Vanhan Testamentin Jesajan kirjan teksti on tällaisella mustalla tekstillä.

Omat kommenttini ovat tällaisella sinisellä.

Tietoa Beeta-ryhmästä ja muut beeta-alustukset löytyvät osoitteesta; beeta.fi / Beeta-raamatturyhmän arkisto.

Aiheeseen liittyvät muut raamatunkohdat ovat mustalla kursivoidulla.

Jes. 53; Ennakkoilmoitus Jeesuksen ristinkuolemasta

Jes. 52:13. Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri.

Jumalan Palvelija, josta Jesaja profetoi yli 700 vuotta ennakkoon, on Kristus Jeesus (Matt. 12:18-21).

Matt. 12:16-21. Hän (Jeesus) kuitenkin varoitti heitä puhumasta hänestä julkisesti, jotta toteutuisi tämä profeetta Jesajan lausuma Jumalan sana: Katso: minun palvelijani, jonka olen valinnut, minun rakkaani, johon olen mieltynyt. Minä lasken henkeni hänen ylleen, ja hän julistaa kansoille oikeuden. Ei hän huuda eikä riitele, ei kuulla hänen ääntänsä kaduilla. Murtunutta ruokoa (ruokohuilua) hän ei muserra, savuavaa lampunsydäntä hän ei sammuta. Hän on saattava oikeuden voittoon. Hänen nimeensä kansat panevat toivonsa.

Sen ihmisen, joka tahtoo tulla Jumalan silmissä suureksi, on suostuttava luopumaan muiden pomottamisesta, suostuttava palvelemaan muita ja tulemaan siten maailman silmissä vähäiseksi (Matt. 20:25-28).

Matt. 20:25-28."Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja (palvelija). Ei Ihmisen Poikakaan (Jeesus) tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta."

Ongelma on siinä, että ihminen ei kykene luopumaan suuruuden tavoittelusta. Hän haluaa ainakin jossain asiassa olla muita parempi, vaikka nöyryydessä. Jos hän ajattelee kyenneensä, hän ylpistyy. Ja sitten kun ihminen huomaa, ettei hän kykene, pyytää hän Jumalaa ”vain” avukseen, että voisi edelleenkin itse olla oman elämänsä herrana. Kannattaa kuitenkin muistaa että juuri tällaisia, pelastumaan kykenemättömiä ihmisiä, Jumala rakastaa niin paljon että ei halua jättää heitä tällaisiksi (Mark. 10:23-27).

Mark. 10:23-27. Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan!" (Ihminen voi omistaa rahaa, omaisuutta valtaa, kunniaa, mainetta ja viisautta. Myös omaisuudesta ja kunniastaan luopuminen tulee helposti ylpeyden aiheeksi.) Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus jatkoi: "Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä. Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Jeesus otti esimerkkiinsä suurimman mahdollisen eläimen jonka paikalliset ihmiset tiesivät ja pienimmän mahdollisen aukon.) Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: "Kuka sitten voi pelastua?" Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista."

Jes. 52:14. Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään (Jeesuksen ristillä) - tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu.

Ristiinnaulitsemista edeltävä ruoskinta oli niin rankkaa, että monet tuomitut kuolivat jo siihen.

Jeesus teki ihmetekoja, paransi sairaita ja ruokki ihmisiä. Mutta Hän myös kertoi ihmisille totuuden heistä itsestään ja sitä valtaapitävät ihmiset eivät siedä. Ylipapit ja fariseukset halusivat Jeesuksen nimenomaan ristiinnaulittavaksi, koska Raamatun mukaan "puuhun ripustettu on Jumalan kiroama" (5. Moos. 21:22-23). Jos Jeesuksesta saataisiin Jumala kiroama, Hän menettäisi uskottavuutensa kansan silmissä.

5. Moos. 21:22-23. "Jos joku rikoksesta kuolemaan tuomittu surmataan ja hänen ruumiinsa ripustetaan paaluun (puuhun), ruumista ei saa jättää siihen yöksi, vaan se on haudattava vielä samana päivänä, sillä puuhun ripustettu on Jumalan kiroama.

