasvaa ainoastaan uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Tuhlaajapoikavertauksen veljeksistä on hyvä lähteä liikkeelle. Vertaus liittyy kuitenkin suurempaan kokonaisuuteen – fariseuksiin / syntisiin. Jeesuksen puhekokonaisuus alkaa fariseusten kommentista ja päättyy fariseusten ivailuun Jeesuksen puheille.

Luuk. 15:1-32. Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: "Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan." Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: (vertaukset eksyneestä lampaasta ja kadonneesta hopearahasta) … Jeesus jatkoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu. "Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' Niin hän lähti isänsä luo. "Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla. "Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: 'Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!' Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.”

Jeesus puhui sitten opetuslapsilleen: (Luuk. 16:1-13, taloudenhoitajasta, joka käytti hallinnoimaansa rikkautta epärehellisesti mutta ovelan viisaasti, saadakseen uuden majapaikan entisestä pois joutuessaan ja turvasi näin maallisella eli väärällä omaisuudella tulevaisuutensa.) … Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole. "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa. Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista? Ja jos te ette luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa sen, mikä on teidän omaanne? Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."

Luuk. 16: 14-15. Fariseukset kuulivat kaiken tämän. He olivat rahanahneita, ja niinpä he ivailivat Jeesusta. Jeesus sanoi heille: "Ihmisten edessä te olette olevinanne hurskaita, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne. Se, mikä on ihmisten silmissä arvokasta, on Jumalalle iljetys.

Iloinen juhla alkoi sekä lampaan että rahan löytymisen jälkeen ja myös tuhlaajapojan paluun jälkeen.

Taivaassa iloitaan yhdenkin kadonneen syntisen löytymisestä, vanhempi veli ei iloinnut.

Löytyneet, Jumalan luo palanneet syntiset, ovat Jumalan omaisuutta, sitä oikeaa rikkautta, myös vanhempi veli on. Varallisuus, omaisuus ja raha, eivät ole todellista rikkautta vaan väärää.

Jeesus korosti puhuessaan opetuslapsilleen että on luotettavasti hoidettava Jumalan omaisuutta. Mutta jos me emme luotettavasti hoida väärää rikkautta, Jumala ei usko meille todellista?

Vanhempi veli, fariseukset, oli valmis heittämään nuoremman veljen, syntiset, joka on sitä todellista Jumalan omaisuutta, ulos Isänsä kodista, pois väärän omaisuutensa luota sitä kuluttamasta. Vanhemmalla veljellä ei ollut Isän sydäntä vaikka hän oli Isän luona. Vanhempi veli, sanoutuessaan eroon nuoremmasta veljestään (sanoessaan ”sinun poikasi”), sanoutui irti myös isästään. Isä ei kuitenkaan sanoutunut irti vanhemmasta pojastaan.

Nuorempi veli luotti Isään niin paljon että uskalsi lähestyä häntä rikkoneenakin. Ja sai arvonsa palauttavan sormuksen jo ennen kenkiä.

Jeesuksen puheiden alkuosa suuntautui pääasiassa fariseuksille koskien sitä, mikä on todellista rikkautta. Loppuosa puheesta suuntautui opetuslapsille koskien sitä, miten tätä todellista rikkautta hoidetaan, miten turvataan iäinen tulevaisuus taivaassa. Kun Jeesus-paimen on meidät löytänyt, mihin suuntaamme toimintamme, rahan keräämiseenkö? (Rahan kerääminen ei ole kiellettyä vaan siihen kiintyminen.)

Jeesuksen tätä puhuessa fariseukset eivät vielä olleet täysin hylänneet Jeesusta. Sen valtaosa fariseuksista teki vasta myöhemmin.

Seuraavissa kolmessa kuvassa esitetään kaavamaisesti Kristuksen vaikutus ihmiseen ja ihmisessä. Kasvaminen Kristuksen tuntemisessa tapahtuu kuitenkin vähitellen (siirtyminen kuvasta kaksi kuvaan kolme sisältää paljon välimuotoja).

Seuraavassa kaaviossa esitetään edellä kerrottu toisella tavalla. Lisäksi kaaviossa käsitellään ”vihan astiaa”, henkilöä joka on, tultuaan tuntemaan Jumalan, tarkoituksellisesti luopunut Hänestä, tehnyt valinnan Jumalaa vastaan kerta toisensa jälkeen kunnes Jumala on ”hyväksynyt” henkilön tekemän ratkaisun ja paluuta ei enää ole.

Hengellisesti aikuinen; Tämä on kristityn tavoitetila. Hengellisesti aikuinen tuntee itsensä ja Jeesuksen. Antaa Pyhän Hengen ohjata (jossain määrin) toimintaansa ja ratkaisujaan.

Kol. 1:27-2:7. Hän (Jumala) on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi-ikäisenä Kristuksen tuntemisessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa. Tahdon teidän tietävän, kuinka kovaa taistelua käyn teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien muiden tähden, jotka eivät ole koskaan nähneet minua kasvoista kasvoihin. Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Sanon tämän, jottei kukaan pettäisi teitä vakuutteluillaan. Vaikka en olekaan ruumiillisesti läsnä, olen hengessä teidän luonanne, ja iloitsen nähdessäni, että keskuudessanne vallitsee hyvä järjestys ja että teillä on luja usko Kristukseen. Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.