Jeesus oli ristille joutuessaan todellakin Jumalan kiroama. Mutta Hänet kirottiin, ettei meitä kirottaisi. Hänet Jumala hylkäsi, ettei meitä hylättäisi (Mark. 15:34-35). Jeesus kärsi sinun ja minun sijaisena kaiken sen, mikä olisi kuulunut meidän itsemme kärsiä omien syntiemme vuoksi. Tätä vapauttamista kirouksen ja hylkäyksen alta Jumala tarjoaa jokaiselle ihmiselle. Se kelpaa kuitenkin vain harvoille.

Mark. 15:34-35. Yhdeksännellä tunnilla (kello kolmen ja neljän välissä iltapäivällä) Jeesus huusi kovalla äänellä: "Elohi, Elohi, lema sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? ... Mutta Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.(Jeesuksen henkeä ei otettu, Hän antoi sen.)

Jes. 52:15. Mutta hän (Jeesus Kristus) saattaa vielä ihmetyksiin kansat, hänet nähdessään kuninkaat mykistyvät, sillä sen, mitä heille ei koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mistä he eivät ikinä ole kuulleet, sen he saavat nyt kokea.

Vielä nyt Jeesuksen valta on maailman silmiltä kätketty (1. Kor. 2:7-8). Mutta kun Jeesus tulee kuninkaana ja tuomarina takaisin, Hänen valtasuuruutensa on ilmeinen (Ilm. 6:15-17).

1. Kor. 2:7-8. Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. (Jeesus Kristus ristiinnaulittuna meidän sijaisenamme on tämä Jumalan viisaus.) Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa.

Ilm. 6:15-17. Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut - kuka voi sen kestää?"

Jes. 53:1. Kuka uskoo meidän sanomamme? (Jumalan sanoman, jonka Hän antoi Jesajan kautta.) …

Jumala ilmoitti tässä jo etukäteen ja ilmoitti myöhemminkin, ettei Hänen sanomansa kelpaa ihmisille (Luuk. 18:8).

Luuk. 18:8. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?" (Tällä tulemisella Jeesus tarkoitti toista tulemistaan. Sitä, kun Hän tulee kuninkaana ja tuomarina.)

Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?

Me haluamme saada Herran voiman vain avuksemme, oman määräysvaltamme alle. Emme me halua jäädä lapsen lailla kaikessa Herran ja Taivaallisen Isän ohjausvallan alle. Jumalan armoa on se, jos meistä tulee niin heikkoja, että joudumme kaikessa turvautumaan Kristukseen (2. Kor.12:9-10).

2. Kor.12:9-10. Mutta hän (Herra) on vastannut minulle (Paavalille): "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen (pidän parempana) heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. (Heikoksi itsensä kokeva kokee tarvitsevansa Kristuksen voimaa selvitäkseen pois heikkoudestaan. Todella heikko tarvitsee Kristusta itseään joka hetki ja jokaiseen tilanteeseen.)

Jes. 53:2. Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet.

Kaarlo Syväntö kääntää tämän kohdan alkutekstistä seuraavasti: Ei hänellä, Messiaalla, ollut oppiarvoa, titteliä eikä Jumalan kirkkautta, että hän olisi meitä miellyttänyt.

Jeesus syntyi vähävaraiseen rakennustyötä tekevään perheeseen (Matt. 13:53-57). Tämä perhe oli kuitenkin suoraan alenevassa polvessa kuningas Daavidin jälkeläisiä.

Matt. 13:53-57. Jeesus lähti siltä seudulta ja meni kotikaupunkiinsa. Hän opetti ihmisiä heidän synagogassaan, ja hämmästyksissään he kysyivät: "Mistä hänellä on tämä viisaus, mistä voima tehdä ihmeitä? Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään? Hänen sisarensakin asuvat kaikki täällä missä mekin. Mistä hän on voinut saada tämän kaiken?" Näin he torjuivat hänet.

Jes. 53:3. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

Jeesus kuoli runneltuna ja pilkattuna ristillä (Luuk. 23:33-39).

Luuk. 23:33-39. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. ... Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu." Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi." Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas." Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta.

Jes. 53:4-5. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat (ovat) hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.

"Ja kuitenkin …".

• Jeesus otti itselleen meidän syntisyytemme ja vei syntimme mukanaan ristille ja hautaan.

• Meidän rikkomustemme tähden Jeesuksen kädet ja jalat lävistettiin ristinnauloilla ja kylki puhkaistiin keihäällä.

• Ainoa hinta, jolla Jumala suostuu antamaan meille rauhan ja parantumisen, on Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri. Ja se hinta on jo maksettu. Jos me yritämme maksaa muulla tavalla, halveksimme Jumalaa ja Jumalan sanaa.

Jes. 53:6. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.

Jumala tiesi, ettei ainoakaan ihminen kelpaa Hänelle, Hänen omaa ihmiseksi syntynyttä Poikaansa lukuun ottamatta. Jumala halusi kuitenkin pelastaa ihmiset harhateiltä luokseen kotiin taivaaseen. Synti, rikkomukset ja kapina Jumalaa vastaan oli kuitenkin tuomittava ja rangaistava. Jumalan pyhyys vaatii sitä. Jeesus, jonka synnittömänä ei tarvinnut kärsiä omien syntien tähden, otti ne päälleen ja vei mukanaan ristille ja hautaan.

Jes. 53:7. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.

Jeesus tiesi, että Hänen tuli kuolla ristillä (Luuk. 24:3-8). Jeesuksella oli kaikki valta ristillä riippuessaankin, mutta Hän ei suostunut käyttämään valtaansa (Matt. 26:53-54).

Luuk. 24:3-8. kun he (naiset) menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. … miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.'" Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.

Matt. 26:53-54. Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni (Jumalalta)? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?"

Jes. 53:8. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois (ilman tutkintoa, ilman tuomiota hänet vietiin pois) - kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.

Kansan johtajat olivat jo aikaisemmin tehneet päätöksen Jeesuksen tappamisesta (Joh. 11:47-53).

Joh. 11:47-53. Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: "Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies (Jeesus) tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme." Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: "Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?" Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.

Jeesus kyettiin vangitsemaan vain siksi, koska Hän itse antautui vangittavaksi (Luuk. 22:47-54).

Luuk. 22:47-54. sinne (Getsemaneen) tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. … Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?" Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi. Mutta Jeesus sanoi: "Ei! Antakaa tämän tapahtua." Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet. … He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon.

Jeesus tuomittiin koska Hän sanoi totuuden itsestään, ja sen katsottiin olevan Jumalan pilkkaa (Luuk. 22:66-71).

Luuk. 22:66-71. Kun päivä koitti, kokoontuivat kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat neuvoston istuntoon. Jeesus tuotiin heidän eteensä, ja he sanoivat hänelle: "Jos olet Messias, niin sano se meille." Hän vastasi: "… tästedes Ihmisen Poika on istuva Kaikkivaltiaan oikealla puolella." Silloin he kaikki kysyivät: "Oletko sinä siis Jumalan Poika?" Jeesus vastasi heille: "Itsepä te niin sanotte." Silloin he sanoivat: "Mitä me enää todisteita tarvitsemme! Mehän olemme kuulleet sen hänen omasta suustaan."

Jes. 53:9. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. …

Ristiinnaulitut rikolliset heitettiin yleensä joukkohautaan. Jumala halusi kuitenkin antaa vedenpitävät todisteet Jeesuksen kuolleista nousemisesta (Matt. 27:57-58:6) ja siksi;

• Joosef Arimatialainen hautasi Jeesuksen omaan uuteen kallioon louhittuun hautaansa.

• Naiset, jotka todistivat Jeesuksen ylösnousemusta, näkivät mihin Jeesus haudattiin. Naisia ei tuolloin kelpuutettu todistajiksi, mikä kertoo nykyisin meille sen, että Jeesuksen ylösnousemus ei ole sepitettyä tarinaa.

• Ylipapit ja fariseukset sinetöivät haudan. Ennen sinetöimistä he varmasti varmistivat, että Jeesus oli haudassa. Sinetöintiin käytettiin haudan suulla olevan kiven läpi kallioon porattua metallitankoa.