2 Tes. 1:3. Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet. Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa.

1 Joh. 2:3-6. Siitä me tiedämme tuntevamme hänet (Jeesuksen), että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään. Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.

2 Joh. 1:4-9. Ilahduin suuresti, kun havaitsin lastesi (seurakuntalaistesi) joukossa sellaisia, jotka elävät totuudessa, sen käskyn mukaisesti, jonka olemme Isältä saaneet. Ja nyt, valittu äiti (seurakunta), esitän sinulle pyynnön - uutta käskyä en sinulle kirjoita, vaan sen, joka meillä on ollut alusta asti: rakastakaamme toisiamme. Ja rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan. Tämän käskyn te olette kuulleet alusta alkaen, ja sen mukaisesti teidän tulee elää. … Katsokaa, että ette hukkaa sitä, minkä me olemme työllämme saaneet kokoon, vaan saatte täyden palkan. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.

2 Piet. 1:2. Yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa.

Hebr. 12:7. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?

1 Joh. 1:8. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.

Ef. 4:13-15. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita. Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää.

Ef. 5:8-11. Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista. Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon.

1 Joh. 2:12-14. Minä kirjoitan teille, lapseni: synnit on annettu teille anteeksi hänen nimensä tähden. Minä kirjoitan teille, isät: te olette oppineet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta asti. Minä kirjoitan teille, nuoret: te olette voittaneet Pahan. Lapseni, minä kirjoitan teille: te olette oppineet tuntemaan Isän. Isät, minä kirjoitan teille: te olette oppineet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta asti. Nuoret, minä kirjoitan teille: te olette voimakkaita, Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet Pahan.

2 Tim. 3: 12. Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina.

Hengellisesti lapsi pyrkii ohjaamaan Pyhää Henkeä. Ihmisen oma Minä hallitsee ja päästää näin huomaamatta synnin itsessään valtaan. Seurakunnan johtaja ja piispa voi olla myös jäänyt tai taantunut hengellisen vauvan tasolle.

2 Piet. 1:3-9. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan. Näin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden avulla pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, ja tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta. Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää. Se taas, jolta kaikki tämä puuttuu, on likinäköinen, suorastaan sokea. Hän on unohtanut, että hänet on kerran puhdistettu aikaisemmista synneistään.

Ef. 4:14. silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita.

Room. 8:12-14. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.

1 Kor. 15:33-34. Älkää eksykö! "Huono seura hyvät tavat turmelee." Tulkaa lopultakin järkiinne, älkää tehkö syntiä! On näet eräitä, jotka eivät Jumalasta mitään tiedä - tämän sanon teidän häpeäksenne.

3 Joh. 1:9-10. Kirjoitin muutaman sanan seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka mahtailee sen johtajana, ei pidä meitä missään arvossa. Siksipä minä sinne tultuani aionkin huomauttaa hänelle siitä, mitä hän oikein tekee levittäessään meistä pahoja puheita. Eikä hänelle sekään riitä. Hän kieltäytyy itse ottamasta veljiä vastaan, estää niitä, jotka haluavat sen tehdä, ja jopa erottaa heitä seurakunnasta.

Pelastumaton ihminen on hengellisesti kuolleessa tilassa.

1 Tim. 5:6. Nautinnonhaluinen taas on jo eläessään kuollut.

Joh. 5:24-26. "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti: tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen.

Vihan astia (paatunut ja paadutettu); Raamatussa löytyy mielestäni useita kohtia, joissa paatumus on henkilöillä mennyt niin pitkälle, että Jumalakin on sen hyväksynyt ja omalta osaltaan paaduttanut ao. henkilön.

• Faarao, josta sanotaan että hän paadutti itse oman sydämensä ja että Jumala paadutti faaraon sydämen. Faarao ei kääntynyt vaikka näki Mooseksen tekemät ihmeet ja tiesi Jumalan tahdon. Faarao halusi pitää Israelin kansan orjinaan ja omaisuutenaan riippumatta siitä mitä Jumala sanoi.

• Juudas Iskariot, joka oli yksi Jeesuksen opetuslapsista ja jota Jeesus sanoi kadotuksen lapseksi. Juudaksesta sanotaan että hän oli varas ja piti omanaan yhteiseen kukkaroon laitettuja rahoja. Juudas eli Jeesuksen läheisyydessä mutta valitsi rahan.

• Jeesuksen ajan ylipapit ja suuri joukko fariseuksia. Heitä Jeesus sanoi kyykäärmeen sikiöiksi. He eivät uskoneet vaikka sotilaat tulivat Jeesuksen haudalta kertomaan, että Jeesus on noussut ylös. He ostivat sotilaat rahalla hiljaisiksi, etteivät menettäisi johtoasemaansa. Valta oli heille totuutta tärkeämpi.

• Lisäksi voitaisiin mainita Bileam, tietäjä joka kertoi Mooabin kuninkaalle, miten Israelin kansan saisi lankeamaan syntiin niin että Jumala ei enää varjelisi Israelia. Bileam tiesi Jumalan tahdon Israelin suhteen mutta palkka oli hänelle tärkeämpi kuin Jumalan sana.

Tällainen henkilö voi vielä jatkaa elämäänsä maan päällä mutta hän on jo kahdesti kuollut eikä sen vuoksi voi enää pelastua.