• Sotilaat vartioivat hautaa ja vastasivat hengellään siitä, ettei Jeesuksen ruumista varastettaisi. Ja kuinka opetuslapset, jotka lymysivät lukittujen ovien takana, olisivat edes uskaltaneet.

• Ylipapit ja fariseukset saivat Jeesuksen ylösnousemuksesta ensi käden tietoa sotilailta, mutta silti he lahjoivat sotilaat kertomaan, että he olivat nukkuneet. Lahjuksien täytyi olla todella suuret, sillä sotilaita odotti tämän valheen kertomisen seurauksena kaksinkertainen kuolemantuomio; nukkuminen vartiossa ja vartioidun ruumiin menettäminen. Maallisen kunnian säilyttäminen oli ylipapeille ja fariseuksille totuutta ja Jumalan antamaa kunniaa tärkeämpi.

Matt. 27:57-58:6. Illalla tuli paikalle Joosef, rikas arimatialainen, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. Hän meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. Pilatus käski antaa sen hänelle. Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen pellavavaatteeseen ja pani hautaan, jonka hän äskettäin oli itseään varten hakkauttanut kallioon. Hän vieritti hautakammion ovelle suuren kiven ja lähti pois. Magdalan Maria ja se toinen Maria olivat hekin siellä; he istuivat hautaa vastapäätä. Seuraavana päivänä, sapatin valmistuspäivän mentyä, ylipapit ja fariseukset lähtivät yhdessä Pilatuksen luo. He sanoivat: "Kunnioitettu maaherra, meille tuli mieleen, että eläessään tuo villitsijä sanoi: 'Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.' Käske siis vartioida hautaa tarkoin kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa pääse varastamaan häntä ja sanomaan ihmisille: 'Hän on noussut kuolleista.' Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi." Pilatus vastasi heille: "Saatte vartioväkeä. Menkää ja järjestäkää haudan vartiointi niin hyvin kuin taidatte." He lähtivät ja varmistivat haudan sinetöimällä kiven ja asettamalla vartion. Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. … Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi.

Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

Jeesus on ainoa synnitön ihminen joka on ollut olemassa ja joka koskaan tulee olemaan olemassa (Joh. 8:45-47). Juuri synnittömyytensä takia Jeesus kelpasi meidän syntisten sijaisena sovittamaan meidän syntimme.

Joh. 8:45-47. Mutta minua (Jeesusta) te ette usko, koska minä sanon teille totuuden. Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua? Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta."

Jes. 53:10. Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi (jos sinä panet hänen sielunsa sovitusuhriksi), hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.

Tämä vuoden 1992 käännös on käännetty alkukielestä yksinkertaistamalla sitä liikaa ja siksi se antaa meille osittain virheellistä tietoa. Vaikka Jeesus todellakin antoi itsensä sovitusuhriksi, ei alkutekstissä kuitenkaan tässä kohtaa niin lue. Otan tähän siksi ko. kohdan vuoden 1933/38 käännöksestä.

Jes. 53:10 1933/38 käännös. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

Myös Antti Laato kääntää lauseen "kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi "alkukielestä seuraavasti: "jos sinä panet hänen sielunsa sovitusuhriksi " (VT:n selitysraamattu, osa IV, sivu 620). Sovitusuhria tarjotaan kyllä kaikille, mutta se jää turhaksi niille, jotka eivät ota sitä vastaan ja ala toimia sen mukaan.

Jes. 53:11. Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon (siemenen = jälkeläisiä), ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. …

Alkuteksti ei puhu valosta, vaan viittaa edelliseen lauseeseen, jossa puhutaan jälkeläisistä. Mahdollisesti v. 1992 käännöksen tekijät eivät ole edes ymmärtäneet, että Jesaja puhui jo tuolloin niistä Jeesuksen Kristuksen sovintovereen uskovista, jotka saavat syntinsä anteeksi sekä saavat Pyhän Hengen ja ovat siksi Jumalan lapsia, eli Jumalan jälkeläisiä / siementä.

Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa.

Jeesus Kristus, ihmiseksi syntynyt Jumala, on tämä Jumalan vanhurskas palvelija. Entä ketkä Hän tekee vanhurskaaksi? Vanhurskaaksi tulee jokainen, joka vie koko oman syntisyytensä Jeesuksen sovintoveren alle. Jos vie vain yksittäisiä syntejä Jeesukselle, niin silloinhan sitä yrittää ainoastaan paikata vanhan luontonsa epäonnistumisia Jeesuksen avulla (Luuk. 5:36).

Luuk. 5:36. Jeesus esitti heille vielä vertauksen: "Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta paikkaa ja ompele sitä vanhaan viittaan. (Ihmisen vanha luonto on kuin vanha vaate. Ihminen ei kuitenkaan halua vaihtaa sitä Jumalan tarjoamaan uuteen luontoon, vaan haluaisi että Jumala vain paikkaisi vanhaa.) Silloinhan uusi viitta menee pilalle eikä myöskään uudesta kankaasta otettu paikka sovi vanhaan.

Vanhurskaaksi, eli Jumalan silmissä puhtaaksi, ihminen tulee siksi, koska hän Jeesuksen veren alle tultuaan saa ylleen Jeesuksen Kristuksen hankkiman lahjapuhtauden. Niin kauan kun hän pysyy Jeesuksen sovintoveren alla, Jumala katsoo häntä Jeesuksen lahjavanhurskauden läpi eikä noteeraa hänen syntisyyttään (Ps. 91:14, Room. 10:9-13).

Ps. 91:14. Herra sanoo: "Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä.

Room. 10:9-13. Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu."

Jes. 53:12. Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, …

Jeesus on 100 %:sti Jumala mutta myös 100 %:sti ihminen (Hepr. 2:7-18). Jeesus suostui palvelijaksi vaikka Hänellä oli kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jeesus on malli oikeasta johtajasta joka palvelee muita mutta ei suostu hännystelemään ketään pysyen totuudessa ja Jumalan sanan noudattamisessa (Luuk. 22:24-26).

Hepr. 2:7-18. Lyhyeksi aikaa (ihmisenä elämisen ajaksi) sinä asetit hänet (Jeesuksen) enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla, panit kaiken hänen valtansa alle. Jumala siis antoi ihmisen (ihmiseksi syntyneen Jumalan Pojan) valtaan kaiken, hän ei jättänyt mitään tälle alistamatta. Vielä tosin emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan. (Maailma on vielä pahan vallassa, tosin voitettuna ja Jumalan liekaköyteen kiinnitettynä.) Sen kuitenkin näemme, että tuo "lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu", Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään "seppelöity kirkkaudella ja kunnialla". Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta. (Mustimpienkin syntien tekijä saa syntinsä anteeksi jos hän tunnustaa ne ja vie ne Jeesuksen sovintoveren alle.) Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, (Jumalan lapseksi uudestisyntyy jokainen, joka tunnustaa syntinsä, vie ne Jeesuksen Kristuksen sovintoveren alle ja hyväksyy Jeesuksen Kristuksen sydämensä Herraksi.) ja siksi hänen (Jumalan) tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä (Jeesus Kristus) kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä (Jeesuksella) ja pyhitettävillä (Jeesukseen uskovilla) on kaikilla sama isä (Isä Jumala); siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: - Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Hän sanoo myös: - Minä turvaan Herraan, ja edelleen: - Tässä me olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi. Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin (Jumalan Poika) tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä - hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

Luuk. 22:24-26. Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: "Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.

hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi …

Paholaisen vallassa olevat ihmiset ovat nyt Jeesuksen ”saaliita”. ”Kuolemalla kuoleman voitti”. Miksi sitten kaikki eivät lähde paholaisen vallan alta pois? Liian harva suostuu vaihtamaan rakkautensa maailman himoja kohtaan Jumalan rauhaan ja iloon (1. Joh. 2:15-17).

1. Joh. 2:15-17. Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän (Jumalan) rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti.

ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. …

Jeesus teloitettiin ristiinnaulitsemalla kahden rikollisen keskelle (Mark. 15:22-28).

Mark. 15:22-28. He (sotilaat) veivät Jeesuksen paikkaan, jonka nimi on Golgata, käännettynä Pääkallonpaikka. … Sitten he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa, ratkaisten arpaa heittämällä, kuka mitäkin sai. Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet. Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: "Juutalaisten kuningas". Samalla kertaa he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle, toisen hänen vasemmalle puolelleen. Näin kävivät toteen kirjoitusten sanat: "Hänet luettiin rikollisten joukkoon."

Hän otti kantaakseen monien synnit, …

Yksikään synti ei enää vie kadotukseen paitsi se, jos ei usko Jeesukseen (Joh.16:9).

Joh.16:9. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun (Jeesukseen),

Tämä on selitettävä tarkemmin (Joh.16:7-15).

Joh.16:7-15. Mutta minä (Jeesus) sanon teille (opetuslapsille) totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. (Jeesuksen piti mennä pois elävien kirjoista nimenomaan kuolemalla ristillä meidän syntisten sijaisena.) Ellen mene, ei Puolustaja (Pyhä Henki) voi tulla luoksenne. (Jos Jeesus ei olisi sovittanut meidän syntejämme ristinkuolemallaan, ei yksikään ihminen voisi uudestisyntyä Jumalan lapseksi ylhäältä ja saada Pyhää Henkeä. Ja, koska vielä pelastuneinakin teemme syntiä, me tarvitsemme Jeesusta syntiemme vuoksi ristiinnaulittuna maallisen elämämme loppuun asti.) Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. (Jeesus käyttää Pyhästä Hengestä "Hän" -sanaa ja vahvistaa siten, että Pyhä henki on persoona.) Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun (Jeesukseen), (Ihminen, joka ei usko Jeesuksen kuolleen syntiensä vuoksi, ei vie syntisyyttään Jeesuksen sovintoveren alle. Tällaisen ihmisen on itse vastattava omista synneistään.) vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua, (Jeesus on meidän ainoa vanhurskautemme, eli ainoa syy miksi me kelpaamme Jumalalle. Ja tätä lahjavanhurskautta meille tarjotaan ilman omia tekoja tai ansioita.) ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu. (Paholainen joukkoineen on jo tuomittu ja odottaa tuomion täytäntöönpanoa Jumalan liekaköydessä.) "Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. (Opetuslapsetkaan eivät vielä tässä vaiheessa ymmärtäneet oikeastaan yhtään mitään hengellisistä asioista, sillä heillä ei vielä ollut Pyhää Henkeä. Pyhän Hengen he saivat helluntaina.) Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Se, joka ei ole uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, kulkee eksyksissä; Matt.22:29.) Hän (Pyhä Henki) ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, (Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesuksen syntiemme vuoksi ristiinnaulittuna. Jos jossakin kokouksessa tämä puoli Jeesuksen kirkkaudesta jää pois, kannattaa sen kokouksen "asioihin" suhtautua varauksella.) sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. (Jeesuksella on taivaassakin ristin naulojen jäljet käsissään ja jaloissaan sekä keihään pistojälki kyljessään.) Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. (Tämäkin kohta vahvistaa sen, että Jeesus on Jumala, yhtä Isän Jumalan kanssa. Tähän yhteyteen Jeesus haluaa saada myös meidät. Tämä yhteys toteutuu täysimääräisesti vasta silloin kun Jeesus palaa takaisin noutamaan Hänen sovintoverensä turviin paenneet luokseen ja silloin me saamme samanlaisen ylösnousemisruumiin kuin mitä Jeesuksellakin nyt on; 1. Joh. 3:1-2.) Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa. (Pyhä Henki ei ilmoita meille ainoatakaan sellaista asiaa, joka on vastoin Raamatun kirjoituksia. Se, että Raamatun sanasta poiketaan, ei ole ikinä Jeesukselta saatua eikä koskaan Pyhän Hengen ilmoittamaa.)

hän pyysi pahantekijöilleen armoa.

Jeesus haluaa edelleenkin armahtaa pahantekijöitä - myös meitä jo armahdetuksi tulleita pahantekijöitä, sillä jokainen meistä tarvitsee jatkuvasti armoa ainakin laiminlyöntien ja ajatussyntien vuoksi. Me emme voi tämän elämän aikana jättää Jeesusta ristiinnaulittuna emmekä Jeesuksen veren suojaa.